Pesonen, Heikki

Finnish

Journal.fi

 2 (2014), ISSN 1796-4407                                                                                              1  Uskontoa, henkisyyttä ja mediatisaatiota  Heikki Pesonen Helsingin yliopisto  Uskonnontutkimuksessa, kuten kaikessa tieteellisessä tutkimuksessa, käydään jatkuvaa kes-kustelua tieteenalan keskeisten käsitteiden määrittelystä. Uskonnon käsite on luonnollisesti uskontotieteen se käsite, josta on kiistelty tieteenalan alkuajoista lähtien, mutta jonka sisällöstä ei tulla koskaan pääsemään lopulliseen yhteisymmärrykseen. Artikkelissaan “Ratkaisuehdotus uskonnon määrittelykysymykseen” Jaakko Närvä tekee esityksen, jonka mukaan uskonnon kä-sitteen välttämättömät ja riittävät ehdot huomioiva määritelmä “on toimiva vaihtoehto uskon-non määrittelyssä”. Närvä käy yksi kerrallaan läpi keskeiset tavat määritellä uskontoa, osoittaa niiden puutteet ja esittää (stipuloi) lopuksi oman määritelmänsä. Närvä katsoo, että hänen määritelmänsä kautta myös uskontotieteelle voisi muodostua selkeämpi identiteetti, koska täl-löin tutkimuksen kohde olisi tarkemmin havaittavissa.  Hyvässä tutkimuksessa tutkimuskäsitteiden sisältö joka tapauksessa yleensä avataan, jotta lu-kija tietää, minkälaisessa merkityksessä käsitettä kyseisessä tutkimuksessa käytetään ja min-kälaiseen teoreettiseen kehykseen tutkija sitoutuu. Eija Leppävuoren astangajoogan harjoitta-jien kokemuksia käsittelevän artikkelin yhtenä keskeisenä käsitteenä toimii henkisyys, joka on uskonnon käsitteen pahamaineinen pikkuveli. Leppävuori ratkaisee määrittelyn ongelman esittämällä aluksi jaon organisoituun, jäykkään uskonnollisuuteen ja kokemukselliseen, yksi-lölliseen henkisyyteen. Tämän jälkeen hän ryhtyy tarkastelemaan sitä, miten astagajoogan har-joittajat itse näkevät tämän jaon, miten he määrittelevät henkisyyttä ja miten heidän kerron-nassaan ruumiillinen ja henkinen kokemus suhteutuvat toisiinsa.  Teemu Taira analysoi artikkelissaan suomalaisten sanomalehtien uskonnollista tarjontaa ta-vallisena päivänä. Hänen tutkimuksessaan uskonto tarkoittaa sekä instituutiota ja perinteitä että ei-instituutionaalisia viittauksia “yliluonnolliseen, taikuuteen ja näkymättömiin voimiin”. Taira määrittelee myös käsitteen ‘tavallinen’, jotta lukijalle tulee selväksi, että hän tutkii lehtien sisältöjä ajankohtana, joka ei ole uskontouutisoinnin kannalta merkittävä.  Taira tarkastelee artikkelissaan myös uskonnon mediatisaatiota. Tanskalaisen mediatutkija Stig Hjarvardin mukaan uskonnon mediatisaatio näkyy nyky-yhteiskunnassa siten, että media on ottanut uskonnoille perinteisesti kuuluvia tehtäviä, media maallistaa yhteiskuntaa ja media banalisoi uskontoa sekoittamalla institutionaalisen uskonnon ja kansanomaisen uskonnolli-suuden elementtejä. Hjarvardin teoriaa on syystä kritisoitu eikä se saa täyttä tukea myöskään Tairan tutkimuksen pohjalta. Joka tapauksessa mediatisaation idea kertoo siitä, miten merkit-Pesonen: Uskontoa, henkisyyttä ja mediatisaatiota 2 Uskonnontutkija – Religionsforskaren   2 (2014) tävä rooli medialla on myös uskontojen säilymisen kannalta. Taira kirjoittaa, että “uskonnolli-set ryhmät ja organisaatiot joutuvat kamppailemaan omasta paikastaan yhteiskunnassa media-hallinnan avulla” ja ne joutuvat oikeuttamaan oman olemassaolonsa ja jatkuvuutensa median kautta.  Media on käsitteenä yhtä liukas ja hankalasti määriteltävä kuin mikä tahansa muu tutkimuk-sessa käytettävä käsite. Lisäksi sen sisältö muuttuu väistämättä koko ajan yhteiskunnan muut-tuessa. Yleisessä merkityksessä ‘viestintäväline’ tai ‘välittäjä’ medialla voidaan käytännössä tarkoittaa esimerkiksi lehdistöä, radiota, televisiota ja viimeisimpänä internetiä, joka yhdiste-lee ja laajentaa kaikkia aikaisempia mediamuotoja. Uskonnollisille yhteisöille internet on kenttä tai väylä, joka antaa periaatteessa (ainakin vielä toistaiseksi) rajattomat mahdollisuudet välittää omaa sanomaa. Toisaalta mediahallinta internetissä saattaa tarkoittaa sen hallintaa, miten juuri oman yhteisön ääni saadaan erottumaan lukemattomien muiden äänien joukosta. Media on luonnollisesti myös uskonnontutkijoille väline, jolla oma ääni saadaan kuuluville. Pe-rinteisten painettujen tieteellisten journaalien, antologioiden ja monografioiden lisäksi inter-net tarjoaa lukuisia tapoja omien tutkimustulosten välittämiseen. Näiden joukossa Uskonnon-tutkijan, Approaching Religion –online-lehden ja Eloren tapaiset tieteelliset open access –jul-kaisut mahdollistavat tutkimustiedon vapaan ja maksuttoman levityksen kaikkien saataville.  

Uskontoa, henkisyyttä ja mediatisaatiota

https://journal.fi/uskonnontutkija/article/download/64593/25850

Uskontoa, henkisyyttä ja mediatisaatiota

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi