Nikkanen, Teijo

Jukuri

14  GeeniVarat 2015Harvinaisista kuusen muodoista koristepuitaVuonna 2008 kirjoitin tästä samasta aiheesta Pohjolan Geenivarat –lehteen otsikolla ”Metsäpuiden erikoismuodot – metsiemme huonosti hyödynnetty geenivara”. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin on tuota artikkelia syytä päivittää. Kuusen ja muiden metsäpuiden harvinaisten geenivarojen hyödyntämisen eteen on jo ehditty tehdä paljon: kaupallisesti arvokkaat koristemuodot on kartoitettu, emotarha niiden lisäysaineiston tuotantoa varten on perustettu ja uusien koristepuulajikkeiden markkinointi on aloitettu. TEKSTI JA KUVAT: Teijo NikkanenMetsistämme löytyy suuri joukko mutaation seurauk-sena syntyneitä, normaalista poikkeavia muotoja tutuista puula-jeistamme: kulta- ja surukuusia, ti-heäkasvuisia kääpiökuusia, pilari- ja tuulenpesämäntyjä, puna- ja kulta-koivuja, liuskalehtisiä koivuja ja lep-piä. Kuusella näitä erikoismuotoja on muita puulajeja enemmän, mutta har-vinaisia ne ovat kuusellakin. Metsäpuiden erikoismuotoja on luonnon erikoisuuksina ja harvinaisi-na geenivaroina syytä suojella. Suo-jelun ja yksittäisten puiden rauhoitta-misen ohella erikoismuotoja voidaan myös hyödyntää. Erikoismuotojen käyttö koristepuina on niiden tärkein ja yleisin hyödyntämistapa. Kuusella tunnetuimpia koristepuina käytettyjä erikoismuotoja ovat kapealatvuksiset surukuuset, tiheäkasvuiset pallokuu-set ja kultakuuset.Kuusen koristeellisten erikoismuotojen lisäystarha Punkaharjulla. Kuvan vartteet on istutettu vuonna 2010 ja kuvattu alkukesällä 2014. GeeniVarat 2015     15Metsänjalostajien työ viherrakentajien käyttöönPerusta metsäpuiden erikoismuoto-jen hyödyntämiselle luotiin vuosikym-meniä sitten. Niitä on valittu ja rekis-teröity metsägeneettiseen rekisteriin 1940-luvulta lähtien, ja kerätty 1960-luvulta lähtien vartteina kokoelmiin ja arboretumeihin. Metsägeneettiseen rekisteriin on merkitty noin 1800 eri-koismuodoksi luettavaa puuta. Niistä yli 600 on tallennettu kokoelmiin mo-nistettuna 8600 vartteeksi.Yhteistyö Metsäntutkimuslaitok-sen, Maa- ja elintarviketalouden tutki-muskeskuksen ja Taimistoviljelijöiden kanssa sai uutta vauhtia, kun Maa- ja metsätalousministeriö myönsi vuon-na 2009 merkittävän tutkimus- ja kehittämismäärärahan hankkeelle ”Taimituotannon kilpailukyvyn paran-taminen kotimaisia kasvigeenivaroja käyttäen” (KÄYTTÖGEENI). Osahank-keessa ”Kotimaisten metsäpuiden erikoismuotojen tuotteistaminen vi-herrakentamisen tarpeisiin” kehitet-tiin menetelmiä ja yhteistyön muotoja erikoismuotojen hyödyntämiseen.Hankkeen toimesta viheralan asi-antuntijat, taimistoviljelijät, puutar-hakauppiaat sekä julkisesta viherra-kentamisesta vastaavat ja sitä suun-nittelevat kokoontuivat vuoden 2010 alkupuolella pohtimaan, minkälaisille havupuiden erikoismuodoille olisi vi-herrakentamisessa eniten kysyntää. Samalla arvioitiin, mitkä Metsäntut-kimuslaitoksen rekisteröimistä ja ko-koelmiinsa keräämistä erikoismuo-doista voisivat olla laajamittaiseen koristepuutuotantoon sopivia. Tavoit-teena oli arvioida muotojen kaupalli-sia mahdollisuuksia ja käyttöarvoa. Tärkeänä pidettiin keskittymistä muo-toihin, joista ammattimaisessa viher-rakentamisessa on suurin tarve, mut-ta myös kotipuutarhureiden toiveet pyrittiin ottamaan huomioon.Vanhoilla, jo vuosikymmeniä sitten perustetuilla kokoelmilla on ollut rat-kaiseva merkitys siihen, että erikois-muotojen geenivarojen hyödyntämis-tä voidaan nyt lähteä toteuttamaan. Koristemuotojen tehokasta tuotantoa varten tarvitaan kuitenkin lisäksi eri-tyisiä emo- tai lisäystarhoja. Lisäys-tarhojen avulla taataan lisäysaineis-ton saatavuus taimituottajille. Tätä varten Punkaharjulle alettiin vuonna 2010 perustaa lisäystarhaa asiantun-tijoiden valitsemilla kuusiklooneilla KÄYTTÖGEENI –hankkeen resurssien turvin. Työtä jatkettiin vuonna 2012 Euroopan Aluekehitysrahaston rahoit-taman hankkeen ”Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi” puitteissa.Pöytäkuusi (Picea abies f. tabulaeformis) on kuusen erikoismuoto, joka kasvaa leveyttä enemmän kuin korkeutta. Miehikkälästä löytynyttä pöytäkuusta esitte-lee Ole Oskarsson vuonna 1997.Uusia koristepuulajikkeita