Sotakorkeakoulun perustamisen 60-vuotisjjuhlavuoden johdosta korkeakoulun johtaja käsittelee artikkelissaan lyhyesti Sotakorkeakoulun perustamista, yleisesikuntaupseerikursseja, yleisesikuntaupseerien jatkokoulutusta sekä valtakunnallisia maanpuolustuskursseja ja muuta kurssitoimintaa.ISBN: 951-99579-6-

Setälä, Risto J.

Finnish

Journal.fi

SOTAKORKEAKOULU, TEHTÄVÄT JA TOIMINTA Kenraalimajuri Risto J S e t älä PERUSTAMINEN JA SAAVUTUKSET 5 Sotakorkeakoulumme perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta, sillä suomalaisten yleisesikuntaupseerien koulutus käynnistyi 3. päivänä marraskuuta 1924. Korkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1883 käyttöön otetussa silloisen Uu-denmaan Tarkk'ampujapataljoonan kasarmissa Helsingin Kruununhaassa. Samoissa tiloissa korkeakoulu toimii vielä tänäänkin. Ylintä sotilaallista opetusta antavan oman sotakorkeakoulun tarve todettiin jo it-senäisyytemme varhaisina vuosina. Vast'ikään saavutetun itsenäisyytemme säilymises-tä vastuun kantaneet silloiset ylimmät päätöksentekijät hyväksyivät suunnitelman 80-takorkeakoulun perustamiseksi ja valmistelut johtivat varsin nopeasti toiminnan aloit-tamiseen. Sitä ennen olivat jo muutamat suomalaiset upseerit suorittaneet ulkomaisis-sa sotakorkeakouluissa yleisesikuntaupseerin tutkinnon tai olivat perustamisvaiheen aikana sitä suorittamassa. Oma yleisesikuntaupseerikoulutuksemme jouduttiin käyn-nistämään osin ulkomaisin opettajavoimin, sillä ensimmäisen yleisesikuntaupseeri-kurssin opettajana oli kolme ruotsalaista, yksi italialainen, yksi englantilainen ja yksi ranskalainen upseeri. Näin ensimmäisen kurssin oppilasupseereiden vieraiden kielten taitokin joutui hetimiten käytännössä koeteltavaksi. Ennen talvisodan syttymistä ehti Sotakorkeakoulussamme suorittaa yleisesikun-taupseerin tutkinnon yhteensä 370 upseeria. Heistä sodissamme kaatui Isänmaamme puolesta 32 upseeria. Sotien jälkeen korkeakoulun toiminta jatkui vuoden 1946 tam-mikuun alusta, josta lähtien toiminta on jatkunut keskeytymättä. Vuonna 1983 päät-tynyt kurssi mukaanlukien on sotien jälkeen koulutettu yhteensä I 233 yleisesikun-taupseeria. Vuonna 1985 päättyvälIä kurssilla opiskelee yhteensä 68 upseeria. Koulu-tus on määrällisesti täyttänyt puolustusvoimiemme arvioidun yleisesikuntaupseerien tarpeen. YLEISESIKUNTAUPSEERIKURSSIT Yleisesikuntaupseerikurssit ovat Sotakorkeakoulun pääkursseja, niiden toimeen-panoa varten korkeakoulu on maahamme varsinaisesti perustettu. Yleisesikuntaupseerikoulutuksen kokonaispäämääränä on valmistaa maamme puolustusvoimien palvelukseen kyvykkäitä, oma-aloitteisia, avarakatseisia ja luomis-kykyisiä yleisesikuntaupseereita. Heidän tulee r a u h a nai k a n a kyetä suun-nittelemaan, toteuttamaan ja johtamaan toimenpiteitä, joiden päämääränä on etsiä ja löytää keinot siihen, miten maamme puolustamisen sotilaalliset valmistelut on suori-tettava käytettävissä olevien resurssien puitteissa niin, että puolustusvoimamme jo ole-massaolollaan eli puolustus- ja taistelutahtonsa, varustuksensa sekä sodankäyntiky-kynsä ja -taitonsa puolesta muodostavat sotaan joutumista ennalta mahdollisimman 6 tehokkaasti ja uskottavasti ehkäisevän tekijän. Siltä varalta, ettil kuitenkin joutuisim-me sodan piiriin, tulee heidän rauhan aikana myös kyetä suunnittelemaan ja johta-maan toimenpiteitä ja valmisteluja, joiden tarkoituksena on etsiä ja löytää keinot sii-hen, miten maatamme tulisi menestyksellisesti puolustaa. S 0 dan a i k a n a ylei-sesikuntaupseereiden tulee kyetä suunnittelemaan, toteuttamaan ja johtamaan taiste-luja ja sotatoimia, joiden päämääränä on joukkojemme rohkeilla ja yllättävillä ope-raatioilla sekä maamme maastollisia ja ilmastollisia erikoisolosuhteita taitavasti hy-väksikäyttäen aiheuttaa maahantunkeutujalle rajoiltamme alkaen sellaisia menetyksiä ja osatappioita, että se enempiä tappioita välttääkseen joutuu harkitsemaan sodan jat-kamisen tarkoituksenmukaisuutta ja siten etsimään konfliktitilanteen ratkaisua muin kuin sodan keinoin. Näiden vaativien koulutustavoitteiden saavuttamisen ensimmäisenä perusedelly-tyksenä on, että Sotakorkeakouluumme yleisesikuntaupseerin tutkintoa opiskelemaan hakeutuvat ja hyväksytyt upseerit ovat nuoremman upseeristomme parhaimmistoa. Heidän tulee olla kiinnostuneita ja halukkaita itsensä kehittämiseen tiukkatahtisella kurssimaisella opiskelulla, joka vaatii heiltä runsaasti aikaa ja työtä sekä useimmiten myös perhe- ja henkilökohtaisia kieltäymyksiä. Toisena ja vähintään yhtä tärkeänä perusedellytyksenä on pidettävä sitä, että Sotakorkeakoulumme opettajakunta edus-taa alansa huippua. Opettajien tulee olla tietorikkaita, innostavia, ennakkoluulotto-mia ja rohkeita, mutta samalla myös harkitsevia ja maltillisia sekä käytännössä saatu-jen kokemusten rikastuttamia. Näiden perusedellytysten sekä hyvien ulkoisten toimin-taedellytysten vallitessa on Sotakorkeakoulullamme mahdollisuus täyttää sille määrä-tyt vaativat tehtävät. Yleisesikuntaupseerikoulutuksen kokonaispäämäärän saavuttamiseksi Sotakor-keakoulussa opiskellaan yleisellä opintosuunnalla kaksi ja teknillisellä opintosuunnal-la kolme vuotta. Tämä aika ei suinkaan ole riittävä sanotun päämäärän syvälliseksi ymmärtämiseksi eikä asetettujen tehtävien täydelliseksi hallitsemikseksi. Siihen tarvi-taan lisäksi sisäistä kypsymistä, kokonaiskuvan kirkastumista ja johdettua jatkokou-lutusta. Sotakorkeakoulun opetuksessa tähdätään ennen muuta riittävän perustan ra-kentamiseen sille, että yleisesikuntaupseeri on kokemuksensa kartuttua uransa myö-hemmissä vaiheissa kyvykäs hoitamaan yhä mittavampia, vaativampia ja vastuulli-sempia tehtäviä niin rauhan kuin sodankin ajan puolustusvoimissamme. YLEISESIKUNTAUPSEERIEN JATKOKOULUTUS, V ALTAKUNNALLISET MAANPUOLUSTUSKURSSIT SEKÄ MUU KURSSITOIMINTA Vuodesta 1968 alkaen on Sotakorkeakoulussa toimeenpantu yhteensä 17 ylemmän päällystön kurssia. Kursseille komennetaan kaikki yleisesikuntaupseerit noin 5-7 vuoden kuluttua yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittamisesta. Tämän kahdeksan viikon mittaisen kurssin tarkoituksena on täydentää ja ajanmukaistaa nuoremman yleisesikuntaupseeripolven tietoja sekä valmentaa heitä vastaanottamaan uusia ja ai-kaisempaa vaativampia tehtäviä. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi joukko-osaston ko-mentajan, pääesikunnan toimistopäällikön sekä sotilasläänin osastopäällikön tehtä-vät. Kurssit ovat jatkuneet jo niin pitkään, että koko varttuneempi yleisesikuntaupsee-ripolvi ylintä johtoa myöten on suorittanut tämän tärkeän ja erittäin tarpeelliseksi koetun jatkokoulutuskurssin. Kursseille on osallistunut myös erikoisupseerien ylim-piin virkoihin nimitettyjä erikoisupseereita. 7 Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit aloittivat toimintansa vuonna 1961 Sota-korkeakoulun suojissa. Kursseja on ollut neljä vuosittain ja niiden kestoaika on kolme ja puoli viikkoa. Kurssien päämääränä on antaa osanottajille tietoja valtakuntamme turvallisuuspolitiikan perus- ja taustatekijöistä sekä mahdollisuuksistamme huolehtia ulkoisesta turvallisuudestamme kansainvälisten jännitystilanteiden sattuessa. Valta-kunnallisten kurssien osanottajiksi on kutsuttu henkilöitä, jotka ovat valtakunnalli-sesti ja alueellisesti suurten ja tärkeitten hallinnollisten ja taloUdellisten päätösten teki-jöitä ja päätösten valmistelijoita sekä muita yhteiskunnassamme vaikuttavassa ase-massa olevia henkilöitä. Niinpä kurssien osanottajina on ollut kansanedustajia, val-' tion keskus- ja aluehallinnon johtotehtävissä toimivia, maamme talouselämän johto-henkilöitä, oikeuslaitoksen, opetus- ja tiedotusalan sekä valtakunnallisten järjestöjen edustajia, ylempää upseeristoa jne. Yhteensä on valtakunnallisia maanpuolustuskurs-seja järjestetty Sotakorkeakoulun yhteydessä vuosi 1984 mukaanlukien 93 kurssia, joiden yhteenlaskettu osanottajamäärä on yli 3 300. Näiden säännöllisesti toimeenpantavien kurssien lisäksi on Sotakorkeakoulun ti-loissa tai Sotakorkeakoulun johtamisvastuulla aika-ajoin toimeenpantu myös monia muita kursseja. Niiden osanottajina on ollut vakinaisessa palveluksessa olevia upsee-reita ja erikoisupseereita sekä reservin upseereita. PÄÄTTEEKSI Viimeiset sotamme osoittivat, että sotia edeltävänä aikana Sotakorkeakoulussam-me koulutetut yleisesikuntaupseerit olivat omaksuneet hyvin suomalaisen, oloihimme ja kansanluonteemme piirteisiin pohjautuvan sekä rajallisten resurssiemme mahdollis-taman sodankäyntitapamme ja taktiikkamme. He toimivat tärkeissä komentaja- ja esikuntatehtävissä sodissamme erittäin menestyksellisesti. Voidaan sanoa myös heidän ansiotaan olevan; että Suomi edelleen on itsenäinen kansakunta muiden kansakuntien joukossa. Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Sotakorkeakoulu jatkaa sille määrättyä opetus-työtään edellä mainitun vaativan päämäärän saavuttamiseksi. Sen saavuttaminen edellyttää Sotakorkeakoulun opettajilta ja oppilailta päämäärätietoista, herpaantu-matonta ja sitkeää työtä. Tämän työmme syvällisimpänä tarkoituksena on Isänmaam-me palveleminen niin, että maamme saisi rauhan oloissa kehittyä kukoistavaksi ja hy-väksi maaksi, että se pysyisi jokaiselle suomalaiselle puolustamisen arvoisena. Me tä-män päivän Sotakorkeakoulussamme palvelevat toivomme, että korkeakoulumme kasvattama nykyinen yleisesikuntaupseeripolvi osoittautuu sille uskottavien vaativim-pienkin tehtävien mittaiseksi ja arvoiseksi - tarvittaessa myös sodan vaikeissa tehtä-vissä. 

Sotakorkeakoulu, tehtävät ja toiminta

https://journal.fi/ta/article/download/47646/13521

Sotakorkeakoulu, tehtävät ja toiminta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi