Tiivistelmä. Monet Pohjois-Eurooppalaiset vesilintupopulaatiot ovat taantuneet ja kärsivät pesimäkosteikkojen laadun heikkenemisestä. Pesimäympäristöjä heikentävät vesistöjen rehevöityminen, umpeenkasvu ja vieraspedot. Vesilintukantojen hoidossa vaaditaan nopeita ja mittavia toimenpiteitä epäsuotuisten kantojen kehityksen kääntämiseksi. Erityisesti tälle olisi tarvetta Suomessa, joka on yksi keskisimmistä sorsien pesimäalueista Euroopassa. Kosteikkojen kunnostus ja ihmisen rakentamat kosteikot ovat suojelu- ja hoitokeinoja, joilla mahdollisesti voidaan helpottaa vesilintujen ahdinkoa. Monet rakennetut kosteikot eivät kuitenkaan ole sorsien elinympäristöinä luonnollisten kaltaisia. Mutta on myös osoituksia, että joissakin rakennetuissa kosteikoissa voi vesilintuja esiintyä luonnollisia kosteikkoja paremmin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vesilintulaskentojen perusteella, kuinka hyvin eri puolille Suomen sisämaata rakennetut ja kunnostetut kosteikot ylläpitivät vesilintukantoja niiden pesintäkaudella. Tutkimuksessa myös selvitettiin kosteikkojen ominaispiirteiden merkitystä vesilintujen esiintyvyyteen. Näiden lisäksi tarkasteltiin kosteikkojen toimenpiteiden taloudellista kannattavuutta riistanhoitokeinoina. Tulokset osoittivat, että rakennetut ja kunnostetut kosteikot ylläpitivät vesilintukantoja erittäin hyvin. Toimenpiteet lisäsivät kosteikkojen monimuotoisuutta, minkä seurauksena vesilintuyhteisöjen diversiteetit ja vesilintujen määrät kasvoivat. Kosteikkojen ominaisuuksista sen monimuotoisuudella, pinta-alalla ja sijainnilla oli erityisesti merkitystä pesintäkauden alun vesilintuyhteisöihin. Erityisesti kosteikon toimenpiteet sekä pinta-ala kasvattivat pesintäkauden alun lajimääriä. Toimenpiteet lisäsivät myös pesintäkauden alun parimääriä. Poikueyhteisöihin ainoastaan kosteikon monimuotoisuudella oli merkityksensä. Tämä osoittaa kosteikon monimuotoisuuden keskeistä merkitystä poikasille. Monimuotoisuus lisää vaihtelevia ruokailuympäristöjä ja suojaa, jotka ovat poikasille tärkeitä. Kosteikon rakentamistavalla oli hieman merkitystä pesintäkauden alun vesilintuyhteisöihin, mutta mikään rantamistapa noussut kovin selkeästi esille. Poikueyhteisöihin sillä ei ollut merkitystä. Tutkimuksen perusteella kosteikkoja kannattaisi riistanhoidollisesti kunnostaa ja rakentaa. Ne ylläpitivät vesilintukantoja erinomaisesti ja kustannukset olivat kohtuulliset. Suurin osa kosteikoista toteutettiin patoamalla, joka on edullisin toteutustapa. Kosteikkojen rakennuksessa ja kunnostuksessa tulisi yhteensovittaa monia seikkoja. Huomioimista vaativat eri lajien väliset interaktiot, maisematekijät, paikalliset kosteikkoverkostot ja niiden kytkeytyneisyys. Erityisesti huomio tulisi kohdistaa vieraspetoihin, jotta ei menetettäisi vesilintukantojen hoitoon kohdennettuja panostuksia
