Terveystaloustiede.Suomessa kehitetty 15D on jo levinnyt laajaan käyttöön. Kokemukset Husista ja Taysista osoittavat sen käyttökelpoiseksi yleisen elämänlaadun mittariksi arkivaikuttavuuden arviointiin

Kankaanpää, Markku

Pakarinen, Sami

Sintonen, Harri

Tuulonen, Anja

Uusitalo-Järvinen, Hannele

Finnish

Suomessa kehitetty 15D on jo levinnyt laajaan käyttöön. Kokemukset Husista ja Taysista osoittavat sen käyttökelpoiseksi yleisen elämänlaadun mittariksi arkivaikuttavuuden arviointiin

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiArkivaikuttavuuden arviointi yhdellä mittarillaPakarinen, Sami2022Pakarinen , S , Tuulonen , A , Uusitalo-Järvinen , H , Kankaanpää , M & Sintonen , H 2022 , 'Arkivaikuttavuuden arviointi yhdellä mittarilla ' , Suomen lääkärilehti , Vuosikerta. 77 , Nro33-34 , Sivut 1354-1355 . < https://www.laakarilehti.fi/pdf/2022/SLL33-34-2022-1354.pdf >http://hdl.handle.net/10138/347763publishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version. LÄÄKÄRILEHTI 33-34/2022 VSK 771354TERVEYSTALOUSTIEDETERVEYDENHUOLLON keskeinen tavoite on tuottaa potilaille mahdollisimman paljon terveyshyötyä käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Vai-kuttavuuden mittaaminen, seuranta ja arviointi eivät kuitenkaan ole vielä toteutuneet toivotulla tavalla. Sote-uudistus pyrkii osaltaan kor-jaamaan tätä epäkohtaa, ja siinä  korostetaankin hoidon ja vaikutta-vuuden riittävän seurannan tärkeyttä.  Tosin ainakaan toistaiseksi uudistus ei pidä sisällään konkreettisia keino-ja seurantaan. Onneksi on kuitenkin jo esimerkkejä siitä, miten tulevat hy-vinvointialueet ovat kansallisia ohjeis-tuksia odottaessaan aloittaneet poti-laslähtöisen arkivaikuttavuuden syste-maattisen mittaamisen osana tiedolla johtamista. Arkivaikuttavuuden arviointiin on potilaan terveyteen liittyvän elämän-laadun mittareita, jotka mahdollistavat vertailun hoitotapojen, erikoisalojen ja yksiköidenkin välillä. Ne antavat jat-kossa mahdollisuuden voimavarojen tarkoituksenmukaiseen jakamiseen. Erilaisilla mittareilla on omat käyt-tötarkoituksensa hyvine ja huonoine puolineen. Tässä artikkelissa kerro-taan kokemuksia Suomessa kehitetys-tä 15D-mittarista.Husissa 15D täytetään  potilasportaalissaHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoi-topiiri tarjoaa erikoissairaanhoitoa yli 2,2 miljoonalle suomalaiselle. Potilas-tietojärjestelmänä on korkea-asteisesti rakenteinen Apotti (Epic). Apotin olen-nainen toiminnallisuus on asiakas- ja potilasportaali Maisa, joka on potilaille tarkoitettu sähköisen asioinnin kanava.Husissa on nyt päästy arkivaikut-tavuuden mittaamisessa sanoista te-koihin. Hoidon laadun ja vaikuttavuu-den potilaslähtöisessä arvioinnissa otetaan käyttöön elämänlaatumittari 15D geneerisenä omavointimittarina (electronic patient-reported outcome measure, ePROM). 15D-mittari on validoitu, ja sitä on käytetty erilaisten hoitojen tuottaman elämänlaadun muutoksen seurantaan (1). Sen kyselylomakkeen toiminnal-lisuudet on rakennettu Apottiin, ja  kysely on potilaan helposti täytettävis-sä Maisa-potilasportaalissa.Helmikuusta 2022 alkaen Husissa on otettu käyttöön automatisoitu mal-li, jossa 15D-kyselyt lähetetään Maisan välityksellä kaikille uusille kiireettö-mään hoitoon saapuville täysi-ikäisille potilaille. Kyselysarja laukeaa lähet-teen hyväksymisestä automaattises-ti ennen hoidon aloittamista (0 kk) ja hoidon seurannassa (7 kk). Maisan kautta täytettävän kyselyn vastaukset käsitellään potilaskohtaise-na hoidon vaikuttavuusmittarina, kun tiedot siirtyvät automaattisesti Apottiin potilaan seurantatietoihin. Potilas pys-tyy osallistumaan aiempaa paremmin hoitonsa toteutumiseen ja ammatti-lainen pääsee pureutumaan potilaan elämänlaatua heikentäviin tekijöihin 15D-kyselyn vastausprofiilin kautta.Tiedolla johtamista varten raken-netaan 15D-raportointityökalut, joilla saadaan tiedot eri hoitomuotojen poti-lasryhmäkohtaisesta vaikuttavuudes-ta saavutettuna elämänlaatuhyötynä.  Raportit ovat kaikkien Apotin käyttä-jien saatavilla koontinäytöillä. Tuloksia loppuvuonna 2022Husissa hoidetaan vuosittain yli 600 000 erikoissairaanhoidon poti-lasta. Yli 300 000 uutta potilasta saa vuosittain lähetteen kiireettömään hoitoon. Maisa-potilasportaalin käyt-töaste lisääntyy koko ajan, ja nykyi-sin se kattaa noin 57 % potilaista. Niinpä elämänlaadun arkivaikutta-vuuden  arvioinnin piirissä on vuoden 2022 loppuun mennessä enimmillään 100 000 uutta potilasta. Alustavat tulokset osoittavat, että elämänlaatukyselyn täyttäminen Mai-sa-potilasportaalin kautta onnistuu hyvin, ja tämä malli (Potilas > Maisa > Apotti) toimii myös hyvin Apotin tuo-tantokäytössä. Tuloksia potilaan kir-jaamista elämänlaadun muutoksista hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa päästään analysoimaan vuoden 2022 loppupuolella.Jatkossa on mahdollista laskea hoi-doista syntyviä laatupainotteisia elin-Erilaisilla  mittareilla on omat  käyttötarkoituksensa.Suomessa kehitetty 15D on jo levinnyt laajaan käyttöön. Kokemukset Husista ja Taysista osoittavat sen käyttökelpoiseksi yleisen elämänlaadun mittariksi arkivaikuttavuuden arviointiin.Arkivaikuttavuuden arviointi yhdellä mittarilla LÄÄKÄRILEHTI 33-34/2022 VSK 77 1355vuosia (QALY) arvioimalla uusien ja  aiempien hoitomuotojen aikaansaa-maa elämänlaadun muutosta 15D:llä. Yhdistämällä QALYt hoidosta muo-dostuneisiin kustannuksiin voidaan vertailla vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon näkökulmasta eri hoitomuotojen arkikustannusvaikut-tavuutta. Tämä mahdollistaa osaltaan hoitojen vaikuttavuusperusteista prio-risointia.Muiden validoitujen sairaus- ja hoi-tomuotokohtaisten omavointimittarien (esim. lonkkapotilaan toimintakysely Oxford Hip Score) kyselyt skaalautuvat tämän automatisoidun toimintamallin mukaan. Husissa käytettävät mittarit ja niiden kyselyajankohdat määritellään jatkossa potilasryhmäkohtaisesti. Taysissa 15D käytössä ensin kymmenellä erikoisalallaTays tarjoaa erityisvastuualueellaan erikoissairaanhoitoa yli 900 000 asuk-kaalle. Vuosittain yli 200 000 potilasta saa lähetteen erikoissairaanhoitoon ja potilaita hoidetaan yli 260 000. Taysissa 15D-mittari otettiin käyt-töön vuoden 2019 maaliskuussa aluksi 10 erikoisalalla, ja tavoitteena on laa-jentaa käyttö koko sairaalaan.  Yhteisen mittarin käyttäminen välittää parhai-ten viestiä siitä, että potilaiden hyvin-vointia ja sen edistämistä pidetään tärkeänä. Näin potilaita ei myöskään kuormiteta lukuisilla erilaisilla kyse-lyillä. Lisäksi potilaan yhdelle erikois-alalle antamat vastaukset ovat kaikkien erikoisalojen ammattilaisten hyödyn-nettävissä.Potilaat saavat kutsun täyttää 15D-kysely Oma Tays -sivustolla  samassa yhteydessä, kun he saavat kutsun erikoissairaanhoitoon, minkä jälkeen kysely laukeaa puolivuosittain kahden vuoden ajan. Käynnistysvai-heessa kyselyfrekvenssi on painottu-nut toimenpiteisiin, vaikka mittaria käytetään myös kroonisissa sairauk-sissa. Käyttöönottovaiheen kyselyn lau-keamistiheyttä ollaan parhaillaan ar-vioimassa. Ensikokemusten perusteel-la vaikuttaisi tarkoituksenmukaiselta harventaa kyselyjä esimerkiksi yhteen vuodessa. Nyt kun Hus on myös otta-nut 15D:n jatkuvaan käyttöön, olisi tar-koituksenmukaisinta synkronoida ky-selyn laukeaminen valtakunnallisesti. Tämä edistäisi myös kyselyyn vastaa-mista.Taysissa eniten kokemusta 15D:stä on silmätautien alalta. Tämä liittyy ar-kikustannusvaikuttavuusmalliin, jota Tays on kehittänyt yhteistyössä kaik-kien yliopistollisten silmäklinikoiden kanssa. Malli käsittää neljä suurinta silmäsairautta: ikärappeuma, glaukoo-ma, diabeettinen silmäsairaus ja kaihi, jotka muodostavat 70 % silmäsairaan-hoidon käynneistä (2). 