Ruista ei tuoteta Suomessa riittävästi.  Kevätrukiin viljelyn lisääntyminen kyllä tasoittaa syysrukiin viljelyalan vaihteluita, mutta sataa miljoonaa ruiskiloa ei silti saada vuosittain.vo

Laine, Antti

Räkköläinen, Mauri

Jukuri

  Liite 19.3.2007 64. vuosikerta  Numero 1 Sivu 3  Kevätrukiin viljely yleistyy  Antti Laine ja Mauri Räkköläinen, MTT  Ruista ei tuoteta Suomessa riittävästi. Kevätrukiin viljelyn lisääntyminen kyllä tasoittaa syysrukiin viljelyalan vaihteluita, mutta sataa miljoonaa ruiskiloa ei silti saada vuosittain.   Syysrukiin riittämättömän tarjonnan johdosta myllyteollisuus on nyt kiinnostunut kotimaisesta kevätrukiista. Se soveltuu parhaiten viljeltäväksi kivennäismailla, joilla sen nopea ja rehevä alkukehitys pääsee oikeuksiinsa. Tällöin se päihittää rikkakasvit varjostamalla niitä. Niinpä kevätruis soveltuu hyvin luomuviljelyn.   Kuivana keväänä ja kesänä kevätrukiin kasvusto jää savimailla kituliaaksi ja sato niukaksi. Viime vuonna parhaat kevätrukiin sadot korjattiin Mikkelin kokeista, 6 000 kg/ha. Lajikkeiden välillä satoisuudessa ei ollut suuria eroja. Lajikekoeohjelmaan kuuluu kevätrukiille annettava korrensäädekäsittely rehevän ja voimakkaan kasvun sekä hentokortisuuden vuoksi.   Yrjö Tuunanen/MTT:n arkisto Syysruista ei tuoteta Suomessa tarpeeksi, joten myllyteollisuus on nyt kiinnostunut kotimaisesta kevätrukiista. Sitä tarvitaan esimerkiksi ruisleivän raaka-aineeksi.  Syysruis tuntee talven  Syysrukiin sadot riippuvat paljon talvehtimisesta. Viljelyalueen äärirajoilla viljelyyn kannattaa valita sellainen lajike, joka tuottaa kelpo satoja myös poikkeusoloissa. Kevättalvi 2006 paljasti lajikkeiden erot talvenkestävyydessä. Laukaassa aiemmin hyvin menestynyt Kier tuhoutui viime vuonna lähes täydellisesti lumihomeen vuoksi ja tuotti satoa vain 400 kg/ha. Bor 9415-linja puolestaan tuotti satoa noin 4 600 kg/ha, ja talvituhoa oli 14 %. Lumihomeelle herkimpiä lajikkeita ovat Picasso, Riihi, Amilo, Walet, Elvi ja Kier.   Virallisissa lajikekokeissa tarkasteltiin lajikkeiden satoisuutta eri talvituhoasteissa. Tämä tehtiin järjestämällä syysrukiin lajikekoeaineisto talvituhon mukaiseen järjestykseen ja jakamalla se kolmeen yhtä suureen osaan, jossa luokat edustivat eriasteisia talvituhoja. Siksi lajikkeet, koepaikat ja -vuodet eivät sijoitu tasaisesti kaikkiin luokkiin. Kun talvituhoja on vähän tai keskinkertaisesti, lajikkeiden sadot eivät juuri eroa luokkien välillä muilla kuin talvituhoherkillä Amilolla ja Kierillä. Sen sijaan vakavimman luokan talvituhoja mitkään lajikkeet eivät pystyneet enää kasvullaan kompensoimaan, vaan sadot jäivät jo selvästi pienemmiksi. Elvin ja Riihen satovaihtelu on ollut vähäisintä talvituhojen lisääntyessä.   Lisätietoja: antti.laine@mtt.fi pu. (02) 477 2284                   Kevätruislajikkeiden sadot virallisissa lajikekokeissa maalajin mukaan luokiteltuna vuosina 2001 - 2006.         0500100015002000250030003500400045005000JUUSO ROGO JO 02 JUUSO ROGO JO 02kg/haKivennäismaat Savimaat

Kevätrukiin viljely yleistyy

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri