Essays on firm responses to tax policy

Abstract

This compilation thesis studies firm responses to tax policy. The essays use empirical methods and administrative firm-level data to study issues in public and labor economics: how do firms adjust their behavior to incentives caused by policy. The results can provide information to guide the design of public policy. The first essay studies the effects of a first-employee subsidy in Finland. In 2007—2011 Finland provided a regional subsidy for hiring the first employee. The subsidy was supposed to encourage entrepreneurs to become employers, as over half of firms in Finland do not have employees. Using the geographic differences in the eligibility to the subsidy and full-population firm data, I study the effects on the probability of becoming an employer and several other firm outcomes. I find a zero effect on average. This seems to be explained by low take-up of the subsidy: only 2% of eligible firms that became employers used the subsidy. Descriptive evidence supports that restricting the subsidy to full-time employees and low awareness decreased the take-up and, hence, the effectiveness of the subsidy. The second essay describes a plan for a government-run recruitment subsidy experiment. The randomized experiment is supposed to evaluate the effects of a recruitment subsidy on the probability of becoming an employer. Following the evidence from the first essay, the subsidy is not restricted to a type of employment contract and the subsidy covers a percentage of the wage costs in the first year up to a threshold. Therefore, expected take-up and effects are larger, and the results of the experiment can complement the knowledge from the first essay. The essay makes use of administrative firm-level data to plan the experiment and calculate the statistical power. The third essay studies how firms respond to tax audits. We combine data from the Finnish tax administration on all tax audits conducted on firms in 2003—2016 to annual firm tax returns. This unique, novel data allows us to follow the tax reporting behavior of firms before and after being audited. By comparing the development of the audited firms to similar non-audited firms with similar prior development, we find that the audited firms significantly increase reported profits and revenue persistently after an audit. This means that auditing more firms could increase tax revenue in the long run, by increasing firms’ tax compliance.Esseitä veropolitiikan vaikutuksista yrityksiin Tämä kokoomaväitöskirja tutkii veropolitiikan vaikutuksia yrityksiin. Esseissä tutkitaan julkisen ja työn talouden kysymyksiä käyttämällä empiirisiä menetelmiä ja yritystason rekisteriaineistoja: miten yritykset reagoivat julkisen politiikan luomiin kannustimiin. Tuloksia voidaan käyttää apuna julkisen politiikan suunnittelussa. Ensimmäinen essee tutkii ensimmäisen työntekijän palkkaustuen vaikutuksia Suomessa. Vuosina 2007—2011 Suomessa oli tarjolla alueellinen tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi. Tuen oli tarkoitus rohkaista yrittäjiä ryhtymään työnantajaksi, kun yli puolet Suomen yrityksistä ovat yksinyrittäjiä. Tutkin tuen vaikutuksia työnantajaksi ryhtymisen todennäköisyyteen ja muihin yritysten tulemiin käyttämällä alueellisia eroja yritysten kelpoisuudessa tukeen ja koko yrityspopulaation aineistoa. Tulosten perusteella tuella ei ollut vaikutuksia keskimäärin. Tämän näyttäisi selittävän tuen alhainen käyttöaste: vain 2 % työnantajaksi ryhtyneistä yrityksistä käytti tukea. Kuvailevan analyysin perusteella rajoitus kokoaikaisiin työsuhteisiin ja alhainen tietoisuus tuesta laskivat tuen käyttöastetta ja siten tuen vaikuttavuutta. Toisessa esseessä kuvaillaan suunnitelma valtion toimeenpanemasta rekrytointitukikokeilusta. Satunnaistetun kokeen on tarkoitus arvioida rekrytointituen vaikutuksia työnantajaksi ryhtymisen todennäköisyyteen. Ensimmäisen esseen näytön perusteella rekrytointitukea ei ole sidottu työsuhteen muotoon ja tuki korvaa osuuden palkkakustannuksista ensimmäisen vuoden aikana ylärajaan saakka. Tämän takia tuen odotettu käyttöaste ja vaikutukset ovat suuremmat ja kokeilun tulokset voivat täydentää ensimmäisen esseen tuottamaa tietoa. Esseessä käytetään yritystason rekisteriaineistoja kokeilun suunnittelussa ja kokeen tilastollisen voiman laskemisessa. Kolmannessa esseessä tutkitaan verotarkastusten vaikutuksia yrityksiin. Yhdistämme ainutlaatuisen aineiston kaikista Suomen veroviraston tekemistä yritysten verotarkastuksista vuosilta 2003—2016 yritysten vuosittaisiin veroilmoituksiin. Näin voimme seurata yritysten veroraportointia ajassa ennen ja jälkeen verotarkastuksen. Tarkastettujen yritysten kehityksen vertaaminen samankaltaisiin samalla tavalla kehittyneisiin ei-tarkastettuihin yrityksiin paljastaa, että tarkastetut yritykset lisäävät merkittävästi ja pysyvästi raportoituja voittoja ja liikevaihtoa tarkastuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että verotarkastusten lisääminen voisi tuottaa lisää verotuloja pitkällä aikavälillä lisäämällä yritysten verojen raportointia