15D-näkökysymys erottelee nämä taudit ja näkövammaiset toisistaan. Esimerkiksi kaihipotilailla 15D:n nä-kökysymys toimii yhtä hyvin kuin ”kai-hispesifisen” mittarin 14 kysymystä. Vastaukset vertailuarvoineen liitetään automaattisesti silmätautien rakentei-sen kirjaamisen työkaluihin.Kohti kansallista mittaria Potilaslähtöisen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi ja vertailtavuus muodostuu jatkossa yhä keskeisemmäksi käytettäessä rajallisia resursseja uusilla hyvinvointialueilla. Siksi yhdenmukaisten, vertailtavuu-den mahdollistavien kansallisten vai-kuttavuusmittarien valinnat ovat yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä pää-töksistä. Näistä mittareista tärkeimmän, yleisen elämänlaadun mittarin, valin-ta kannattaa perustaa useissa yliopis-tosairaaloissa vaikuttavuustiedon ke-räämisestä saatuihin kokemuksiin. Jo tuotantokäytössä olevia toimintamalle-ja kannattaa hyödyntää.Saman kansallisen yleisen elämän-laadunmittarin vakiinnuttaminen tuot-taisi jatkuvaa erittäin arvokasta pitkä-aikaista seurantatietoa sekä kansallista että kansainvälistä arkikustannusvai-kuttavuuden vertailua ajatellen. Mitta-ri mahdollistaisi kyselyn laajentamisen potilaiden ohella myös itsensä terveek-si tunteviin kansalaisiin, jotka voisivat täyttää määrävälein 15D:n esimerkiksi Kanta-palveluun. Näin saataisiin tietoa myös iän ja diagnosoimattomien saira-uksien vaikutuksesta elämänlaatuun (3). 16D- ja 17D-mittarilla on lisäksi mahdollista mitata lasten ja nuorten elämänlaatua (1). lSIDONNAISUUDETSami Pakarinen, Markku Kankaanpää: Ei sidonnaisuuksia.Anja Tuulonen: Business Finland osarahoittaa Taysin koordinoiman viiden yliopistollisen silmäklinikan yhteisen aces-rwm kustannusvaikuttavuusmallin kattavan arkidatan keräyksen ja analysoinnin IT-työkaluja.Hannele Uusitalo-Järvinen: Konsultointipalkkiot (Mavera, Modulight, Novartis, Roche), luentopalkkio (Santen), apurahat (Silmäsäätiö).Harri Sintonen: Hallituksen jäsen (Herco Ltd), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Apotti Oy, BCBMedical Oy, Checkware AS, StellarQ Oy), 15D-elämänlaatumittarin kehittäjä, yksi 16D- ja 17D-mittarien kehittäjistä.KIRJALLISUUTTA1 Roine RP. Hoidon vaikuttavuuden arviointi 15D-mitta-rilla, Duodecim 2016;132:1537–42.2 Tuulonen A, Kataja M, Aaltonen V ym. A comprehensi-ve model for measuring real-life cost-effectiveness in eyecare: automation in care and evaluation of system (aces-rwm™). Acta Ophthalmol 2022;100(3):e833-e840. doi: 10.1111/aos.149593 Kauppila T, Tuulonen A. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttava ja tehokas ohjaus. STM 2016:5. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/hand-le/10024/74756Sami PakarinenLT, vs. arviointiylilääkäriHelsingin yliopisto ja Hus Helsingin yliopistollinen sairaala, Yhtymähallinto, Sairaanhoidon ja palvelutuotannon johtoAnja Tuulonensilmätautiopin professori, ylilääkäri,  aces-rwm projektijohtajaTays SilmäkeskusHannele Uusitalo-JärvinenylilääkäriTays SilmäkeskusMarkku KankaanpäävastuualuejohtajaTays Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualueHarri Sintonen VTT, professori emeritus Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta Clinicum, kansanterveystieteen osastoJo tuotantokäytössä olevia toimintamalleja kannattaa hyödyntää.

Arkivaikuttavuuden arviointi yhdellä mittarilla

Trepo - Institutional Repository of Tampere University

 LÄÄKÄRILEHTI 33-34/2022 VSK 771354TERVEYSTALOUSTIEDETERVEYDENHUOLLON keskeinen tavoite on tuottaa potilaille mahdollisimman paljon terveyshyötyä käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Vai-kuttavuuden mittaaminen, seuranta ja arviointi eivät kuitenkaan ole vielä toteutuneet toivotulla tavalla. Sote-uudistus pyrkii osaltaan kor-jaamaan tätä epäkohtaa, ja siinä  korostetaankin hoidon ja vaikutta-vuuden riittävän seurannan tärkeyttä.  Tosin ainakaan toistaiseksi uudistus ei pidä sisällään konkreettisia keino-ja seurantaan. Onneksi on kuitenkin jo esimerkkejä siitä, miten tulevat hy-vinvointialueet ovat kansallisia ohjeis-tuksia odottaessaan aloittaneet poti-laslähtöisen arkivaikuttavuuden syste-maattisen mittaamisen osana tiedolla johtamista. Arkivaikuttavuuden arviointiin on potilaan terveyteen liittyvän elämän-laadun mittareita, jotka mahdollistavat vertailun hoitotapojen, erikoisalojen ja yksiköidenkin välillä. Ne antavat jat-kossa mahdollisuuden voimavarojen tarkoituksenmukaiseen jakamiseen. Erilaisilla mittareilla on omat käyt-tötarkoituksensa hyvine ja huonoine puolineen. Tässä artikkelissa kerro-taan kokemuksia Suomessa kehitetys-tä 15D-mittarista.Husissa 15D täytetään  potilasportaalissaHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoi-topiiri tarjoaa erikoissairaanhoitoa yli 2,2 miljoonalle suomalaiselle. Potilas-tietojärjestelmänä on korkea-asteisesti rakenteinen Apotti (Epic). Apotin olen-nainen toiminnallisuus on asiakas- ja potilasportaali Maisa, joka on potilaille tarkoitettu sähköisen asioinnin kanava.Husissa on nyt päästy arkivaikut-tavuuden mittaamisessa sanoista te-koihin. Hoidon laadun ja vaikuttavuu-den potilaslähtöisessä arvioinnissa otetaan käyttöön elämänlaatumittari 15D geneerisenä omavointimittarina (electronic patient-reported outcome measure, ePROM). 15D-mittari on validoitu, ja sitä on käytetty erilaisten hoitojen tuottaman elämänlaadun muutoksen seurantaan (1). Sen kyselylomakkeen toiminnal-lisuudet on rakennettu Apottiin, ja  kysely on potilaan helposti täytettävis-sä Maisa-potilasportaalissa.Helmikuusta 2022 alkaen Husissa on otettu käyttöön automatisoitu mal-li, jossa 15D-kyselyt lähetetään Maisan välityksellä kaikille uusille kiireettö-mään hoitoon saapuville täysi-ikäisille potilaille. Kyselysarja laukeaa lähet-teen hyväksymisestä automaattises-ti ennen hoidon aloittamista (0 kk) ja hoidon seurannassa (7 kk). Maisan kautta täytettävän kyselyn vastaukset käsitellään potilaskohtaise-na hoidon vaikuttavuusmittarina, kun tiedot siirtyvät automaattisesti Apottiin potilaan seurantatietoihin. Potilas pys-tyy osallistumaan aiempaa paremmin hoitonsa toteutumiseen ja ammatti-lainen pääsee pureutumaan potilaan elämänlaatua heikentäviin tekijöihin 15D-kyselyn vastausprofiilin kautta.Tiedolla johtamista varten raken-netaan 15D-raportointityökalut, joilla saadaan tiedot eri hoitomuotojen poti-lasryhmäkohtaisesta vaikuttavuudes-ta saavutettuna elämänlaatuhyötynä.  