Tutkimuksena toteutetun opinnäytetyön aiheena oli nuoren masennuksen tunnistaminen päivystyspoliklinikalla sairaanhoitajien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päivystyspoliklinikalla työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia valmiuksistaan ja työympäristön tarjoamista resursseista nuoren masennuksen tunnistamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sairaanhoitajien kokemuksista tunnistaa nuoren masennus päivystyspoliklinikalla, jotta päivystyspoliklinikalla voidaan kehittää masentuneen nuoren hoitotyötä ja saattaa masentuneet nuoret mahdollisimman nopeasti tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Tutkimustulosten perusteella päivystyspoliklinikalla pystytään kehittämään nuoren masennuksen tunnistamista ja saattamaan nuoret nopeammin tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Tutkimuskysymykset olivat: ”Millaisiksi päivystyspoliklinikalla työskentelevät sairaanhoitajat kokevat valmiutensa nuoren masennuksen tunnistamisessa?” ja ”Millaisiksi päivystyspoliklinikalla työskentelevät sairaanhoitajat kokevat työympäristön tarjoamat resurssit nuoren masennuksen tunnistamisessa?”
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystyspoliklinikan kanssa. Tutkimuksen tiedonantajina olivat kahdeksan päivystyspoliklinikalla työskentelevää sairaanhoitajaa. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teema- eli puolistrukturoitua haastattelua, jonka teemoina olivat sairaanhoitajien kokemukset valmiuksistaan ja työympäristön tarjoamista resursseista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimuksesta ilmeni, että nuoren masennusta on vaikea tunnistaa päivystyspoliklinikalla. Sairaanhoitajien tietopohja nuoren masennuksen tunnistamisesta vaihteli. Sairaanhoitajien saamat tiedot nuoren masennuksesta ja sen tunnistamisesta ammatillisessa peruskoulutuksessa olivat vähäiset, eivätkä he olleet saaneet työpaikallaan täydennyskoulutusta. Sairaanhoitajat kokivatkin tarvitsevansa lisäkoulutusta nuoren masennuksen tunnistamisesta. Nuoren masennuksen tunnistamista vaikeuttivat myös ajanpuute, hoitohenkilökunnan vähäisyys suhteessa potilasmäärään ja työmotivaatio. Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystyspoliklinikka voi hyödyntää tutkimustamme nuoren masentuneen hoitotyön kehittämisessä. Päivystyspoliklinikan ja psykiatrian välistä yhteistyötä on hyvä jatkossakin tukea ja kehittää.This Bachelor Thesis was made as a study. The aim of the study was to describe how nurses experience their capacities and the resources of working environment in recognition of adolescents’ depression on the emergency ward. Based on the results, the emergency ward can develop recognition of adolescents’ depression and offer adolescents proper medical care much faster. The questions of the study are: “How nurses feel about their capacities in recognition of adolescents’ depression on the emergency ward?” and “What nurses feel about the resources of working environment in recognition of adolescents’ depression on the emergency ward?”
The study was made in co-operation with the Emergency unit of the Central Hospital of Päijät-Häme. The participants of the study were eight nurses who work on the emergency ward. The study was carried out using qualitative research methods. The method of collecting subject matter was a theme interview. The themes in the study were what nurses feel about their capacities and resources of working environment. The interview material was analysed using a general method of content analysis by deep reading. The study releaved that it is difficult to recognize adolescents’ depression in emergency care. Knowledge of adolescents’ depression fluctuated among the nurses. Nurses’ knowledge of adolescents’ depression and recognition that they have got in occupational education was low and they haven’t received further education in their place of work. Nurses felt that they need further education in recognition of adolescents’ depression. The reasons that made difficult depression recognition were lack of nurses, too many patients, lack of time and nurses’ personal motivation. The benefit of the study is that the emergency unit of the Central hospital of Päijät-Häme can develop nursing of adolescents’ mental health. The cooperation between the emergency unit and the psychiatric ward should be developed in the future too
