Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma on tapaustutkimus kriisiviestinnästä. Sen tavoitteena on ymmärtää, millaista kriisiviestinnän tulisi olla vuonna 2021. Tutkimusaineisto kerättiin ajalta 6.8.–31.12.2021 ja se analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Aineisto koostui nykyaikaisen viisiottelun kattojärjestö Union Internationale de Pentathlonin (UIPM) kriisiviestinnästä ja tapauksesta välitetyistä uutisista Suomessa.
Tutkittava tapaus valittiin tiedeviestinnän ja erityisesti kriisiviestinnän tieteellisestä viitekehyksestä. Kyseessä on kohu, joka syntyi naisten nykyaikaisen viisiottelun esteratsastusosuudella Tokio 2020 -olympialaisissa. Nykyaikaisessa viisiottelussa kilpaillaan viidessä eri lajissa, jotka ovat kalpamiekkailu, vapaauinti, esteratsastus ja laserjuoksu eli yhdistettynä juoksu ja ammunta. Esteratsastuksessa hevoset arvotaan kilpailijoille ja tutustumisaika ennen kilpailua on 20 minuuttia. Kilpailija Annika Schleu ja hevonen nimeltä Saint Boy joutuivat haastavaan tilanteeseen. Saint Boy ei totellut ja Schleu valmentajineen kuritti sitä, mihin tuomarit eivät puuttuneet.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että kohu syntyi kameroiden välittäminä ajasta, paikasta ja kohun alussa myös toimittajista riippumatta. Mediassa välitettiin uutisia, jotka tekivät kohusta maailmanlaajuisen. Downsin huomiosyklimallin avulla selitetään, miksi kohusta tuli maailmanlaajuinen. Julkiso paheksui eläimen kaltoinkohtelua. UIPM tarvitsi julkison osallisuuden eli tv-katsojia ja lipputuloja. UIPM teki kriisiviestintää, sääntömuutoksia ja muutosviestintää. Se pyrki korjaamaan kohussa kärsinyttä mainetta ja turvaamaan lajin tulevaisuutta olympialaisissa. Tulokset osoittavat, että ennaltaehkäistynä kriisi on parhaiten hoidettu. Organisaation tulee ennakoida organisaation omia haavoittuvuuksia ja seurata viestintäympäristön keskusteluteemoja. UIPM teki viivästynyttä kriisinhallintaa eli kolarinhoitoa.
Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempaa viestinnän ja kriisiviestinnän tutkimusta. UIPM teki nopeasti päätöksen ryhtyä sääntömuutoksiin parantaakseen hevosen asemaa lajissa. UIPM oli kriisistä vastuussa, joten se joutui korjaamaan kriisin taustalla olevaa ongelmaa ja vastaamaan siitä julkisuudessa. Tapauksesta välitetyissä uutisissa hyödynnettiin tulkintakehystä, jossa vastakkain nähtiin hyvä ja paha. Kriisiviestinnän tulisi vuonna 2021 vastata mediamaisemaa, jotta organisaation välittämä tieto erottuisi tiedon runsaudesta. Uutta tapauksessa oli, että kriisiviestinnän tulisi vastata kriisiin samalla nopeudella kuin kamerat välittävät tapahtumia
