Luokitukset.Nestekertymien sytologisten irtosolututkimusten uuden luokituksen jokaiseen kuuteen ryhmään sisältyvät sytologinen kuvaus, maligniteettiriski ja toimenpidesuositus. Järjestelmä mahdollistaa paremman tiedonkulun patologin ja kliinikon välillä

Aho, Heikki

Ampuja, Sinikka

Boström, Pia

Ikonen, Essi

Kholová, Ivana

Krogerus, Leena

Kukkonen, Tiia-Maria

Lagerstedt, Anssi

Mäyränpää, Mikko

Paavonen, Timo

Rauramaa, Tuomas

Rönty, Mikko

Tarkkanen, Jussi

Finnish

Nestekertymien sytologisten irtosolututkimusten uuden luokituksen jokaiseen kuuteen ryhmään sisältyvät sytologinen kuvaus, maligniteettiriski ja toimenpidesuositus. Järjestelmä mahdollistaa paremman tiedonkulun patologin ja kliinikon välillä

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiSytologisille effuusionäytteille uusi tarkempi luokitusKholová, Ivana2022Kholová , I , Aho , H , Ampuja , S , Boström , P , Ikonen , E , Krogerus , L , Kukkonen , T-M ,Lagerstedt , A , Mäyränpää , M , Paavonen , T , Rauramaa , T , Rönty , M & Tarkkanen , J2022 , ' Sytologisille effuusionäytteille uusi tarkempi luokitus ' , Suomen lääkärilehti ,Vuosikerta. 77 , Nro 17 , Sivut 761-763 . <https://www.laakarilehti.fi/pdf/2022/SLL17-2022-761.pdf >http://hdl.handle.net/10138/346241publishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version. LÄÄKÄRILEHTI 17/2022 VSK 77 761KEUHKOPUSSIT, vatsaontelo, sydän­pussi ja kivespussi muodostavat eli­mistön seroosit ontelot. Liiallisen nesteen kertyminen niihin on aina patologista. Näiden nestekertymien sytologisten tutkimusten yleinen aihe on kasvaindiagnostiikka. Seroosien onteloiden reaktiiviset solumuutokset liittyvät tulehduksiin tai systeemitau­teihin (1). Nestekertymien sytologisiin irtoso­lututkimuksiin on tullut uusi luokitus­järjestelmä The International System for Serous Fluid Cytopathology (TIS) (2) (taulukko 1). Siinä on kuusi diag­nostista kategoriaa ja kaikkiin liittyvät toimenpidesuositukset.Kaikki elinkohtaiset luokitusjär­jestelmät huomioivat näytteen riittä­vyyden ja poikkeavien solujen alkupe­rän paremmin kuin vanha Papanico­ laoun sytologisten näytteiden luokitus.  Lisäksi ne sisältävät tarkat sytologiset kriteerit patologeille ja antavat hoidon tai seurannan kannalta olennaista tie­toa hoitavalle lääkärille. Elinkohtaisia luokituksia päivitetään säännöllisesti.Ei-diagnostinen näyteEffuusionäytteiden solumäärän riittä­vyydelle ei ole asetettu minimiä, mut­ta näytteen vähimmäistilavuudeksi on määritelty 50–75 ml väärien negatii­visten tulosten välttämiseksi. Lisäk­si vahvasti degeneroituneet ja veriset näytteet ovat riittämättömiä. Näytteet arvioidaan aina kliinisradiologisten tietojen valossa. Nestekertymien sytologisten irtosolututkimusten uuden luokituksen jokaiseen kuuteen ryhmään sisältyvät sytologinen kuvaus, maligniteettiriski ja toimenpidesuositus. Järjestelmä mahdollistaa paremman tiedonkulun patologin ja kliinikon välillä.Sytologisille effuusionäytteille uusi tarkempi luokitus LUOKITUKSETNegatiivinen näyte  maligniteetin suhteen Tähän kategoriaan kuuluvat solulöy­dökset, joissa ei ole mitään mesote­liaalisen tai ei­mesoteliaalisen malig­niteetin piirteitä. Kategoriaan sisäl­tyvät tulehdukselliset, reaktiiviset ja metaplastiset solut sekä infektioon liittyvät muutokset. Kategoriaan kuu­luvat myös reaktiiviset lymfaattiset kertymät. Näytteissä on enimmäkseen  mesoteelisoluja yksittäin, pieninä  soluryhminä tai tasaisina laattoina. Solut ovat pyöreitä tai soikeita. Tuma voi olla sentraalinen tai sijaita solun reunalla. Tumakalvo on sileä. Nukleo­li yleensä nähdään ja se voi olla koros­tuva. Atypiaa ei ole tai se on vähäistä; niukkaa kaksi­ tai monitumaisuutta voi esiintyä. Näytteessä on vaihtelevasti his­tiosyyttejä, jättisoluja, lymfosyyttejä ja neutrofiilejä. Se voi sisältää muita hyvänlaatuisia komponentteja, kuten psammooma­, kollageeni­ tai asbes­tikappaleita. Tarvittaessa diagnoosi voidaan varmistaa lisävärjäyksillä tai muilla täydentävillä menetelmillä.Merkitykseltään  määrittelemätön atypiaMerkitykseltään määrittelemätön aty­pia (atypia of undetermined signifi­cance, AUS) on kategoria, johon liittyy harvemmin (noin 20 %) malignia käyt­täytymistä kuin kategoriaan ”epäily maligniteetista” (noin 80 %). Näytteis­tä puuttuvat sellaiset kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset piirteet, että ne voitai­siin luotettavasti määritellä hyvän­ tai  pahanlaatuisiksi.  