Raportit ovat kaikkien Apotin käyttä-jien saatavilla koontinäytöillä. Tuloksia loppuvuonna 2022Husissa hoidetaan vuosittain yli 600 000 erikoissairaanhoidon poti-lasta. Yli 300 000 uutta potilasta saa vuosittain lähetteen kiireettömään hoitoon. Maisa-potilasportaalin käyt-töaste lisääntyy koko ajan, ja nykyi-sin se kattaa noin 57 % potilaista. Niinpä elämänlaadun arkivaikutta-vuuden  arvioinnin piirissä on vuoden 2022 loppuun mennessä enimmillään 100 000 uutta potilasta. Alustavat tulokset osoittavat, että elämänlaatukyselyn täyttäminen Mai-sa-potilasportaalin kautta onnistuu hyvin, ja tämä malli (Potilas > Maisa > Apotti) toimii myös hyvin Apotin tuo-tantokäytössä. Tuloksia potilaan kir-jaamista elämänlaadun muutoksista hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa päästään analysoimaan vuoden 2022 loppupuolella.Jatkossa on mahdollista laskea hoi-doista syntyviä laatupainotteisia elin-Erilaisilla  mittareilla on omat  käyttötarkoituksensa.Suomessa kehitetty 15D on jo levinnyt laajaan käyttöön. Kokemukset Husista ja Taysista osoittavat sen käyttökelpoiseksi yleisen elämänlaadun mittariksi arkivaikuttavuuden arviointiin.Arkivaikuttavuuden arviointi yhdellä mittarilla LÄÄKÄRILEHTI 33-34/2022 VSK 77 1355vuosia (QALY) arvioimalla uusien ja  aiempien hoitomuotojen aikaansaa-maa elämänlaadun muutosta 15D:llä. Yhdistämällä QALYt hoidosta muo-dostuneisiin kustannuksiin voidaan vertailla vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon näkökulmasta eri hoitomuotojen arkikustannusvaikut-tavuutta. Tämä mahdollistaa osaltaan hoitojen vaikuttavuusperusteista prio-risointia.Muiden validoitujen sairaus- ja hoi-tomuotokohtaisten omavointimittarien (esim. lonkkapotilaan toimintakysely Oxford Hip Score) kyselyt skaalautuvat tämän automatisoidun toimintamallin mukaan. Husissa käytettävät mittarit ja niiden kyselyajankohdat määritellään jatkossa potilasryhmäkohtaisesti. Taysissa 15D käytössä ensin kymmenellä erikoisalallaTays tarjoaa erityisvastuualueellaan erikoissairaanhoitoa yli 900 000 asuk-kaalle. Vuosittain yli 200 000 potilasta saa lähetteen erikoissairaanhoitoon ja potilaita hoidetaan yli 260 000. Taysissa 15D-mittari otettiin käyt-töön vuoden 2019 maaliskuussa aluksi 10 erikoisalalla, ja tavoitteena on laa-jentaa käyttö koko sairaalaan.  Yhteisen mittarin käyttäminen välittää parhai-ten viestiä siitä, että potilaiden hyvin-vointia ja sen edistämistä pidetään tärkeänä. Näin potilaita ei myöskään kuormiteta lukuisilla erilaisilla kyse-lyillä. Lisäksi potilaan yhdelle erikois-alalle antamat vastaukset ovat kaikkien erikoisalojen ammattilaisten hyödyn-nettävissä.Potilaat saavat kutsun täyttää 15D-kysely Oma Tays -sivustolla  samassa yhteydessä, kun he saavat kutsun erikoissairaanhoitoon, minkä jälkeen kysely laukeaa puolivuosittain kahden vuoden ajan. Käynnistysvai-heessa kyselyfrekvenssi on painottu-nut toimenpiteisiin, vaikka mittaria käytetään myös kroonisissa sairauk-sissa. Käyttöönottovaiheen kyselyn lau-keamistiheyttä ollaan parhaillaan ar-vioimassa. Ensikokemusten perusteel-la vaikuttaisi tarkoituksenmukaiselta harventaa kyselyjä esimerkiksi yhteen vuodessa. Nyt kun Hus on myös otta-nut 15D:n jatkuvaan käyttöön, olisi tar-koituksenmukaisinta synkronoida ky-selyn laukeaminen valtakunnallisesti. Tämä edistäisi myös kyselyyn vastaa-mista.Taysissa eniten kokemusta 15D:stä on silmätautien alalta. Tämä liittyy ar-kikustannusvaikuttavuusmalliin, jota Tays on kehittänyt yhteistyössä kaik-kien yliopistollisten silmäklinikoiden kanssa. Malli käsittää neljä suurinta silmäsairautta: ikärappeuma, glaukoo-ma, diabeettinen silmäsairaus ja kaihi, jotka muodostavat 70 % silmäsairaan-hoidon käynneistä (2). 