Eteläaasialaisille suunnattu moniaistinen matkailuviestintä
– Case: Pömpeli
Tämän opinnäytetyön aiheena oli eteläaasialaisille suunnattu moniaistinen matkailuviestintä. Tutkimuksemme kohderyhmäksi otettiin intialaiset ja nepalilaiset, minkä vuoksi aihe rajattiin nimenomaan eteläaasialaisiin. Tutkimuksessa ei siis tutkittu muita kansallisuuksia. Työn aihe valittiin Pömpeli -innovaatiohankkeen käynnistyttyä ja hankkeen tarkoituksena oli rakentaa moniaistinen markkinointialusta, Pömpeli, Helsinki- Vantaan lentokentän Aasia- terminaaliin. Kyseinen innovaatiohanke pyrki luomaan moniaistisesta markkinointialustasta konseptin, jota yritykset kiinnostuisivat käyttämään esimerkiksi oman yrityksensä markkinoinnissa.
Helsinki-Vantaalle rakennettavan Pömpelin kohderyhmiä tuleva olemaan aasialaiset matkustajat, minkä vuoksi tutkimuksen kohderyhmät valittiin nimenomaan aasialaisista kansallisuuksista. Työ käsitteli aistien merkitystä nimenomaan matkailualan markkinoinnissa ja tutki, millaiseen markkinointiin kohderyhmämme ovat tottuneet, minkälaiset elementit aiheuttavat kohderyhmälle epämiellyttäviä tuntemuksia sekä minkälaisiin asioihin he vastaavasti kiinnittävät mainonnassa huomiota. Selvitettäessä molempien kansallisuuksien mahdollisia kulttuurisia tabuja ja preferenssejä, tutustuttiin kummankin maan historiaan, kulttuuriin ja elintapoihin. Itse tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja välineenä tässä käytettiin myös etnografista metodia. Koettiin, että kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä antoi enemmän tilaa vastaajille ja näin vastauksista saatiin monipuolisempaa tietoa. Myös etnografiseen metodologiaan tutustuminen auttoi tutkimuksen suorittamisessa, sillä metodin avulla pystyimme työssämme ottamaan paremmin huomioon kulttuurilliset aspektit.
Tutkimus suoritettiin kahdessa osassa, ensimmäiset haastattelut tehtiin nepalilaisten kanssa ja haastatteluun osallistui yhdeksän nepalilaista ja yksi intialainen. Haastatteluissa näytettiin neljä Pömpeliin suunniteltua videota, jotka käsittelivät erilaisia aihealueita. Videoiden lisäksi vastaajat haistelivat kahta tuoksua, jotka sopivat videoiden aiheisiin. Tämän jälkeen vastaajat vastasivat kyselylomakkeeseen, joka koostui pääosin avoimista kysymyksistä. Kysymykset käsittelivät videoita, niiden herättämiä tunteita ja sitä, mihin aisteihin ne vetosivat. Nepalilaisten tutkimuksen aikana seurattiin myös vastaajien reaktioita videoiden aikana ja hyödynnettiin huomioita tutkimusten analysoinnissa. Intialaiseen kohderyhmään kuului kolme henkilöä ja haastattelutilanne erosi nepalilaisten haastattelusta siten, että kyselylomake täytettiin e-lomakkeena ja haastattelusta puuttuivat tuoksut. Tutkimus avasi mielenkiintoisia jatkotut-kimusmahdollisuuksia paitsi Pömpelin sisällöntuotannon kannalta, myös varsinkin niille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita moniaistisen markkinointialustan käytöstä esimerkiksi oman yrityksensä markkinoinnissa.Multisensory tourism marketing for South Asians
- Case: Pömpeli
The topic of this thesis is Multisensory tourism marketing for South Asians. The target groups of this thesis are Indian and Nepalese students, which is why the topic is limited to South Asians. Other nations are not studied in this thesis. This thesis is related to an innovation study which is done in Laurea University of Applied Sciences. The purpose of this study is to build a multisensory marketing platform, Pömpeli, to Asian terminal in Helsinki- Vantaa airport. Pömpeli is directed to Asian travelers who have transit flights through Helsinki- Vantaa so they have a little time to spend in Finland. Meaning of this multisensory platform is to arouse interest towards Finland and its culture. This innovation study is aiming to create a concept that would also be useful for companies and their marketing. This thesis studies the meaning of senses in tourism marketing, tries to find out in what kind of marketing are the target groups used to and what kind of marketing they respond to. The thesis also studies their hopes for tourism marketing. In order to find out possible taboos and preferences in these cultures, it was necessary to get to know both cultures and their ways of life. The method used in the study is qualitative method and ethnographic methodology. Qualitative method gave more space for the topic and this way it was possible to collect more variable knowledge. Ethnographic methodology focused in the cultural aspect of this thesis.
The interviews were executed in two parts. First part was the interview of the Nepalese and the second one the interview of the Indians. The interviews consisted of four different videos from four different topics. The respondents were also given two different scents that were linked to the videos. After watching the videos the respondents were asked to fill in a questionnaire that mainly consisted of open questions. The questions were about the videos and what kind of feelings they arose and what senses were stimulated. During the interview of the Nepalese their reactions were also watched and the notes were used in the analysis. The interview of the Indians differed from the Nepalese interviews a little. The questionnaire was done as an e- form and there were no scents included in the interview. There are many possibilities for other studies after this one. For example it would be interesting to perform this kind of study again in authentic environment after the launch of Pömpeli. Also if there are companies interested in the multisensory platform the study could be made for the target groups of the company in question