LÄÄKÄRILEHTI 17/2022 VSK 77762Sanallinen kuvaus kertoo aiempia luokkia tarkemmin, mistä on kysymys. Sytologiassa todetaan lievä tai koh­talainen tumien suureneminen ja suurempi tuma–sytoplasma­suhde. Tumajyvänen on korostunut tai vaih­televa, tumakalvo on jonkin verran epäsäännöllinen, kromatiini voi olla poikkeava ja sytoplasma muuntunut. Sytologiset piirteet eivät riitä epäi­lyyn maligniteetista, vaan muutokset ovat lähinnä reaktiivisia tai degene­ratiivisia. Tähän kategoriaan luokitel­laan myös epäselvä lymfosytoosi,  joka todennäköisimmin on reaktiivista,  samoin degeneratiiviset muutokset mesoteelisoluissa ja makrofageissa.Epäily maligniteetista Epäily maligniteetista (suspicious for malignancy, SFM) on kategoria, jossa pahanlaatuisuutta ei voida varmistaa solumorfologian tai lisätutkimusten avulla. Lisätutkimukset ovat tarpeen, sillä pelkkä solumorfologia ei usein­kaan riitä effuusiosytologiassa tark­kaan diagnoosiin. Immunohistoke­mialliset värjäykset ovat tärkeimpiä lisätutkimusmenetelmiä. Lisätutkimukset ja kliiniset tiedot vähentävät tämän kategorian tarvet­ta. Epäily maligniteetista voi olla myös alustava diagnoosikategoria, mikäli alustava lausunto annetaan ennen lisä­tutkimusten valmistumista. Lopullinen diagnoosi voi tällöin muuttua lopulli­sessa lausunnossa maligniksi. Kirjallisuudessa on vähän tutki­mustietoa kategorian kliinisestä mer­kityksestä. Se tulee säästää tapauksiin, joissa maligniteetti on hyvin todennä­köinen. Meta­analyysissä 73 tutkimuk­sessa effuusioista 2,3 % oli luokiteltu epäilyttäviksi ja maligniteettiriski oli 81,8% (3).Maligni solulöydös, primaarinen Pleura­ ja peritoneaalionteloiden pri­maarinen maligniteetti on useimmi­Kehittyvät luokitukset Ensimmäisen sytologisten näytteiden raportointijärjestelmän loi George Papanico-laou vuonna 1948. Se oli alussa tarkoitettu vain vaginan näytteille, mutta laajeni nopeasti koskemaan myös kohdunkaulan näytteitä sekä virtsa-, yskös- ja effuusio-näytteitä. Sitä käytettiin kaikissa sytologian näytteissä maailmanlaajuisesti ennen siirtymistä elinkohtaisiin luokituksiin (5).Kohdunkaulan irtosolunäytteet  olivat ensimmäisiä, joissa luovuttiin  Papanicolaoun luokista ja siirryttiin Bethesdan luokitukseen (6), josta on nyt käytössä kolmas painos (7). Myös kilpirauhasen ohutneulabiopsioihin tuli oma Bethesdan järjestelmänsä (8,9) vuonna 2007, ja siitä on suunnitteilla kolmas painos vuonna 2023. Papanicolaou Society of Cytopathology on kehittänyt järjestelmän haiman ja sappiteiden (10) sekä keuhkonäytteiden luokitteluun (11). Molemmista on tekeillä päivitys kansainvälisen sytologiorganisaation ja syöväntutkimuskeskuksen IAC-IARC:n johdolla. Virtsan sytologia on saanut oman terminologiansa, jonka mukaan vain korkea- asteisen dysplasian virtsarakkosyövät voidaan diagnosoida virtsanäytteestä  (Pariisin luokitus) (12,13). Sylkirauhasten ohutneulabiopsioiden Milanon luokitusta ollaan päivittämässä toiseen painokseen tänä vuonna (14,15). Suomessa harvoin tehtäviin rinnan ohutneulabiopsioihin on oma luokituksensa (16). Imusolmukkeiden sytologiset näytteet ovat juuri saanet oman Sydneyn luokituksen (17,18). IAC-IARC:n työryhmä valmistelee parhaillaan uutta luokitusjärjestelmää pehmytkudosten sytologisille näytteille.ten mesoteliooma, muut malignitee­tit, kuten lymfoomat, ovat harvinaisia. Aiemmin mesoteliooman diagnoosi edellytti histologisen näytteen, mutta immunohistokemian ja geneettisten tutkimusten avulla diagnoosi voidaan aikaisempaa useammin tehdä myös sytologisesta näytteestä (4). Nestenäytteistä voidaan diag­nosoida käytännössä vain BAP1 (BRCA1­associated protein 1)­negatii­vinen epiteloidinen ja sekatyyppinen mesoteliooma. Sarkomatoottisesta ja desmoplastisesta tyypistä ei irtoa solu­ja effuusioon. Diagnoosi vaatii solujen mesoteliaalisen alkuperän varmenta­misen immunohistokemiallisesti, ja myös kliinisradiologinen korrelaatio on oleellinen epäiltäessä mesotelioo­maa. Kun solujen tyyppi on varmennettu, erotusdiagnostiikka tapahtuu reaktii­visen mesoteeliproliferaation ja malig­nin mesoteliooman välillä. Sytologisia maligniteettikriteerejä ovat (erittäin) runsas solukkuus, kookkaiden solu­ryhmien ja ­rakenteiden esiintymi­nen, solujen atypia ja pleomorfia sekä mitoosikuvioiden, erityisesti atyyppis­ten, esiintyminen. BAP1­puutos on todettavissa 55– 80 %:ssa mesotelioomista. Immuno­histokemiallisesti todettava selvä puu­tos on käytännössä varma malignitee­tin merkki. Diagnoosi onnistuu yleensä BAP1­negatiivisista riittävän runsais­ta epiteloideista tai sekatyyppisistä  tapauksista. Kromosomialueen 9p21 homo­tsygoottinen deleetio on mahdollis­ta  todeta joko FISH­tutkimuksella tai  välillisesti MTAP­immunohistoke­mialla. Positiivinen löydös varmentaa malignin diagnoosin.Maligni solulöydös,  sekundaarinen Seroosien onteloiden metastaasit  aiheuttavat nestekertymää, joka saat­taa olla maligniteetin ensioire. Usein effuusio on todettavissa maligniksi morfologisin kriteerein, mutta solu­ LÄÄKÄRILEHTI 17/2022 VSK 77 763SIDONNAISUUDETIvana Kholová, Heikki Aho, Sinikka Ampuja, Pia Boström, Essi Ikonen, Leena Krogerus, Tiia-Maria Kukkonen, Anssi Lagerstedt, Mikko Mäyränpää, Timo Paavonen, Tuomas Rauramaa, Mikko Rönty, Jussi Tarkkanen: Ei sidonnai-suuksia.KIRJALLISUUTTA1 Taskinen E. Pleura- ja askitesnesteen irtosolututki-mukset. Kirjassa: Koivuniemi A, toim. Kliininen sytologia, 1. painos. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy 1994.2 Chandra A, Crothers B, Kurtycz D, Schmitt F, toim.  The International System for Serous Fluid Cytopatho-logy, 1. painos. Cham: Springer 2020.3 Farahani S, Baloch Z. Are we ready to develop a tiered scheme for the effusion cytology? A comprehensive review and analysis of the literature. Diagn Cytopathol 2019;47:1145–59.4 Hjerpe A, Ascoli V, Bedrossian CW ym; International Mesothelioma Interest Group; International Academy of Cytology; Papanicolaou Society of Cytopathology. Guidelines for the cytopathologic diagnosis of epithelioid and mixed-type malignant mesothelioma. Complementary statement from the International Mesothelioma Interest Group, also endorsed by  the International Academy of Cytology and the Papanicolaou Society of Cytopathology. Acta Cytol 2015;59:2–16. 5 Kholová I. Uudet elinkohtaiset luokitukset sytologian alalla. Moodi 2017;39:22,27–30.6 Nieminen P, Timonen T. Bethesda-järjestelmä gynekologisessa sytologiassa. Suom Lääkäril 1994;49:3047–50. 7 Nayar R, Wilbur D, toim. The Bethesda System for reporting cervical cytology, 3. painos. New York: Springer 2015:1-313.8 Ali SZ, Cibas E, toim. The Bethesda System for Reporting Thyroid Cytopathology, 1. painos. New York: Springer 2010.9 Arola J, Kholová I, Timonen T, Krogerus L. Bethes-da-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa. Duodecim 2010;126:2449–53.10 Pitman MB, Layfield L, toim. The Papanicolaou Society of Cytopathology System for Reporting Pancreaticobili-ary Cytology, 1. painos. New York: Springer 2015.11 Layfield LJ, Baloch Z, toim. The Papanicolaou Society of Cytopathology System for Reporting Respiratory Cytology, 1. painos. Cham, Springer 2019.12 Rosenthal DL, Wojcik EM, Kurtycz DFI. The Paris System for Reporting Urinary Cytology, 1. painos.  New York: Springer 2016.13 Kholová I, Laurila M, Aho H ym. Pariisin luokitus – uusi virtsan sytologian luokitusjärjestelmä. Suom Lääkäril 2017;72:60–1.14 Faquin WC, Rossi Ed, toim. The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology. Springer International Cham 2018.15 Kholová I, Aho H, Boström P ym. Sylkirauhasten ohutneulanäytteille Milanon luokitus. Suom Lääkäril 2019;74:764–5.16 Field AS, Raymond WA, Schmitt F, toim. The Interna-tional Academy of Cytology Yokohama System for Reporting Breast Fine Needle Aspiration Biopsy Cytopathology. Springer International Cham 2018.17 Al-Abbadi MA, Barroca H, Bode-Lesniewska B ym.  A proposal for the performance, classification, and reporting of lymph node fine-needle aspiration cytopathology: The Sydney System. Acta Cytol 2020;64:306–22. 18 Vigliar E, Acanfora G, Iaccarino A ym. A novel approach to classification and reporting of lymph node fine-needle cytology: application of the proposed Sydney System. Diagnostics 2021;11:1314. Ivana Kholovádosentti, patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäriFimlab Laboratoriot Oy, Tamperekliininen opettajaTampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntaHeikki Ahodosentti, patologian erikoislääkäri, osastonylilääkäriTyks laboratoriotoimialue, patologian vastuualuekon alkuperän määrittäminen vaatii lisävärjäyksiä. Etenkin kun kyseessä on ensioire, on selvitettävä kasvaimen alkuperä ja suljettava pois primaarisen kasvaimen mahdollisuus. Naisilla metastaasit ovat tavallisim­min peräisin rinta­, keuhko­ tai muna­sarjakasvaimista ja miehillä keuhko­jen, ruoansulatuskanavan tai lymfoidin solukon kasvaimista. Mikäli saatavilla on ollut tuorema­teriaalia ja siitä on saatu tehtyä vain formaliinilla fiksoitu solublokki, voi­daan solutyypin selvittämisessä käyt­tää samoja vasta­aineita kuin kudos­näytteille, ilman erillisiä menetelmän verifikaatioita. Lymfoomaepäilyissä tuorenäytteestä tehtävä virtaussyto­metrinen lymfosyyttien immunofeno­tyypitys saattaa olla hyödyllinen.LopuksiEffuusiosytologian uusi luokitusjärjes­telmä mahdollistaa paremman tiedon­kulun näytteen tutkineen patologin ja vastauksen perusteella päätöksiä teke­vän lääkärin välillä. Vastauskäytännöt on sovittava vastauksia vastaanotta­vien kollegoiden kanssa. Uusi järjestelmä vaatii sisäistämis­tä, mutta periaatteessa luokitus etenee Papanicolaoun luokkien kaltaisesti epäedustavasta normaalin ja reaktii­visten muutosten kautta eriasteises­ti pahanlaatuisuuteen. Oleellista on,  että sanallinen kuvaus kertoo aiempia luokkia tarkemmin, mistä on kysymys. Suomen Kliinisen sytologian yhdis­tys kannattaa effuusiosytologian uuden kansainvälisen luokituksen käyttöön­ottoa solunäytteiden raportoinnissa. lSinikka AmpujaLL, patologian erikoislääkäriFimlab Laboratoriot Oy, TamperePia BoströmLT, patologian erikoislääkäriTyks laboratoriotoimialue, patologian vastuualueEssi IkonenLL, patologian erikoislääkäriKys, patologiaLeena Krogerusdosentti, patologian erikoislääkäriVita LaboratoriotTiia-Maria KukkonenLL, patologian erikoislääkäri, osastonylilääkäriSiun sote, patologiaAnssi LagerstedtLL, patologian erikoislääkäriFimlab Laboratoriot Oy, TampereMikko Mäyränpäädosentti, patologian erikoislääkäri, kliininen opettajaHelsingin yliopisto ja Hus Diagnostiikkakeskus, patologia, Meilahden laboratorioTimo Paavonenpatologian professoriTampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntapatologian erikoislääkäri, ylilääkäriFimlab Laboratoriot Oy, TampereTuomas Rauramaadosentti, patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, kliininen opettajaKys kuvantamiskeskus, patologian osastoItä-Suomen yliopistoMikko Röntydosentti, patologian erikoislääkäri, osastonylilääkäriHus Diagnostiikkakeskus, patologia, Meilahden laboratorioJussi Tarkkanendosentti, patologian erikoislääkäri, osastonylilääkäriHus Diagnostiikkakeskus, patologia, Meilahden laboratorio

Sytologisille effuusionäytteille uusi tarkempi luokitus

Mäyränpää, Mikko I.

Trepo - Institutional Repository of Tampere University

 LÄÄKÄRILEHTI 17/2022 VSK 77 761KEUHKOPUSSIT, vatsaontelo, sydän­pussi ja kivespussi muodostavat eli­mistön seroosit ontelot. Liiallisen nesteen kertyminen niihin on aina patologista. Näiden nestekertymien sytologisten tutkimusten yleinen aihe on kasvaindiagnostiikka. Seroosien onteloiden reaktiiviset solumuutokset liittyvät tulehduksiin tai systeemitau­teihin (1). Nestekertymien sytologisiin irtoso­lututkimuksiin on tullut uusi luokitus­järjestelmä The International System for Serous Fluid Cytopathology (TIS) (2) (taulukko 1). Siinä on kuusi diag­nostista kategoriaa ja kaikkiin liittyvät toimenpidesuositukset.Kaikki elinkohtaiset luokitusjär­jestelmät huomioivat näytteen riittä­vyyden ja poikkeavien solujen alkupe­rän paremmin kuin vanha Papanico­ laoun sytologisten näytteiden luokitus.  Lisäksi ne sisältävät tarkat sytologiset kriteerit patologeille ja antavat hoidon tai seurannan kannalta olennaista tie­toa hoitavalle lääkärille. Elinkohtaisia luokituksia päivitetään säännöllisesti.Ei-diagnostinen näyteEffuusionäytteiden solumäärän riittä­vyydelle ei ole asetettu minimiä, mut­ta näytteen vähimmäistilavuudeksi on määritelty 50–75 ml väärien negatii­visten tulosten välttämiseksi. Lisäk­si vahvasti degeneroituneet ja veriset näytteet ovat riittämättömiä. Näytteet arvioidaan aina kliinisradiologisten tietojen valossa. Nestekertymien sytologisten irtosolututkimusten uuden luokituksen jokaiseen kuuteen ryhmään sisältyvät sytologinen kuvaus, maligniteettiriski ja toimenpidesuositus. Järjestelmä mahdollistaa paremman tiedonkulun patologin ja kliinikon välillä.Sytologisille effuusionäytteille uusi tarkempi luokitus LUOKITUKSETNegatiivinen näyte  maligniteetin suhteen Tähän kategoriaan kuuluvat solulöy­dökset, joissa ei ole mitään mesote­liaalisen tai ei­mesoteliaalisen malig­niteetin piirteitä. Kategoriaan sisäl­tyvät tulehdukselliset, reaktiiviset ja metaplastiset solut sekä infektioon liittyvät muutokset. Kategoriaan kuu­luvat myös reaktiiviset lymfaattiset kertymät. Näytteissä on enimmäkseen  mesoteelisoluja yksittäin, pieninä  soluryhminä tai tasaisina laattoina. Solut ovat pyöreitä tai soikeita. Tuma voi olla sentraalinen tai sijaita solun reunalla. Tumakalvo on sileä. Nukleo­li yleensä nähdään ja se voi olla koros­tuva. Atypiaa ei ole tai se on vähäistä; niukkaa kaksi­ tai monitumaisuutta voi esiintyä. Näytteessä on vaihtelevasti his­tiosyyttejä, jättisoluja, lymfosyyttejä ja neutrofiilejä. Se voi sisältää muita hyvänlaatuisia komponentteja, kuten psammooma­, kollageeni­ tai asbes­tikappaleita. Tarvittaessa diagnoosi voidaan varmistaa lisävärjäyksillä tai muilla täydentävillä menetelmillä.Merkitykseltään  määrittelemätön atypiaMerkitykseltään määrittelemätön aty­pia (atypia of undetermined signifi­cance, AUS) on kategoria, johon liittyy harvemmin (noin 20 %) malignia käyt­täytymistä kuin kategoriaan ”epäily maligniteetista” (noin 80 %). Näytteis­tä puuttuvat sellaiset kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset piirteet, että ne voitai­siin luotettavasti määritellä hyvän­ tai  pahanlaatuisiksi.  LÄÄKÄRILEHTI 17/2022 VSK 77762Sanallinen kuvaus kertoo aiempia luokkia tarkemmin, mistä on kysymys. Sytologiassa todetaan lievä tai koh­talainen tumien suureneminen ja suurempi tuma–sytoplasma­suhde. Tumajyvänen on korostunut tai vaih­televa, tumakalvo on jonkin verran epäsäännöllinen, kromatiini voi olla poikkeava ja sytoplasma muuntunut. Sytologiset piirteet eivät riitä epäi­lyyn maligniteetista, vaan muutokset ovat lähinnä reaktiivisia tai degene­ratiivisia. Tähän kategoriaan luokitel­laan myös epäselvä lymfosytoosi,  joka todennäköisimmin on reaktiivista,  samoin degeneratiiviset muutokset mesoteelisoluissa ja makrofageissa.Epäily maligniteetista Epäily maligniteetista (suspicious for malignancy, SFM) on kategoria, jossa pahanlaatuisuutta ei voida varmistaa solumorfologian tai lisätutkimusten avulla. Lisätutkimukset ovat tarpeen, sillä pelkkä solumorfologia ei usein­kaan riitä effuusiosytologiassa tark­kaan diagnoosiin. Immunohistoke­mialliset värjäykset ovat tärkeimpiä lisätutkimusmenetelmiä. Lisätutkimukset ja kliiniset tiedot vähentävät tämän kategorian tarvet­ta. Epäily maligniteetista voi olla myös alustava diagnoosikategoria, mikäli alustava lausunto annetaan ennen lisä­tutkimusten valmistumista. Lopullinen diagnoosi voi tällöin muuttua lopulli­sessa lausunnossa maligniksi. Kirjallisuudessa on vähän tutki­mustietoa kategorian kliinisestä mer­kityksestä. Se tulee säästää tapauksiin, joissa maligniteetti on hyvin todennä­köinen. Meta­analyysissä 73 tutkimuk­sessa effuusioista 2,3 % oli luokiteltu epäilyttäviksi ja maligniteettiriski oli 81,8% (3).Maligni solulöydös, primaarinen Pleura­ ja peritoneaalionteloiden pri­maarinen maligniteetti on useimmi­Kehittyvät luokitukset Ensimmäisen sytologisten näytteiden raportointijärjestelmän loi George Papanico-laou vuonna 1948. Se oli alussa tarkoitettu vain vaginan näytteille, mutta laajeni nopeasti koskemaan myös kohdunkaulan näytteitä sekä virtsa-, yskös- ja effuusio-näytteitä. Sitä käytettiin kaikissa sytologian näytteissä maailmanlaajuisesti ennen siirtymistä elinkohtaisiin luokituksiin (5).Kohdunkaulan irtosolunäytteet  olivat ensimmäisiä, joissa luovuttiin  Papanicolaoun luokista ja siirryttiin Bethesdan luokitukseen (6), josta on nyt käytössä kolmas painos (7). Myös kilpirauhasen ohutneulabiopsioihin tuli oma Bethesdan järjestelmänsä (8,9) vuonna 2007, ja siitä on suunnitteilla kolmas painos vuonna 2023. Papanicolaou Society of Cytopathology on kehittänyt järjestelmän haiman ja sappiteiden (10) sekä keuhkonäytteiden luokitteluun (11). Molemmista on tekeillä päivitys kansainvälisen sytologiorganisaation ja syöväntutkimuskeskuksen IAC-IARC:n johdolla. Virtsan sytologia on saanut oman terminologiansa, jonka mukaan vain korkea- asteisen dysplasian virtsarakkosyövät voidaan diagnosoida virtsanäytteestä  (Pariisin luokitus) (12,13). Sylkirauhasten ohutneulabiopsioiden Milanon luokitusta ollaan päivittämässä toiseen painokseen tänä vuonna (14,15). Suomessa harvoin tehtäviin rinnan ohutneulabiopsioihin on oma luokituksensa (16). Imusolmukkeiden sytologiset näytteet ovat juuri saanet oman Sydneyn luokituksen (17,18). IAC-IARC:n työryhmä valmistelee parhaillaan uutta luokitusjärjestelmää pehmytkudosten sytologisille näytteille.ten mesoteliooma, muut malignitee­tit, kuten lymfoomat, ovat harvinaisia. Aiemmin mesoteliooman diagnoosi edellytti histologisen näytteen, mutta immunohistokemian ja geneettisten tutkimusten avulla diagnoosi voidaan aikaisempaa useammin tehdä myös sytologisesta näytteestä (4). Nestenäytteistä voidaan diag­nosoida käytännössä vain BAP1 (BRCA1­associated protein 1)­negatii­vinen epiteloidinen ja sekatyyppinen mesoteliooma. Sarkomatoottisesta ja desmoplastisesta tyypistä ei irtoa solu­ja effuusioon. Diagnoosi vaatii solujen mesoteliaalisen alkuperän varmenta­misen immunohistokemiallisesti, ja myös kliinisradiologinen korrelaatio on oleellinen epäiltäessä mesotelioo­maa. Kun solujen tyyppi on varmennettu, erotusdiagnostiikka tapahtuu reaktii­visen mesoteeliproliferaation ja malig­nin mesoteliooman välillä. Sytologisia maligniteettikriteerejä ovat (erittäin) runsas solukkuus, kookkaiden solu­ryhmien ja ­rakenteiden esiintymi­nen, solujen atypia ja pleomorfia sekä mitoosikuvioiden, erityisesti atyyppis­ten, esiintyminen. BAP1­puutos on todettavissa 55– 80 %:ssa mesotelioomista. Immuno­histokemiallisesti todettava selvä puu­tos on käytännössä varma malignitee­tin merkki. Diagnoosi onnistuu yleensä BAP1­negatiivisista riittävän runsais­ta epiteloideista tai sekatyyppisistä  tapauksista. Kromosomialueen 9p21 homo­tsygoottinen deleetio on mahdollis­ta  todeta joko FISH­tutkimuksella tai  välillisesti MTAP­immunohistoke­mialla. Positiivinen löydös varmentaa malignin diagnoosin.Maligni solulöydös,  sekundaarinen Seroosien onteloiden metastaasit  aiheuttavat nestekertymää, joka saat­taa olla maligniteetin ensioire. Usein effuusio on todettavissa maligniksi morfologisin kriteerein, mutta solu­ LÄÄKÄRILEHTI 17/2022 VSK 77 763SIDONNAISUUDETIvana Kholová, Heikki Aho, Sinikka Ampuja, Pia Boström, Essi Ikonen, Leena Krogerus, Tiia-Maria Kukkonen, Anssi Lagerstedt, Mikko Mäyränpää, Timo Paavonen, Tuomas Rauramaa, Mikko Rönty, Jussi Tarkkanen: Ei sidonnai-suuksia.KIRJALLISUUTTA1 Taskinen E. Pleura- ja askitesnesteen irtosolututki-mukset. Kirjassa: Koivuniemi A, toim. Kliininen sytologia, 1. painos. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy 1994.2 Chandra A, Crothers B, Kurtycz D, Schmitt F, toim.  The International System for Serous Fluid Cytopatho-logy, 1. painos. Cham: Springer 2020.3 Farahani S, Baloch Z. Are we ready to develop a tiered scheme for the effusion cytology? A comprehensive review and analysis of the literature. Diagn Cytopathol 2019;47:1145–59.4 Hjerpe A, Ascoli V, Bedrossian CW ym; International Mesothelioma Interest Group; International Academy of Cytology; Papanicolaou Society of Cytopathology. Guidelines for the cytopathologic diagnosis of epithelioid and mixed-type malignant mesothelioma. Complementary statement from the International Mesothelioma Interest Group, also endorsed by  the International Academy of Cytology and the Papanicolaou Society of Cytopathology. Acta Cytol 2015;59:2–16. 5 Kholová I. Uudet elinkohtaiset luokitukset sytologian alalla. Moodi 2017;39:22,27–30.6 Nieminen P, Timonen T. Bethesda-järjestelmä gynekologisessa sytologiassa. Suom Lääkäril 1994;49:3047–50. 7 Nayar R, Wilbur D, toim. The Bethesda System for reporting cervical cytology, 3. painos. New York: Springer 2015:1-313.8 Ali SZ, Cibas E, toim. The Bethesda System for Reporting Thyroid Cytopathology, 1. painos. New York: Springer 2010.9 Arola J, Kholová I, Timonen T, Krogerus L. Bethes-da-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa. Duodecim 2010;126:2449–53.10 Pitman MB, Layfield L, toim. The Papanicolaou Society of Cytopathology System for Reporting Pancreaticobili-ary Cytology, 1. painos. New York: Springer 2015.11 Layfield LJ, Baloch Z, toim. The Papanicolaou Society of Cytopathology System for Reporting Respiratory Cytology, 1. painos. Cham, Springer 2019.12 Rosenthal DL, Wojcik EM, Kurtycz DFI. The Paris System for Reporting Urinary Cytology, 1. painos.  New York: Springer 2016.13 Kholová I, Laurila M, Aho H ym. Pariisin luokitus – uusi virtsan sytologian luokitusjärjestelmä. Suom Lääkäril 2017;72:60–1.14 Faquin WC, Rossi Ed, toim. The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology. Springer International Cham 2018.15 Kholová I, Aho H, Boström P ym. Sylkirauhasten ohutneulanäytteille Milanon luokitus. Suom Lääkäril 2019;74:764–5.16 Field AS, Raymond WA, Schmitt F, toim. The Interna-tional Academy of Cytology Yokohama System for Reporting Breast Fine Needle Aspiration Biopsy Cytopathology. Springer International Cham 2018.17 Al-Abbadi MA, Barroca H, Bode-Lesniewska B ym.  A proposal for the performance, classification, and reporting of lymph node fine-needle aspiration cytopathology: The Sydney System. Acta Cytol 2020;64:306–22. 18 Vigliar E, Acanfora G, Iaccarino A ym. A novel approach to classification and reporting of lymph node fine-needle cytology: application of the proposed Sydney System. Diagnostics 2021;11:1314. Ivana Kholovádosentti, patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäriFimlab Laboratoriot Oy, Tamperekliininen opettajaTampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntaHeikki Ahodosentti, patologian erikoislääkäri, osastonylilääkäriTyks laboratoriotoimialue, patologian vastuualuekon alkuperän määrittäminen vaatii lisävärjäyksiä. Etenkin kun kyseessä on ensioire, on selvitettävä kasvaimen alkuperä ja suljettava pois primaarisen kasvaimen mahdollisuus. Naisilla metastaasit ovat tavallisim­min peräisin rinta­, keuhko­ tai muna­sarjakasvaimista ja miehillä keuhko­jen, ruoansulatuskanavan tai lymfoidin solukon kasvaimista. Mikäli saatavilla on ollut tuorema­teriaalia ja siitä on saatu tehtyä vain formaliinilla fiksoitu solublokki, voi­daan solutyypin selvittämisessä käyt­tää samoja vasta­aineita kuin kudos­näytteille, ilman erillisiä menetelmän verifikaatioita. Lymfoomaepäilyissä tuorenäytteestä tehtävä virtaussyto­metrinen lymfosyyttien immunofeno­tyypitys saattaa olla hyödyllinen.LopuksiEffuusiosytologian uusi luokitusjärjes­telmä mahdollistaa paremman tiedon­kulun näytteen tutkineen patologin ja vastauksen perusteella päätöksiä teke­vän lääkärin välillä. Vastauskäytännöt on sovittava vastauksia vastaanotta­vien kollegoiden kanssa. Uusi järjestelmä vaatii sisäistämis­tä, mutta periaatteessa luokitus etenee Papanicolaoun luokkien kaltaisesti epäedustavasta normaalin ja reaktii­visten muutosten kautta eriasteises­ti pahanlaatuisuuteen. Oleellista on,  että sanallinen kuvaus kertoo aiempia luokkia tarkemmin, mistä on kysymys. Suomen Kliinisen sytologian yhdis­tys kannattaa effuusiosytologian uuden kansainvälisen luokituksen käyttöön­ottoa solunäytteiden raportoinnissa. lSinikka AmpujaLL, patologian erikoislääkäriFimlab Laboratoriot Oy, TamperePia BoströmLT, patologian erikoislääkäriTyks laboratoriotoimialue, patologian vastuualueEssi IkonenLL, patologian erikoislääkäriKys, patologiaLeena Krogerusdosentti, patologian erikoislääkäriVita LaboratoriotTiia-Maria KukkonenLL, patologian erikoislääkäri, osastonylilääkäriSiun sote, patologiaAnssi LagerstedtLL, patologian erikoislääkäriFimlab Laboratoriot Oy, TampereMikko Mäyränpäädosentti, patologian erikoislääkäri, kliininen opettajaHelsingin yliopisto ja Hus Diagnostiikkakeskus, patologia, Meilahden laboratorioTimo Paavonenpatologian professoriTampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntapatologian erikoislääkäri, ylilääkäriFimlab Laboratoriot Oy, TampereTuomas Rauramaadosentti, patologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, kliininen opettajaKys kuvantamiskeskus, patologian osastoItä-Suomen yliopistoMikko Röntydosentti, patologian erikoislääkäri, osastonylilääkäriHus Diagnostiikkakeskus, patologia, Meilahden laboratorioJussi Tarkkanendosentti, patologian erikoislääkäri, osastonylilääkäriHus Diagnostiikkakeskus, patologia, Meilahden laboratorio

https://trepo.tuni.fi/bitstream/10024/142264/1/SLL17_2022_761.pdf

Sytologisille effuusionäytteille uusi tarkempi luokitus

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Trepo - Institutional Repository of Tampere University