Suomen Sotatieteellinen Seura - The Finnish Society of Military Science
Abstract
Viipurin operaation huollollista tausta tarkasteltaessa tuodaan esille parantunut ase- ja ampumatarviketilanne ja huonontunut elintarviketilanne sekä operaation ajankohtana kelirikkoaika. Toisessa luvussa tarkastellaan huollon vaikutusta operaation suunnitteluun ottaen muun muassa joukkojen käytössä huomioon niiden materiaalinen tilanne. Kolmas luku tuo esille huoltojohdon ja huollon yleisen järjestelyn Päämajan huolto-osastossa ja Itäarmeijan toiminta-alueella, joka käsitellään alueittain jaotellen. Lisäksi esitellään Itäarmeijan huoltojohto ja huoltojoukot.Neljäs luku käsittelee seikkaperäisesti huollollisia valmisteluja ja huoltotilannetta operaation alkaessa. Aluksi selvitetään Karjalan Armeijakunnan huollon järjestelyt asemasotavaiheen lopussa. Huollollisia valmistelujen ja Itäarmeijan huoltosuunnitelman tarkasteluun on liitetty operaation huoltoerikoismääräys. Alalukuina käsitellään melko yksityiskohtaisesti eri huoltolajien suunnitelmat toimintasuunnittain ml. sotaoikeudet ja kenttäpoliisi sekä sotasaalin käsittely. Viidennessä luvussa, "Joukkojen huolto operaation kestäessä", käsitellään ensin armeijaesikunnan toimenpiteet ja sen jälkeen eri toimintaryhmien (Ausfled, Wilkman, Sihvo, Sarlin) huollon toteuttaminen. Lopuksi luodaan yleiskatsaus Itäarmeijan huoltoon operaation kestäessä, ottaen esille muun muassa valmistelujen toimivuuden sekä eri huoltolajien onnistumisen tai epäonnistumisen. Loppupäätelmissä muun muassa todetaan, että vaikka puutteita oli huollon järjestelyissä runsaasti, niin Viipurin operaatio onnistui, joten huolto täytti tehtävänsä. Artikkelin liitteinä on useita käskyjä, kertomuksia ja muita huoltoon liittyviä asiakirjoja
