Tiivistelmä. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten haastava käyttäytyminen ilmenee alakoulussa ja miten haastavasti käyttäytyvää oppilasta voidaan tukea. Tavoitteena oli myös selvittää, onko haastavalle käyttäytymiselle olemassa yhtä selkeää määritelmää. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: ”Miten haastava käyttäytyminen ilmenee alakoulussa?” ja ”Miten haastavasti käyttäytyvää oppilasta voidaan tukea alakoulussa?”. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston keräämiseen hyödynsin eri tietokantoja käyttämällä eri hakusanoja, kuten haastava käyttäytyminen, challenging behaviour ja alakoulu.
Kouluissa ilmenee päivittäin haastavaa käytöstä, joka vaatii usein opettajan resursseja. Haastava käyttäytyminen onkin yksi kuormittavimmista tekijöistä kasvatusalalla. Tutkielmassa haastavan käytöksen ilmenemistä lähestytään sosioemotionaalisen kehityksen ja itsesäätelytaitojen näkökulmasta.
Tutkielmassa kävi ilmi, että haastavalle käyttäytymiselle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka kattaisi kaiken haastavan käyttäytymisen alle luetun käytöksen. Haastava käyttäytyminen on kuitenkin usein helposti tunnistettavissa alakoulussa, sillä se herättää tunteita niin oppilaassa itsessään kuin myös ympäristössään. Haastava käyttäytyminen ilmenee usein sosioemotionaalisen kehityksen haasteina. Haastava käyttäytyminen ilmeneekin alakoulussa usein eri tavoin. Tutkielmassa esille tulleet ilmenemismuodot olivat aggressiivinen, levoton, uhmakas ja välttelevä käyttäytyminen sekä voimakkaat tunnereaktiot.
Lisäksi tutkielmassa ilmeni se, että haastavaa käyttäytymistä on mahdollista tukea ja se on kannattavaa niin oppilaiden kuin opettajienkin näkökulmasta. Toimivammaksi tukikeinoksi ilmeni opettajan ja oppilaan välinen positiivinen vuorovaikutussuhde. Positiivinen ja kannustava vuorovaikutus oppilaiden ja opettajan välillä tukee sosioemotionaalista kehitystä, mikä puolestaan voi vähentää haastavaa käytöstä. Muita toimivia tukikeinoja, joita tutkielmassa tuli esille olivat esimerkiksi oppituntien suunnittelu, struktuurit sekä tunne- ja itsesäätelytaitojen harjoittelu. Eräänä toimivana puuttumisen keinona nähtiin olevan opettajakeskeisen puuttumisen sijasta oppilasta osallistava tasa-arvoinen vuorovaikutus
