Instant messaging applications cannot convey non-verbal communication through text-based messages. That can lead to an unpleasant misunderstanding between dyads when the discussion is held on a computer or smartphone. This study aims to determine if the affect conveying instant messaging applications has any usage within users who are daily users of instant messaging applications. Furthermore, does the application benefit the test users in the real variant group compared with the control group users? The tests were conducted with an instant messaging prototype application developed just for this experiment.
To test the affect conveying instant messaging prototype, we gathered a test group, which were randomly divided into two different groups, those that tested the correct version and the control group. Both test groups tested the same application but with different affect conveying module or variant. The real group tested the real variant, and the random or control group tested the variant, which randomly chooses the conveyed affect or emotion. The affect is conveyed with emojis in both of the variants. After the tests were done, testers had to answer nine different interview questions. Finally, for three interview questions, testers give a grade on how satisfied they were with that particular function. The grades were analyzed with descriptive statistical methods, and the verbal interview answers were analyzed by gathering recurring themes across the answers.
The study results show that the real variant of the affect conveying instant messaging prototype performed better overall than the random variant. Test users also think that the prototype and its affect conveying functionality was fun. However, they did not see any exact situations where they would use the affect conveying functionality in an instant messaging application. Testers thought that they would use it with friends and family rather than in professional life. Generally, the way emotions were conveyed in the prototype was well-received. Test users did not see any significant issues in it or if the same functionality would be used in applications like games.Pikaviestintäsovellukset eivät oletusarvoisesti välitä sanatonta viestintää tekstimuodossa olevien viestien mukana. Se on omiaan aiheuttamaan epämiellyttäviä väärinymmärryksiä keskusteluosapuolien välillä, kun keskustelu käydään tietokoneiden tai älypuhelimien avulla. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, onko tunteita automaattisesti välittävällä pikaviestintäsovelluksella käyttöä niiden käyttäjien keskuudessa, jotka käyttävät pikaviestintäsovelluksia päivittäin omassa elämässä. Lisäksi selvitämme, tuoko testisovellus hyötyä sovelluksen oikeaa versiota testanneille verrattuna kontrolliryhmään. Testit ovat suoritettu sille erikseen luodulla pikaviestintäsovelluksella.
Testatakseen testiin erikseen tehtyä pikaviestintäsovellus prototyyppiä, kokosimme testiryhmän, joka satunnaisesti jaettiin kahteen eri ryhmään, oikeaa versiota testanneisiin ja kontrolliryhmään. Molemmat testiryhmät testasivat samaa sovellusta, mutta joissa olivat kuitenkin eri affektiivinen moduuli. Todellisen testin suorittaneet testasivat niin sanottua oikeaa versiota, jossa tunteiden välitys toimi kuten sen oli tarkoitus toimia ja kontrolliryhmä testasi sovelluksen versiota, jossa tunteet, joita välitettiin, olivat sovelluksen satunnaisesti valitsemia tunteita, eivätkä oikeasti sovelluksen analysoimia tunteita käyttäjästä. Sovellusprototyypin testin jälkeen testaajat vastasivat yhdeksään haastattelukysymykseen, joista kolme kysymystä olivat sellaisia, joihin testaajan tuli antaa numeerinen arvosana siten kuinka tyytyväisiä he olivat kyseiseen toiminnallisuuteen. Numeeriset arvosanat analysoitiin kuvailevia tilastointimenetelmiä käyttäen ja sanalliset haastatteluvastaukset analysointiin teemoittamalla haastattelut ja löytämällä sieltä toistuvia teemoja.
Tutkimustulokset osoittavat, että pikaviestintäsovellus prototyypin niin sanottu oikea versio toimi yleisesti paremmin mitä satunnaistettu tunteiden välitys. Testaajat myös ajattelivat, että prototyyppi ja sen automaattinen tunteidenvälitys oli hauskaa ja mielekästä seurattavaa keskustelun aikana. Testaajat eivät kuitenkaan haastattelun aikana löytäneet mitään tarkkaa reaalielämän käyttöä sovellukselle. Testaajat käyttäisivät sovellusta mieluimmin läheisten ja jo tuntemien ihmisten kanssa kuin esimerkiksi työelämässä. Testaajat yleisesti pitivät pikaviestintäsovelluksen tunteiden välityksestä, ja he eivät nähneet mitään suurta ongelmaa sen toiminnan kanssa tai että samanlainen toiminto olisi vapaaehtoisesti käytössä joissain muissa sovelluksissa, kuten videopeleissä
