Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää opettajien kokemuksia yhteistyöstä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Lisäksi selvitettiin vaikuttaako opettajan ammattinimike tai työkokemus yhteistyötyytyväisyyteen. Tutkimukseen osallistui 83 opettajaa ympäri Suomen.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi 21 Likert-asteikollista väittämää sekä viisi avokysymystä. Likert-asteikollisista väittämistä luotiin viisi summamuuttujaa, joita analysoitiin Pearssonin korrelaatiokertoimen sekä yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Avovastaukset käsiteltiin teema-analyysiä hyödyntäen. Teema-analyysi tehtiin jokaiselle avokysymykselle erikseen. Kysymykset käsittelivät eri asioita.
Opettajien kokemukset yhteistyöstä olivat vaihtelevia. Osa opettajista oli tyytyväisiä sosiaalityöntekijän kanssa tehtyyn yhteistyöhön, mutta osa oli erittäin tyytymättömiä. Varianssianalyysi osoitti, että opettajan ammattinimikkeellä ei ollut vaikutusta koettuun tyytyväisyyteen eikä yhteenkään muuhun mitattuun muuttujaan. Vasta työnsä aloittaneet opettajat arvioivat omat lastensuojeluun liittyvät taitonsa muita opettajia heikommiksi. Työkokemus ei vaikuttanut muihin muuttujiin.
Avovastausten perusteella tyytymättömyyttä aiheuttivat erityisesti sosiaalityöntekijöiden niukat resurssit ja siitä johtuva kiire sekä opettajien heikot tiedot asioista, jotka kuuluvat sosiaalityöntekijän vaitiolovelvollisuuden piiriin. Korrelaatioanalyysistä saadut tulokset tukevat tätä havaintoa, sillä ne opettajat, jotka hallitsivat paremmin tiedon jakamiseen liittyvän lainsäädännön, kokivat myös yhteistyön onnistuneen paremmin.
Tutkimus osoittaa, että opettajat odottavat saavansa sosiaalityöntekijältä enemmän tietoa kuin tämä voi heille antaa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti opettajien kokemuksiin yhteistyöstä. Opettajat kokevat myös sosiaalityöntekijöiden puutteellisten resurssien vaikeuttavat yhteistyötä. Vasta-aloittaneet opettajat kokevat oman lastensuojelu osaamisensa muita opettajia heikommaksi