markkinoilleUusien koristemuotojen saaminen taimikauppaan ja kuluttajien käyt-töön edellyttää monenlaisia toimia. Ne on tehtävä tunnetuiksi ja niiden saatavuudesta on huolehdittava. Ja mieluummin siinä järjestyksessä, että markkinoille tulevien koristemuotojen saatavuus on varmistettu ennenkuin niitä aletaan laajasti mainostaa.Pöytäkuusi E2165 istutettiin Metlan Punkaharjun toimipaikan pihapiiriin 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2014 tästä pöytäkuusikloonista tehtiin lajikekuvaus ja se sai lajikenimen ’Tapion Pöytä’.16  GeeniVarat 2015Kuusen koristemuotojen li-säysaineiston tuottamista varten vuosina 2010-2012 perustettu lisäys-tarha on nyt siinä vaiheessa, että sen hyödyntäminen oksatuotannossa voi-daan toden teolla aloittaa. Tarhaan on istutettu kaikkiaan 20 eri kloonia 10 eri koristemuodosta. Kustakin kloo-nista on istutettu 20 - 40 vartetta, jotta niistä saataisiin mahdollisimman pian riittävästi lisäysaineistoa kaupallista tuotantoa varten. Lisäysaineiston tuo-tannon alkaminen ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että näitä koristemuoto-jen olisi jo saatavana taimikaupassa. Lisäykseen ja taimikasvatukseenkin menee aikansa, mutta nyt ollaan hy-vässä alussa. Kuusen koristemuotojen käyttö-kelpoisuudesta koristepuiksi on viime vuosina kirjoitettu paljon. Aihetta ylei-sesti käsittelevien artikkeleiden ohella on julkaistu lajikekuvauksia koriste-käyttöön sopivista erikoismuodosta. Lisäksi vuonna 2011 ilmestyi Metsä-kustannus Oy.n kustantamana kirja ”Metsäpuiden erikoismuodot - koris-tepuita viherrakentamiseen”. Tähän mennessä neljälle kuusen erikoismuodolle on tehty lajikekuvaus ja niille on annettu lajikenimi: surukuu-si E479 on saanut lajikenimen ’Sälin-kään Pilari’, tuulenpesäkuusi E11388 nimen ’Punkalatva’, kartiokuusi K359 nimen ’Pelkola’ ja pöytäkuusi E2165 nimen ’Tapion Pöytä’. Lajikekuvauk-set on julkaistu Dendrologian Seu-ran Sorbifolia -lehdessä numeroissa 4/2013 ja 4/2014. Uusia koristepuula-jikkeita on vielä tänä vuonna tarkoitus nimetä ainakin ”luutakuusesta”, ”mä-täskuusesta” ja ”kultasurukuusesta”. Lisäksi parhaillaan ollaan hakemassa EU:n laajuisia kasvinjalostajanoikeuk-sia tuulenpesä- ja purppurakuusen risteytykselle, joka samalla tietysti ni-metään lajikkeeksi.Kasvullisen lisäyksen menetelmiä kehitetäänLuonnossa normaalista poikkeava muoto saa alkunsa, kun erikoisen ulkoasun aiheuttava geenimuoto, al-leeli pääsee ilmentymään yksilössä. Joskus, hyvin harvoin se voi syntyä jo risteytyksen tuloksena. Koristeellisen ulkoasun aiheuttavat alleelit ovat kui-tenkin usein väistyviä, ja koska suvul-lisessa lisäämisessä väistyvä alleeli jää vallitsevan varjoon, ei erikoismuo-toja yleensä saada siemenen kautta lisättyä. Ainakin täsmälleen emoyksi-lön kaltaisia jälkeläisiä on suvullisesti mahdoton saada aikaan. Siksi koris-telajikkeiden tuotanto edellyttää kas-vullista lisäämistä.Havupuiden kasvullisen lisäyksen menetelmiä ovat varttaminen ja pis-tokaslisäys. Uutena mahdollisuutena on solukkolisäys. Se onnistuu kuusel-lakin, kun lähtöaineistona käytetään siemenalkioita. Ensimmäiset kuusen erikoismuodoista tuotetut solukko-taimet ovat paraikaa testattavina, ja niiden koristeominaisuudet selviävät lähivuosina. Vaikka kuusella pistokaslisäystä on käytetty jopa metsänviljelyaineis-ton tuotantoon, ei erikoismuotojen pistokaslisäys kuitenkaan ole helppo ja varmasti toimiva menetelmä. Vart-taminen sitä vastoin yleensä onnistuu, jos se vaan osataan tehdä oikein. Metsästä löytynyt, normaalista poikkeava harvinaisuus on otettu talteen li-säämällä sitä kasvullisesti erityisiin kokoelmiin. Kuvassa oksien keruuta kar-tiokuusesta (Picea abies f. pyramidata) ’Pelkola’ (K359) Tornator Oy:n kuusen erikoismuotokokoelmasta Imatralta.Tuulenpesä- (Picea abies f. globosa) ja purppurakuusen (Picea abies f. cruenta) risteytyksestä on syntynyt kuvan tiheäkasvuinen ja alkukesällä punaneulasinen kuusen erikoismuo-to. Luonnosta tällaista puuta ei ole löytynyt. Tälle koristeelliselle muodol-le ollaan parhaillaan hakemassa EU:n laajuisia kasvinjalostajan oikeuksia.

Harvinaisista kuusen muodoista koristepuita

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri