Lehtinen, Jukka

Finnish

Journal.fi

TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2021 59TUTKIMUSTA SUOMESSATurkulainen lääkeinnovaatioyhtiö Therapeutica Borealis kehittää nenäsumutteena annettavaa co-vid-19-lääkettä. Lääkkeen idea on saanut patentin Yhdysvalloissa ja nyt patenttia haetaan maailman-laajuisesti. Patentin haku Yhdysvalloissa on useim-miten takuu patentin läpimenolle myös muualla maailmassa. Yhdysvalloissa covid-19-tautiin liitty-villä hoitokeinoilla on ollut nopeutettu ohituskais-ta patenttihakemuksissa.Hanke on aivan alkuvaiheessa, eikä se vielä ole esimerkiksi saanut rahoitusta. Therapeutica Bo-realisin perustajat ovat Turun yliopiston entinen rehtori Kari Väänänen, lääkekehityksen parissa uransa tehnyt dosentti Lauri Kangas ja Turun yli-opiston hallituksen puheenjohtajana toiminut ja Raision toimitusjohtajana vaurastunut Matti Rih-ko. ”Vuosien mittaan meistä kolmesta on muo-dostunut tiimi, joka on porukalla koettanut kek-siä uusia asioita. Se on mielenkiintoista älyllistä haastetta”, Väänänen sanoo.Kolmikon työnjako menee Väänäsen mukaan niin, että hän solubiologina tuntee tutkimuksen alkuvaiheen, Lauri Kangas lääkekehityksen ja Rih-ko liiketoiminnan. Kauppatieteiden ja psykologian maisteri Rihko on itse sanonut Talouselämä-lehden haastattelussa, että hänen roolinsa kolmikon työs-sä on miettiä käytettävyyttä ja esittää kysymyksiä.Therapeutica Boreliaksen covid-19-lääkkeen ideana on estää viruksen kyky tunkeutua elimis-töön ja monistua siellä. Koska virus tarttuu useim-miten ilmateitse ylähengitysteiden eli nenän limakalvojen kautta, on lääke tarkoitus antaa nenä-sumutteena. Käyttötarkoitus voisi olla esimerkik-si tilanne, jossa ollaan menossa tilaisuuteen, jos-sa tartunnan riski on suuri. Yksittäinen lääkekuuri olisi lyhyt.Väänäsen mukaan on tärkeää ymmärtää, että kyseinen lääke ei korvaisi rokotuksia. ”Rokotus-ten kattavuus esimerkiksi Afrikassa on vielä hyvin pieni. Tarvetta muillekin hoitomuodoille tulee ole-maan”, Väänänen sanoo.Väänäsen mukaan odotettavissa on, että lähi-vuosina tulee lisää covid19-hoitomuotoja. Uusien lääkkeiden tullessa markkinoille on niiden hinta useimmiten hyvin korkea. Esimerkiksi lääkejätti MSD on esitellyt molnupiraviiria, joka on tablet-timuotoinen lääke, jolla estetään koronaviruksen lisääntymistä. Yhdysvaltojen hallitus on ostamassa yhtiöltä lääkettä 712 dollarin hintaan hoitojaksolta. Toinen turkulainen lääkekehitysyhtiö Faron Phar-maceutics on kehittänyt suonensisäisesti annetta-vaa traumakine-lääkettä koronaviruksen aiheutta-man vaikean tautimuodon hoitoon.Kolme lääkeainetta yhdessäTurkulaiskeksijöiden kehitteillä oleva nenäsumu-te voisi olla käsikauppatavaraa ja ennaltaehkäise-vä lyhyt hoitomuoto. Lääkkeen ideana on yhdistää kolme jo käytettävissä olevaa lääkeainetta, joiden yhteisvaikutus estäisi koronaviruksen etenemisen elimistöön ja lisääntymisen. ”Vaikuttamalla ylä-hengitysteiden solujen toimintaan voimme estää viruksen lisääntymisen”, Väänänen summaa kek-sijöiden hypoteesin. Hypoteesi perustuu solubio-logiseen ymmärrykseen siitä, miten vaipalliset vi-rukset, kuten koronavirus, menevät solun sisään.Jokaisella lääkeaineella on oma tehtävä viruk-sen leviämisen hankaloittamisessa. Yksi estää vi-rusta tarttumasta solun pintaan, toinen estää vi-ruksen siirtymisen soluun ja kolmas estää viruksen lisääntymisen. Väänänen muistuttaa, että yksittäin annettuna mikään kolmesta lääkeaineesta ei auta koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.Ensimmäinen lääkeaineista on proteinaasi-estä-jä-aproiniini, jonka tiedetään estävän niiden protei-naasien aktiivisuutta, joita tarvitaan viruksen pin-nan muokkaamiseen. Muokkausta tarvitaan, että virus tarttuu suurella halukkuudella solukalvossa Kolmen keksijän koronalääke toisi lisäapua rokotteelleTUTKIMUSTA SUOMESSA60 TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2021 TUTKIMUSTA SUOMESSAolevaan ACE 2 -reseptoriin. Aprotiniini on käytetty muun muassa haimatulehduksen hoidossa.Toisena lääkeaineena on hydroksilorokiini, joka sai heikkoa mainetta Yhdysvaltojen entisen presidentin Donald Trumpin epätieteellisten lau-suntojen vuoksi. Lääkettä on käytetty muun muas-sa malarian ja reuman hoitoon. Covid-19 hoidossa lääkkeellä ei ole objektiivista näyttöä toimivuu-desta. ”Solubiologisesti oli heti tiedossa, että hyd-roklorokiini ei toimi isoina annoksina. Meillä on tässä aivan minimaaliset annokset verrattuna sys-teemihoidoissa käytettäviin annoksiin”, Väänänen sanoo.Väänäsen mukaan hän on ollut mukana tutki-massa ainetta jo 1990-luvulla vaipallisten virus-ten kanssa työskennellessä, minkä vuoksi heillä on hyvä käsitys siitä, miten aine vaikuttaa viruk-sen kulkuun solun sisällä, kun se on päässyt endo-somiin. Endosomi siirtää yhdisteitä solun sisällä. Hydroklorokiini on helposti solukalvon läpi kulke-va heikko emäs, joka neutralisoi solun sisäisiä hap-pamia tiloja. Estämällä neutralisoivalla yhdisteellä solun sisäisen rakkulan happamoituminen, virus ei pääse tunkeutumaan ulos endosomista. Virus jää rakkulan sisään eikä pääse lisääntyminen.Väänäsen mukaan kahden lääkeaineen vai-kutukset eivät ole sataprosenttisia ja niistä huo-limatta on todennäköistä, että joku virus pääsee suojauksen läpi ja alkaa lisääntyä elimistössä. Sen vuoksi tarvittiin vielä kolmas käytössä oleva lää-ke, joka vaikuttaisi suoraan jo muodostuneen vi-ruksen toimintakykyyn.Kolmanneksi suojaksi on loislääke ivermektii-ni, jota on myös kokeiltu huonoin tuloksin suoraan koronalääkkeenä. Esimerkiksi Cochranen kesällä julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan ei löyty-nyt näyttöä, että ivermektiini olisi estänyt covid-19-infektiota. Ivermektiini on tehokas eräissä al-kueläimissä blokkaamaan tiettyjä ionikanavia. Sen lisäksi tiedetään, että tämä ivermektiini estää tiet-tyjen virusproteiinien tuman siirtymisen, joka vai-kuttaa sitten näiden erilaisten tulehdusväliainei-den synteesiin.Ivermektiinin avulla voidaan estää myös viruk-sen glykolsylaatio, joka on voimakasta koronavi-rusten tapaisten vaipallisten virusten proteiineil-le, kuten virukselle nimen antavalle S-proteiinille (spike) eli piikkiproteinille.Kehitystyön vaiheetCovid-19-nenäsumutelääkkeen kehitys on alkuvai-heessa. Lääkettä ei ole vielä testattu. Seuraavaksi Therapeutica Borealis koettaa saada muutaman mil-joonan rahoituksen, jolla he voisivat tehdä kriittiset testit. Niitä ovat koeputkessa ja koe-eläimillä tehtä-vät kokeet, joissa selviäisi paremmin, toimiiko tässä vaiheessa aiempiin tutkimuksiin ja tutkijoiden ko-kemukseen perustuva idea. ”Yritämme viedä tämän faasi1-vaiheeseen, jossa tutkittaisiin terveillä koe-henkilöillä lääkkeen sivuvaikutuksia. Niitä ei pitäisi olla, sillä kaikki kolme lääkettä on ennestään paljon käytettyjä. Sen jälkeen testeihin tarvitaan leveämpiä hartioita”, Väänänen sanoo.Tänä vuonna idealle saadulla patentilla on iso merkitys, sillä ilman sitä eivät laajat tutkimukset etene. Lääketestaukseen tarvitaan jopa kymmeniä tuhansia koehenkilöitä ja miljoonien eurojen bud-jettteja. Mahdollisuuksia sellaiseen löytyy etupääs-sä lääkeyhtiöiltä, joita Suomessa on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, Yhdysvalloista puhumatta-kaan. Väänäsen mukaan maailman terveysjärjestö WHO kanssa on käyty keskustelua, että he voisivat olla kolmannen vaiheen yhteistyökumppani.Suomessa kehitetään myös rokotettaRokote Laboratories Finland sai kesällä yhdek-sän miljoonan euron rahoituksen nenäsumuttee-na annosteltavan koronavirusrokotteen kehittämi-seen. Sveitsiläinen Ferring Ventures SA, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Suomen Kulttuurirahas-to tekivät yhtiöön 3,5 miljoonan euron pääomasi-joituksen. Sen lisäksi Business Finland myönsi 5,5 miljoonan euron lainan koronarokotteen jatkoke-hittämistä ja kliinisiä kokeita varten.Koronarokote perustuu Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Molemmat yliopistot ovat myös Rokote Labora-tories Finland Oy:n osaomistajia. Tutkimustyötä on tehty virologian professori Kalle Sakselan, aka-teemikko Kari Alitalon ja akatemiaprofessori Sep-po Ylä-Herttualan laboratorioissa ja sitä ovat tu-keneet Suomen Akatemia, Wihurin tutkimuslaitos ja Sakari Alhopuron säätiö. Rokote hyödyntää Ylä-Herttualan tutkimusryhmän pitkään kehittämää geeninsiirtoteknologiaa, jota on kokeiltu jo useis-sa potilastutkimuksissa sydän- ja verisuonitautien ja syöpien geeniterapiaan.TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2021 61TUTKIMUSTA SUOMESSAHelsingin yliopiston tiedotteen mukaan rokote koostuu turvalliseksi osoitetusta adenoviruskuljet-timesta, johon on kloonattu SARS-CoV-2-viruksen S-proteiinin DNA-juoste. Sen avulla nenänielun so-lut voidaan ohjelmoida tuottamaan rokotevasteen aikaansaavaa SARS-CoV-2-viruksen pintaproteiinia. Muita viruksen osia rokotteessa ei ole.Suomessa etupäässä annetut koronavirus-rokotteet ovat olleet lähetti-RNA- eli mRNA-ro-kotteita. Nano-lipidipartikkeleihin kapseloidun lähetti-RNA:n avulla lihassolut alkavat tuottaa pis-tokohdassa koronaviruksen piikkiproteiinia. Tek-nologiaa on kehitetty 1990-luvulta lähtien, mutta koronavirusrokotteet ovat ensimmäiset tekniikkaa laajasti hyödyntäviä rokotteita.Lisäksi Suomessa on annettu yhtä adenovirus-vektorirokotetta, jonka sisältävä DNA viedään ade-noviruksen avulla pistoskohdassa solujen sisään, missä tuotetaan sitten piikkiproteiinia. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa rokotteen tuotta-man valkuaisen ja siten valmistautuu torjumaan varsinaisen koronaviruksen.JUKKA LEHTINENKirjoittaja on tiedetoimittaja.EUROOPAN TIETEELLISET SEURATTieteellisten seurain valtuuskunnassa työskentele-vät Elina Late ja Janne Pölönen selvittivät, että Euroopassa toimii alustavien arvioiden mukaan noin 9 000 tieteellistä seuraa.Tieteelliset seurat muodostavat eurooppalaisen tiedeyhteisön yhdessä yliopistojen ja muiden tutki-musta harjoittavien organisaatioiden kanssa. Vaikka seuroilla on vakiintunut asema ja ne ovat tunnettu-ja, niitä koskevaa tutkimusta on tehty vain vähän.Tieteellisten seurojen määrää pystyttiin ar-vioimaan joidenkin maiden ylläpitämien listaus-ten avulla. Näiden lukujen perusteella muodostet-tiin arvio seurojen määrästä 46 Euroopan maassa. Jotta seurojen määrästä Euroopassa saataisiin tar-kempaa ja varmempaa tietoa, tulisi asiaa selvittää jokaisessa maassa erikseen. Selvityksissä tulisi ot-taa huomioon maan tavat organisoida tieteellisten seurojen toimintaa.Suomen osalta tieteellisten seurojen määrän arvioinnissa käytettiin TSV:n jäsenseuraluetteloa. Tällä hetkellä TSV:n jäseniin kuuluu 295 seuraa. Näiden lisäksi Suomessa on muitakin tieteellisiä seuroja. Laten ja Pölösen artikkeli “The number of Learned Societies in Europe” on luettavissa ver-kossa: https://doi.org/10.5281/zenodo.5513560.NUOREN TUTKIJASUKUPOLVEN RAHOITUSMUOTOJEN UUDISTAMINENSuomen Akatemia on aloittanut selvityshankkeen nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuotojen uu-distamiseksi. Tavoitteena on selvittää, minkälai-nen rahoitusmuoto tai -malli palvelisi parhaiten nuoren tutkijasukupolven tutkimustyötä ja uraa. Hankkeen aikana arvioidaan myös, miten rahoitus-muotouudistuksella voitaisiin sujuvoittaa rahoi-tuksen hakemista ja käyttöä sekä keventää tutki-musorganisaatioiden hallinnollista työtä.Suomen Akatemialla on nykyisin nuorelle tut-kijasukupolvelle haettavissa tutkijatohtorin ja akatemiatutkijan rahoitusmuodot sekä osana aka-temiahanke-rahoitusmuotoa nuorten akatemia-hanke. Rahoitusmuodot on otettu käyttöön eri aikakausina ja niitä on kehitetty eri vaiheissa ra-hoitusmuotolähtöisesti. Samaan aikaan tutkimus-työn käytännöt ja tutkimusorganisaatioiden ura-järjestelmät ovat vuosien varrella muuttuneet, ja esimerkiksi tutkimusyhteistyö on saanut uusia muotoja. Myös eri tutkimusalojen tarpeet tutki-januran tukemisessa vaihtelevat.Toimintaympäristössä tapahtuneiden muu-tosten takia Suomen Akatemia näkee, että rahoi-tusmuotojen toimivuutta on tarkasteltava uusista näkökulmista. Se haluaa selvittää, palveleeko ny-kyinen kolmen rahoitusmuodon kokonaisuus par-haalla mahdollisella tavalla nuoren tutkijasukupol-ven tutkimustyötä. Hakijoilta saadun palautteen perusteella rahoituksen hakemista ja sen käyttöä on tarpeen yksinkertaistaa.Selvityshanke on käynnistetty syyskuussa. Suomen Akatemia kerää syksyn 2021 kyselyjen ja sidosryhmäkeskustelujen avulla näkemyksiä, huo-mioita ja toiveita tutkijoilta ja tutkimusorganisaa-tioilta kehittämisen tueksi.

Kolmen keksijän koronalääke toisi lisäapua rokotteelle

https://journal.fi/tt/article/download/112056/65777

Kolmen keksijän koronalääke toisi lisäapua rokotteelle

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi