Venäjän ruplakriisin vaikutukset yritysten tilinpäätöksiin ja valuuttariskin hallintaan

Abstract

Yritysten liiketoiminta on kansainvälistynyt merkittävästi viime vuosikymmenien aikana tytär- ja osakkuusyritysten, investointien ja kaupan hajautumisen kautta. Kansainvälistyminen on merkinnyt suomalaisille yrityksille suurempaa altistumista valuuttariskille. Euron käyttöönoton jälkeen valuuttariski on kadonnut yritysten tehdessä kauppaa sisämarkkinoilla, mutta esimerkiksi Venäjän markkinan osuus suomalaisten yritysten toiminnasta on merkittävä. Venäjän ruplan arvo romahti vuoden 2014 aikana Venäjän vientitulojen vähentymisen, öljyn halpenemisen, pääomaliikkeiden ja epävakaiden poliittisten olosuhteiden seurauksena. Venäjän ruplan arvon epävarmuutta lisää Venäjän keskuspankin ajoittaiset toimet valuuttakurssin vahvistamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Venäjän ruplan arvo on käytännössä vaikuttanut yritysten tilinpäätöksiin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko voimakkaat liikkeet Venäjän ruplan ja euron välisessä valuuttakurssissa vaikuttanut yritysten valuuttariskin hallintapolitiikkoihin sekä valuuttariskin suojausasteisiin. Tutkimukseen valittiin neljä suomalaista yhtiöitä, joiden vahvana markkina-alueena on Venäjä: Fortum Oyj, Nokian Renkaat Oyj, YIT Oyj ja Tikkurila Oyj. Tutkimuksen aineisto koostui edellä mainittujen yhtiöiden tilinpäätöksistä vuosilta 2011-2015. Tutkimusote on pääasiallisesti kvantitatiivinen. Tutkimuksessa todettiin, että valuuttakurssimuutoksilla on ollut merkittäviä vaikutuksia yhtiöiden taseisiin ja tuloslaskelmiin. Valuuttakurssierot ovat vaikuttaneet muun muassa liikevaihtoon, likvideihin varoihin, tilikauden laajaan tulokseen, rahoitustuottoihin ja -kuluihin sekä hyödykkeiden arvoihin. Tutkimuksessa havaittiin, että merkittävimmät valuuttakurssierot ovat olleet suurimmillaan vuonna 2014, jolloin myös Venäjän ruplan kurssi on muuttunut eniten. Yhtiöistä suurimmat valuuttakurssierot olivat syntyneet YIT:lle ja pienimmät Fortumille. Transaktioriskin hallintapolitiikassa ei tarkasteltavana ajankohtana tapahtunut muutoksia kuin Tikkurilalla, joka luopui sen suojaamisesta vuonna 2014. Nokian Renkaat muutti translaatiosuojaustaan vuonna 2013 siten, että yhtiö ei enää suojannut translaatiopositiotaan lainkaan. Valuuttariskin hallintapolitiikkojen näkökulmasta valuuttariskiltä suojautuminen on vähentynyt. Tutkimuksessa havaittiin myös, että yhtiöt ovat suojautuneet enemmän transaktioriskiä kuin translaatioriskiä vastaan. Tikkurilalla transaktiopositio oli täysin avoin, kun taas kolme muuta yhtiötä olivat suojanneet transaktiopositionsa lähes täysin. Translaatiopositiotaan olivat suojanneet ainoastaan Nokian Renkaat vuosina 2011-2012 ja Fortum 2012-2015. YIT ja Tikkurila eivät olleet suojanneet translaatioriskiään lainkaan vuosina 2011-2015

    Similar works