15D-näkökysymys erottelee nämä taudit ja näkövammaiset toisistaan. Esimerkiksi kaihipotilailla 15D:n nä-kökysymys toimii yhtä hyvin kuin ”kai-hispesifisen” mittarin 14 kysymystä. Vastaukset vertailuarvoineen liitetään automaattisesti silmätautien rakentei-sen kirjaamisen työkaluihin.Kohti kansallista mittaria Potilaslähtöisen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi ja vertailtavuus muodostuu jatkossa yhä keskeisemmäksi käytettäessä rajallisia resursseja uusilla hyvinvointialueilla. Siksi yhdenmukaisten, vertailtavuu-den mahdollistavien kansallisten vai-kuttavuusmittarien valinnat ovat yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä pää-töksistä. Näistä mittareista tärkeimmän, yleisen elämänlaadun mittarin, valin-ta kannattaa perustaa useissa yliopis-tosairaaloissa vaikuttavuustiedon ke-räämisestä saatuihin kokemuksiin. Jo tuotantokäytössä olevia toimintamalle-ja kannattaa hyödyntää.Saman kansallisen yleisen elämän-laadunmittarin vakiinnuttaminen tuot-taisi jatkuvaa erittäin arvokasta pitkä-aikaista seurantatietoa sekä kansallista että kansainvälistä arkikustannusvai-kuttavuuden vertailua ajatellen. Mitta-ri mahdollistaisi kyselyn laajentamisen potilaiden ohella myös itsensä terveek-si tunteviin kansalaisiin, jotka voisivat täyttää määrävälein 15D:n esimerkiksi Kanta-palveluun. Näin saataisiin tietoa myös iän ja diagnosoimattomien saira-uksien vaikutuksesta elämänlaatuun (3). 16D- ja 17D-mittarilla on lisäksi mahdollista mitata lasten ja nuorten elämänlaatua (1). lSIDONNAISUUDETSami Pakarinen, Markku Kankaanpää: Ei sidonnaisuuksia.Anja Tuulonen: Business Finland osarahoittaa Taysin koordinoiman viiden yliopistollisen silmäklinikan yhteisen aces-rwm kustannusvaikuttavuusmallin kattavan arkidatan keräyksen ja analysoinnin IT-työkaluja.Hannele Uusitalo-Järvinen: Konsultointipalkkiot (Mavera, Modulight, Novartis, Roche), luentopalkkio (Santen), apurahat (Silmäsäätiö).Harri Sintonen: Hallituksen jäsen (Herco Ltd), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Apotti Oy, BCBMedical Oy, Checkware AS, StellarQ Oy), 15D-elämänlaatumittarin kehittäjä, yksi 16D- ja 17D-mittarien kehittäjistä.KIRJALLISUUTTA1 Roine RP. Hoidon vaikuttavuuden arviointi 15D-mitta-rilla, Duodecim 2016;132:1537–42.2 Tuulonen A, Kataja M, Aaltonen V ym. A comprehensi-ve model for measuring real-life cost-effectiveness in eyecare: automation in care and evaluation of system (aces-rwm™). Acta Ophthalmol 2022;100(3):e833-e840. doi: 10.1111/aos.149593 Kauppila T, Tuulonen A. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttava ja tehokas ohjaus. STM 2016:5. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/hand-le/10024/74756Sami PakarinenLT, vs. arviointiylilääkäriHelsingin yliopisto ja Hus Helsingin yliopistollinen sairaala, Yhtymähallinto, Sairaanhoidon ja palvelutuotannon johtoAnja Tuulonensilmätautiopin professori, ylilääkäri,  aces-rwm projektijohtajaTays SilmäkeskusHannele Uusitalo-JärvinenylilääkäriTays SilmäkeskusMarkku KankaanpäävastuualuejohtajaTays Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualueHarri Sintonen VTT, professori emeritus Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta Clinicum, kansanterveystieteen osastoJo tuotantokäytössä olevia toimintamalleja kannattaa hyödyntää.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/347763/1/SLL33_34_2022_1354.pdf

Arkivaikuttavuuden arviointi yhdellä mittarilla

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Trepo - Institutional Repository of Tampere University