Hyvönen, Juha

Kallio, Tuija

Kilpeläinen, Pekka

Mankinen, Meira

Rokka, Susanna

Sesay, Adama

Tahvonen, Raija

Virtanen, Vesa

Finnish

Jukuri

JohdantoIkääntyvien vajaaravitsemus on yksi läntisenmaailman merkittävimpiä terveysongelmia. Siitäkärsii Euroopan unionin alueella noin 20 miljoonaaikäihmistä ja aiheutuvien kustannusten on arvioituolevan vuosittain 120 miljardia euroa. Ongelmansuuruus uhkaa edelleen kasvaa vanhusten osuudenkasvaessa väestössä.[1.]Ravitsemustason määrittäminen luotettavastilaboratoriokokeilla ei ole vielä mahdollista, vaikkavarsinkin väestön kartoitukseen soveltuvillenopeille ja helposti suoritettaville määrityksille onerittäin suuri tarve. Varhaisen tunnistamisen lisäksivajaaravitsemuksen aiheuttamien terveysongelmientorjumisessa on tärkeässä asemassa ruokahalualisäävien, helposti nautittavien sekä ravinne- jaenergiarikkaiden elintarvikkeiden ja pisimmällevietynä ravintovalmisteiden kehittäminen. Tässätutkimuksessa tarkasteltiin eri ravitsemuksenmerkkiaineiden käytettävyyttä vajaaravitsemuksenriskin arvioinnissa verrattuna perinteiseenkyselytutkimukseen, sekä selvitettiin kliinistenravintovalmisteiden käytettävyyttä vanhustenravitsemusongelmien torjunnassa.TutkimusasetelmaTutkimukseen rekrytoitiin pääosin itsenäisesti sekämuutamia hoivakodissa omassa huoneessaan asuviayli 75-vuotiaita henkilöitä Kainuun alueelta.Itsenäisesti asuvia vanhuksia onvajaaravitsemustutkimuksissa toistaiseksi ollutvähän. Alkukartoituksen jälkeen mukaan otettiin 39henkilöä, joista MNA-ravitsemuskyselyn[2.]perusteella 25 henkilön ravitsemustila oli normaalija vajaaravitsemuksen riskissä oli 14 henkilöä.Tutkimusjaksolla iäkkäät nauttivat päivittäin omanruokavalionsa rinnalla kaupallistaravintovalmistetta 12 viikon ajan (kuva 1).Seurantajakson alussa ja lopussa järjestettiinnäytteenotot, joissa tarjottiinhiilihydraattimäärältään vakioitu aamupala jaotettiin veri- ja sylkinäytteitä eri aikapisteissäennen aamupalaa ja sen jälkeen. Verensokerimitattiin näytteenottopaikalla (kuva 2).Seurantajakson lopuksi ravitsemuskysely toistettiin.Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmen ravitsemuksenmerkkiaineen (greliin, insuliini, ja leptiini) sekäkahden stressin merkkiaineen (kortisoli ja α-amylaasi) pitoisuuksia eri aikapisteissä aterioinninyhteydessä, sekä ravintovalmisteen käytön jatutkittavien ravitsemustilan vaikutusta näihin.Tulokset ja päätelmätSeurantajakson jälkeisessä MNA-kyselyn arviossakahdeksan riskiryhmäläistä neljästätoista nousinormaalin ravitsemustilan ryhmään. KeskimäärinMNA-kyselyn pistemäärä nousi riskiryhmällä 2,5± 3,5 ja normaaliryhmällä 1 ± 1 pisteen verran.Ravintovalmisteen käytöllä normaalin ruokavalionlisänä näyttäisi olevan positiivinen vaikutusaliravitsemusriskissä oleville tutkimushenkilöille.Ravintovalmisteen nauttimisen lisäksi tähän onvoinut vaikuttaa tutkittavien parantunut ruokahaluja suuremman huomion kiinnittäminen omiinruokailutottumuksiin tutkimukseen osallistumisenvuoksi.Koko tutkimusjoukon keskimääräinen paino nousi2,9 ± 2 kiloa seurantajakson aikana,ryhmäkohtaiset tulokset on esitetty taulukossa 1.Normaalisti ravituille voi tulla ongelmia ravinto-valmisteen nauttimisesta säännöllisesti painonnousemisen vuoksi. Normaalin ravitsemustilantutkimushenkilöt saattavat hyötyä satunnaisestaravintolisän käytöstä esimerkiksi sairauksistatoipuessa, mutta yhtä selkeää eroa ravintolisänkäyttö ei tuonut esille kuin riskiryhmässä olijoille.Yhteenveto• Tutkimus osoitti, että sylkinäytteidenkerääminen nopeana ja vaivattomananäytemateriaalina on toteutettavissa myösikäihmisillä.• Ikäihmisille ja heidän lähipiirilleen tulisi tarjotatietoa vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisemiseksiesim. jakamalla ravintosuosituksia säännöllisinväliajoin ja käytännönesimerkkejä aterioidenravintosisällöstä.• Sekä kotona että laitoksissa asuvien vanhustenravitsemustilaa pitäisi arvioida säännöllisesti,jotta aliravitsemuksen riski havaittaisiin ajoissa.• Ravitsemuksen merkkiaineet vaativat lisäätutkimusta isommalla tutkimusjoukolla, jottakäyttökelpoiset merkkiaineet tunnistetaan jaarvioidaan, sekä tilastollinen merkitsevyyssaadaan esiin.• Tulevaisuudessa merkkiaineiden mittaaminensyljestä voi tarjota helpon, kivuttoman ja nopeantavan tunnistaa varsinkin haja-asutusalueillaasuvien vanhusten ravitsemustason.KiitoksetKiitämme laboratoriomestariamme Leena Kuismaa hänentekemästään työstä hankkeen aikana, sekä näytteenottoihinosallistuneita Marika Mustosta, Olli Oikarista, Maiju Komulaista,Salla Ala-Hiirosta ja Mittaustekniikan yksikön henkilöstöä. Kainuunsosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle ja henkilökunnallekiitos yhteistyöstä. Erityisesti kiitämme tutkimuksenasiantuntijalääkärinä toiminutta Kristiina Kanasta.Tutkimus sai rahoituksen Euroopan komission Terveys- ja kuluttaja-asiain pääosastolta hankenimelle NURSE (ravitsemustutkimusvanhusten vajaaravitsemuksen kajoamattomalle kartoitukselle jadiagnosoinnille).Lähteet1.) Ljungqvist O., van Gossum A., Sanz ML., and de Man F. (2010) TheEuropean fight against malnutrition. Clin Nutr 29(2):149-50.2. ) MNA – Mini Nutritional Assessment, http://www.mna-elderly.com/Yhteystiedot Käytännön järjestelyt:tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen, puh. 0294 488 111, pekka.t.kilpelainen@oulu.fiTutkimuksesta vastaava henkilö:professori Vesa Virtanen, puh. 0294 484 669, vesa.virtanen@oulu.fiMerkkiaineiden tutkimuksessa ei havaittutilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä,mikä johtuu ryhmien pienestä koosta.Merkkiaineiden pitoisuuksissa ja käyttäytymisessäoli kuitenkin laajempiin lisätutkimuksiinkannustavia pieniä eroja. Kiinnostavaa oli myösryhmien välinen ero syljenerityksessä: riskiryhmänkeskimääräinen syljeneritys 0,35 ml/min olialhaisempi kuin normaaliryhmän 0,47 ml/min. Eroei kuitenkaan ollut aivan tilastollisesti merkitseväyllä olevasta syystä.Merkkiaineet ikääntyvien ravitsemustilan määrittämisessä ja kliinisen ravintovalmisteen vaikutus ravitsemustilaanMeira Mankinen, Tuija Kallio, Susanna Rokka, Juha Hyvönen, Adama Sesay, Pekka Kilpeläinen, Raija Tahvonen & Vesa VirtanenKajaanin yliopistokeskus, Mittaustekniikan yksikkö & Luonnonvarakeskus, Jokioinen (SR, JH, RT)Kuva 2. Liikkuva laboratorio. Seurantajakson näytteenotot järjestettiin yhteistyössä Kainuun sosiaali- jaterveydenhuollon kuntayhtymän kanssa heidän tiloissaan. Kuvassaverensokerin mittauspiste, missä sormenpäänäytteen sijaan verensokerimitattiin laskimoverestä näytteenoton yhteydessä.Kuva 1. Kaaviokuva tutkimuksen seurantajaksosta. Tutkittavat nauttivat päivittäin kliinistä ravintovalmistetta 12 viikonseurantajakson ajan, jonka alussa ja lopussa järjestettiin kaksinäytteenottoa.12 viikon seurantajakso1. näytteenotto 2. näytteenottoTaulukko 1. Ryhmäkohtaiset tulokset.Verrattaessa tutkittavien painoa ja ravitsemuskyselyn pistemääriä ennenseurantajakson aloitusta ja seurantajakson lopussa saatiin näkyviinmolempien tulosten keskimääräinen nousu.

Merkkiaineet ikääntyvien ravitsemustilan määrittämisessä ja kliinisen ravintovalmisteen vaikutus ravitsemustilaan

https://jukuri.luke.fi/bitstream/10024/537569/1/Mankinen.pdf

Merkkiaineet ikääntyvien ravitsemustilan määrittämisessä ja kliinisen ravintovalmisteen vaikutus ravitsemustilaan

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri