Supporting the Inclusion and Peer Interaction of Child with Multiple Developmental Disabilities in Early Childhood Special Education Groups : Physical, Psychological and Social Learning Environment Supporting the Inclusion and Peer Interaction.

Abstract

Tavoitteet. Tutkielman tutkimustehtävänä on kuvata kolmen varhaiskasvatuksen erityisryhmän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön rakentumista. Tutkielma pohjautuu sosiokulttuurisessa teoriassa esiintyvään näkökulmaan kasvun, kehityksen ja oppimisen toteutumisesta yksilön ja ympäristön välille rakentuvan vuorovaikutuksen myötä. (Vygotsky 1978; Rogoff 2003, 2008).Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin oppimisympäristöt jäsentyvät tukemaan monivammaisen lapsen osallisuuden ja vertaisvuorovaikutuksen toteutumista. Menetelmät. Tutkielmaan valikoitui etnografinen lähestymistapa, tavoitteena ollessa muodostaa monipuolinen kuvaus fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön rakentumisesta. Tutkimusaineisto kerättiin kolmesta varhaiskasvatuksen erityisryhmästä havainnoimalla ympäristöjä LEANS- arviointilomakkeen (Strain & Joseph 2004, suom. Suhonen 2004) avulla sekä haastattelemalla erityisopettajia ja tarkastelemalla eriäviä opetuksen järjestämistä koskevia asiakirjoja. LEANS-arviointilomakkeen analysointiin yhdistyivät määrällinen ja laadullinen analyysi. Lomakkeessa esiintyviä väittämiä arvioitiin viisiportaisella Likert-asteikolla. Määrällinen analyysi toteutui väittämien keskiarvon raportoimisella ja laadullinen puolestaan väittämien sisällöllisen rakentumisen kuvaamisella. Erityisopettajien haastattelut analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Kahta edellä mainittua aineistoa täydennettiin opetuksen järjestämistä koskevien asiakirjojen avulla, vertailemalla asiakirjoissa esiintyviä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liitettäviä ilmauksia. Yksittäisten aineistojen analyysien jälkeen analysoitiin koko tutkimusaineistoa dialogisella tematisoinnilla, josta syntyivät oppimisympäristöjen rakentumista kuvaavat teemat. Tulokset ja johtopäätökset. Dialogisen tematisoinnin myötä syntyneet oppimisympäristöjen rakentumista kuvaavat teemat olivat: aineellisen ja aineettoman materian sijoittuminen ympäristössä, lapsen emotionaalisen hyvinvoinnin ja myönteisen ilmapiirin ylläpitäminen sekä yksilöllisten ja vertaisvuorovaikutusta tukevien taitojen tukeminen ja vahvistaminen. Monivammaisen lapsen osallisuuden ja vertaisvuorovaikutuksen toteutuminen näyttäytyy moniulotteisena prosessina, joka toteutuakseen edellyttää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön läsnäoloa. Oppimisympäristöjen rakentumista kuvaavasta kokonaisuudesta voidaan tunnistaa laadukkaita elementtejä, joskaan ilman kasvattajan tietoisuutta elementtien vaikuttavuudesta, eivät osallisuus ja vertaisvuorovaikutus oppimisympäristöissä pääse laadukkaasti toteutumaan.Aims. In this study the purpose is to describe physical, psychological, and social learning environment in three early childhood special education groups. This study is based on sociocultural theory where the development and learning of the child is seen to happen in the interaction between the individual and the environment. (Vygotsky 1978; Rogoff 2003, 2008). The aim of this study is to reveal how the learning environment supports the inclusion and peer interaction of child with multiple developmental disabilities. Methods. The approach to this study was ethnographic as the aim was to develop a diverse understanding of the learning environment. The data for this study was collected with LEANS- assessment scale (Strain & Joseph 2004, translated by Suhonen 2004) from three early childhood special education groups and by interviewing special education teachers. Data was also collected from documents regarding the organization of the teaching. In the analysis of the LEANS assessment scale qualitative and quantitative analysis where combined. Propositions in the LEANS assessment scale were evaluated with a five-step Likert- scale. Quantitative analysis was completed by reporting the mean of the propositions. Qualitative analysis was completed by describing the structure of the contents in the propositions. The interviews of the special education teachers were analysed with theory-guided content analysis. The two previously mentioned research materials were supported with documents including the organization of the teaching and by comparing the interpretation of the physical, psychological, and social learning environments. After the analysis of each research material the whole data was analysed with dialogic thematization which enabled the construction of the themes of the learning environment. Findings and conclusions. The themes of the learning environments were created by the dialogic thematization. These themes where: the construction of the physical and immaterial material in the learning environment, sustaining the emotional well-being and positive atmosphere, and supporting and reinforcing the individual skills and peer interaction. The fulfilment of the inclusion and peer interaction of child with multiple developmental disabilities is seen as a multidimensional process which requires the presence of physical, psychological, and social learning environment. High-quality elements can be identified from the construction of the learning environment. However successful inclusion and peer interaction in the learning environment requires the awareness of the efficiency of these elements from the early childhood educator. This highlights the role of the early childhood educator in high-quality learning environments