Niemi, Ripsa

Suvisaari, Jaana

Vaalavuo, Maria

Finnish

Julkari

Ripsa Niemi, tutkimusassistentti ripsa.niemi@thl.fi Maria Vaalavuo, johtava tutkija maria.vaalavuo@thl.fi  Jaana Suvisaari, tutkimusprofessori jaana.suvisaari@thl.fi     1 PÄÄLÖYDÖKSET • Lapsuuden mielenterveyden häi-riöt ovat yhteydessä sekä äidin että isän koulutustasoon. Korke-ammin koulutettujen lapsilla on selvästi vähemmän häiriöitä kuin matalamman koulutuksen saanei-den vanhempien lapsilla. • Mielenterveyden häiriöiden esiin-tyvyys pienenee tuloluokan kasva-essa. Kotitalouden tulojen ja mie-lenterveyden häiriöiden esiintyvyy-den yhteys on kuitenkin heikompi kuin koulutuksen mukaan. Köyhin viidennes eroaa lineaarisesta yh-teydestä, sillä siinä mielentervey-den häiriöitä on vähemmän kuin tuloiltaan toiseksi pienimmässä viidenneksessä. • Sosioekonominen asema on yhtey-dessä myös vanhempien omiin mielenterveyden häiriöihin. Yhteys on vahvempi kuin lapsilla sekä koulutuksen että tulojen osalta. Vanhempien mielenterveysongel-mat ovat taas voimakkaasti yhtey-dessä lapsen mielenterveysongel-miin.  Sosioekonomiset erot mielenterveyden häiriöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla  Mielenterveyden merkitys yhteiskunnassa on korostunut, todetaan STM:n Kansallisessa mielenterveysstrategiassa (Vorma ym., 2020). Mielenterveys pohjautuu pitkälti lapsuuteen ja nuoruuteen, joten etenkin kasautuneet ja vakavat mielenterveyden haasteet elämänku-lun alussa voivat vaikuttaa myöhempään sosioekonomiseen asemaan ja terveyteen. Eriar-voistumisen kielteinen kierre alkaa usein jo lapsuudessa ja nuoruudessa, ja siksi juuri tähän kehitykseen tulisi puuttua ajoissa. (Vorma ym., 2020.) Tutkimusnäyttö sosioekonomisista terveyseroista on vahvaa (Kivimäki ym., 2020). Terveys-eroja on löydetty myös lapsilla ja nuorilla (Kruk, 2013) sekä mielenterveydessä nuorella iällä (Hakulinen ym., 2020). Vähemmän tutkimustietoa on kuitenkin siitä, kuinka sosioekonomi-set terveyserot mielenterveyden häiriöissä kehittyvät lapsuuden aikana eri ikäryhmissä ja sukupuolilla. Mielen oireilu lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä moniin kielteisiin seurauksiin. Verrattuna muuhun väestöön mielenterveyden häiriöitä sairastaneet saavat useammin ja pidempään toimeentulotukea (Vaalavuo ja Bakkum, 2021; Haula ja Vaalavuo, 2021), heillä on matalampi koulutustaso 27-vuotiaana (Mikkonen ym., 2020) ja he jäävät useammin kou-lutuksen ja työelämän ulkopuolelle varhaisaikuisuudessa (Ringblom ym., 2021). Varhaisten mielenterveyserojen kaventamisen tulisikin olla keskeinen terveys- ja sosiaalipoliittinen ta-voite. Tässä analyysissa tarkastelemme Suomessa asuvien lasten ja nuorten sosioekonomisia eroja mielenterveyden häiriöissä vuonna 2018. Käytämme kahta mittaria perheen sosio-ekonomisesta asemasta: vanhempien koulutusta sekä kotitalouden tuloja. Lisäksi tarkas-telemme, onko havaittavissa eroja näiden mittareiden välillä. Huomioimme myös vanhem-pien mielenterveyden häiriöiden historian viideltä edeltävältä vuodelta ja vertaamme sen yhteyttä sosioekonomiseen asemaan suhteessa lasten mielenterveyden häiriöihin. Lisäksi tarkastelemme mahdollisia eroja sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Hyödynnämme tutkimuksessa Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteriaineistoja. Tulokset esi-tetään kuvailevien taulukoiden ja kuvioiden kautta.  Mielenterveyden häiriöt taustamuuttujien mukaan Lapsista ja nuorista 4,7 prosentilla (n=38 404) oli yksi tai useampi erikoissairaanhoidossa hoidettu mielenterveyden häiriö vuonna 2018. Mielenhäiriöt olivat hiukan yleisempiä po-jilla (5,1 %) kuin tytöillä (4,3 %). Mielenterveyden häiriöt lisääntyivät iän myötä, 4–6 vuoti-aista niitä oli 1,7 prosentilla, 7–12-vuotiasta 4,4 prosentilla ja 13–17-vuotiaista 7,0 prosen-tilla. (Taulukko 1.) Lapsilla, jotka asuivat vain toisen biologisen tai adoptiovanhemman kanssa, oli useammin mielenterveyden häiriöitä (8,2 %:lla vain äidin kanssa asuvista ja 8,6 %:lla vain isän kanssa asuvista) kuin molempien vanhempien kanssa asuvilla (3,3 %).  Lisäksi vanhempien mielen-terveyden häiriöt olivat selkeä riskitekijä lapsen mielenterveyden ongelmille. Lapsilla, joi-den äidillä oli todettu mielenterveyden häiriö viimeisen viiden vuodan aikana, oli niiden esiintyvyys 12,0 prosenttia, kun muilla se oli 4,1 prosenttia. Vastaavat luvut isän mielenter-veyshäiriön mukaan olivat 10,2 prosenttia ja 4,4 prosenttia. (Taulukko 1.)   TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 38/2022 Suomen sosiaalinen tila Ripsa Niemi, Maria Vaalavuo, Jaana Suvisaari Sosioekonomiset erot mielenterveyden häiriöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 38/2022 2 Näin tutkimus tehtiin Tutkimus on osa Suomen akatemian rahoittamaa akatemiahanketta ”Mie-lenterveys ja huono-osaisuus elämän-kaaren alussa: tutkimus geeneistä, per-hetaustasta ja elinoloista (MEDIG)” (päätösnumero 342605). Käytimme tutkimuksessa Suomen koko väestön sisältävää pseu-dononymisoitua rekisteridataa. Tutki-musaineistoon valitsimme mukaan 4–17-vuotiaat Suomessa vuonna 2018 asuneet lapset sekä heidän biologiset ja adoptiovanhempansa.  Tieto mielenterveyden häiriöistä perus-tuu THL:n Hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) erikoissairaanhoidossa annet-tuun päädiagnoosiin.  Jos lapsella oli vähintään yksi F-luokan mielenterveyden häiriön diagnoosi (pois lukien elimelliset aivo-oireyhty-mät F00–09, älyllinen kehitysvammai-suus F70–79 ja puheen, kielen, oppimis-kyvyn ja motoriikan häiriöt F80–83) tai käynti lasten, nuorten tai yleisen psyki-atrian erikoisalalla ilman diagnoosia vuonna 2018, katsottiin, että lapsella oli mielenterveyden häiriö. 2018 oli tuo-rein Hilmo-aineistossa saatavilla oleva vuosi tutkimuksen teon hetkellä. Van-hempien mielenterveyden häiriöt (kaikki F-luokan diagnoosit) huomioi-tiin pidemmältä ajalta ja mitattiin vuo-silta 2014–2018. Sosioekonomiset muuttujat ovat peräi-sin Tilastokeskuksen FOLK-moduulista. Tulot on mitattu kotitalouden käytettä-vissä olevina tuloina jaettuna kulutus-yksiköllä (OECD) ja jaettu viiteen tulo-viidennekseen. Vanhempien koulutus perustuu korkeimpaan saavutettuun tutkintoon. Lapset ja nuoret, jotka eivät asuneet kummankaan vanhempansa kanssa (n=21 245) sekä ne, joiden toinen tai molemmat vanhemmat eivät löytyneet aineistosta (n=13 818), rajattiin pois. Rajausten jälkeen tutkimuksen otos on 815 616 havaintoa. Taulukko 1. Lasten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys taustatekijöiden mukaan vuonna 2018 (12 kuukauden esiintyvyys)  Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys Kaikki 4–17-vuotiaat lapset (n=815 616) 4,7 % Sukupuoli  Poika 5,1 % Tyttö 4,3 % Ikäryhmä  4–6 1,7 % 7–12 4,4 % 13–17 7,0 % Asumisjärjestely  Molemmat vanhemmat 3,3 % Äiti 8,2 % Isä 8,6 % Äidin mielenterveyden häiriö  Ei diagnoosia 4,1 % Diagnoosi 12,0 % Isän mielenterveyden häiriö  Ei diagnoosia 4,4 % Diagnoosi 10,2 % Mielenterveyden häiriöt vanhempien koulutuksen mukaan Kuviot 1 ja 2 havainnollistavat, miten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys vaihtelee van-hempien koulutustason ja lapsen sukupuolen mukaan. Häiriöitä on selkeästi suurempi osuus matalan koulutuksen saaneiden vanhempien lapsilla kuin niillä, joiden perheessä vanhempi on korkeammin koulutettu.  Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys on suurimmillaan perusasteen tai matalamman koulutuksen saaneiden vanhempien pojilla (7,3 %) ja pienemmillään korkeakoulutuksen opiskelleiden vanhempien tytöillä (3,6 %). Yhteys on hyvin samankaltainen niin äidin kuin isänkin koulutuksen mukaan, mutta isän koulutuksen mukaan esiintyvyys on hieman pie-nempää keski- ja korkea-asteen koulutusluokissa ja suurempaa perusasteen luokassa kuin äidin koulutuksen mukaan. (Kuviot 1 ja 2.) Lisäksi sosioekonominen gradientti on selkeä koulutuksen mukaan, koska keskiasteen koulutus asettuu kahden muun koulutustason väliin. Lisäksi gradientti vaikuttaa olevan hieman jyrkempi pojilla kuin tytöillä. (Kuviot 1 ja 2.) Ripsa Niemi, Maria Vaalavuo, Jaana Suvisaari Sosioekonomiset erot mielenterveyden häiriöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla THL – Tutkimuksesta tiiviisti 38/2022 3 Kuvio 1. Äidin koulutus ja lapsen mielenterveyden häiriöt sukupuolen mukaan (%). Kuvio 2. Isän koulutus ja lapsen mielenterveyden häiriöt sukupuolen mukaan (%) Mielenterveyden häiriöt perheen tulojen mukaan Lasten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys kotitalouden tulokvintiilin, eli tuloviiden-neksen, mukaan on esitetty Kuvioissa 3 ja 4 eri sukupuolilla ja ikäryhmissä. Kolmessa tuloil-taan suurimmassa kvintiilissä mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys on alhaisempi kuin kahdessa matalampien tulojen kvintiilissä. Verrattuna vanhempien koulutukseen yhteys on tulojen mukaan selkeästi heikompi. Lisäksi tulokvintiilien 2–5 välillä on lineaarinen yhteys, jossa esiintyvyys pienenee tuloluo-kan kasvaessa. Kuitenkin etenkin pojilla pienituloisin tulokvintiili eroaa tästä kuviosta, ja häiriöiden esiintyvyys on toista viidennestä matalampaa. Suurimmat esiintyvyydet Ripsa Niemi, Maria Vaalavuo, Jaana Suvisaari Sosioekonomiset erot mielenterveyden häiriöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla THL – Tutkimuksesta tiiviisti 38/2022 4 mielenterveyden häiriöissä ovat toisen tulokvintiilin pojilla (6,2 %) ja 13–17-vuotiailla (8,3 %) ja pienimmät esiintyvyydet rikkaimman kvintiilin tytöillä (3,2 %) ja 4–6-vuotiailla (1,4 %). (Kuviot 3 ja 4.)  Yhteys mielenterveyden häiriöiden ja tuloluokkien välillä on samankaltainen sekä tytöillä että pojilla, joskin pojilla erot luokkien välillä ovat hiukan suuremmat (Kuvio 3). Myös ikä-ryhmissä yhteys on samansuuntainen, vaikka gradientti on hiukan voimakkaampi vanhem-missa ikäryhmissä (Kuvio 4). Kuvio 3. Kotitalouden tulot ja lapsen mielenterveyden häiriöt sukupuolen mukaan (%). Kuvio 4. Kotitalouden tulot ja lapsen mielenterveyden häiriöt ikäryhmän mukaan (%). Ripsa Niemi, Maria Vaalavuo, Jaana Suvisaari Sosioekonomiset erot mielenterveyden häiriöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla THL – Tutkimuksesta tiiviisti 38/2022 5 Vanhempien ja lasten mielenterveyden häiriöt kotitalouden tulojen ja vanhempien koulutuksen mukaan Vanhempien mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys on esitetty lasten rinnalla Kuvioissa 5, 6 ja 7. Lapsista poiketen vanhempien mielenterveyden häiriöt on mitattu ajalta 2014–2018. Vanhempien sosioekonominen asema niin koulutuksen kuin tulojenkin mukaan tarkastel-tuna oli vahvasti yhteydessä vanhempien omien mielenterveyden häiriöiden kanssa. Li-säksi yhteys on selvästi voimakkaampi kuin lapsilla, mikä johtunee osin pidemmästä mit-tausajanjaksosta. (Kuviot 5, 6 ja 7.) Eniten mielenterveyden häiriöitä tulojen mukaan esiintyy pienituloisimman tuloluokan äi-deillä (12,0 %) ja vähiten rikkaimman tuloluokan isillä (2,1 %) (Kuvio 5). Koulutuksen mu-kaan suurin esiintyvyys on vain peruskoulutuksen saaneilla äideillä (13,4 %) ja pienin kor-keakoulutetuilla isillä (3,1 %) (Kuviot 6 ja 7). Kuvio 5. Kotitalouden tulot, vanhempien ja lapsen mielenterveyden häiriöt (%). Ripsa Niemi, Maria Vaalavuo, Jaana Suvisaari Sosioekonomiset erot mielenterveyden häiriöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla THL – Tutkimuksesta tiiviisti 38/2022 6 Kuvio 6. Äidin koulutus, äidin ja lapsen mielenterveyden häiriöt (%). Kuvio 7. Isän koulutus, isän ja lapsen mielenterveyden häiriöt (%). Johtopäätökset Tässä kuvailevassa analyysissa tarkastelimme, miten mielenterveyden häiriöiden esiinty-vyys vaihtelee lapsen perheen sosioekonomisen aseman mukaan. Sekä kotitalouden tulo-jen että vanhempien koulutuksen mukaan paremmassa asemassa olevilla lapsilla oli vä-hemmän diagnooseja. Kahdesta sosioekonomisen aseman mittarista yhteys oli vahvempi vanhempien koulutuksen kuin tulojen mukaan. Myös vanhempien mielenterveyden häiriöt olivat vahvasti yhteydessä sosioekonomiseen asemaan. Lapsen perheen matalampi sosio-ekonominen asema on siis yhteydessä mielenterveyden eriarvoisuuteen. Tämä analyysi käytti mielenterveyden häiriöiden mittarina erikoissairaanhoidossa annet-tuja ja hoidettuja diagnooseja, joten aineisto sisältää vakavammat mielenterveyden oireilut, joita on hoidettu julkisessa terveydenhuollossa. Rekisterien käyttö mahdollistaa kuitenkin Ripsa Niemi, Maria Vaalavuo, Jaana Suvisaari Sosioekonomiset erot mielenterveyden häiriöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 38/2022 7 koko väestön tasoisen tarkastelun laadukkaalla aineistolla. Hoitamatta tai diagnosoimatta jääneet mielenterveyden häiriöt jäävät kuitenkin tarkastelun ulkopuolelle, mikä voi olla tär-keä jatkotutkimuksen kohde mielenterveyden eriarvoisuutta tutkittaessa. Tutkimuksemme tulokset ovat tärkeitä, koska mielenterveyden ongelmat vaikuttavat epä-edullisesti sosioekonomiseen asemaan, mikä osaltaan vahvistaa huono-osaisuuden kier-rettä. Mielenterveyden häiriöt ovat siis yksi mahdollinen mekanismi, jonka kautta epäsuo-tuisa sosioekonomisen asema voi siirtyä vanhemmilta lapsille. Tähän kierteeseen olisi mahdollista puuttua yhteiskunnan tasolla, sillä kuten STM:n Mielenterveysstrategia (Vorma ym., 2020) toteaa, sosiaalisen eriarvoisuuden kielteiset vaikutukset terveyteen oli-sivat monilta osin estettävissä.  Strategian mukaan esimerkiksi vähentämällä lapsiköyhyyttä ja syrjäytymistä sekä muilla tavoin parantamalla haavoittuvassa asemissa olevien lasten ja nuorten tilannetta voidaan vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Toisaalta havaintomme siitä, että koulutus on tuloja vahvemmin yhteydessä mielenterveysongelmiin, voi osoittaa, ettei vain perheiden taloudellisen tilanteen parantaminen riitä. Koska havaitsemme myös vah-van yhteyden vanhempien mielenterveysongelmien ja lasten mielenterveysongelmien vä-lillä, näyttää siltä, että perheitä kannattaisi hoitaa kokonaisuutena ja tukea erityisesti mie-lenterveysongelmista kärsiviä vanhempia.  Yleisen terveyden ja hyvinvoinnin kohentumisen lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöitä ehkäisevät politiikkatoimet hillitsevät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua sekä parantavat yksilöiden omaa taloudellista asemaa helpommin saavutettavan paremman sosioekonomisen aseman kautta. (Vorma ym., 2020.) Lähteet Hakulinen, C., Mok, P. L. H., Horsdal, H. T., Pedersen, C. B., Mortensen, P. B., Agerbo, E., & Webb, R. T. (2020). Parental income as a marker for socioeconomic position during child-hood and later risk of developing a secondary care-diagnosed mental disorder examined across the full diagnostic spectrum: A national cohort study. BMC Medicine, 18(1), 1–11. https://doi.org/10.1186/s12916-020-01794-5 Haula, T., & Vaalavuo, M. (2021). Mental health problems in youth and later receipt of social assistance: Do parental resources matter? Journal of Youth Studies, 0(0), 1–20. https://doi.org/10.1080/13676261.2021.1923676  Kivimäki, M., Batty, G. D., Pentti, J., Shipley, M. J., Sipilä, P. N., Nyberg, S. T., Suominen, S. B., Oksanen, T., Stenholm, S., Virtanen, M., Marmot, M. G., Singh-Manoux, A., Brunner, E. J., Lindbohm, J. V., Ferrie, J. E., & Vahtera, J. (2020). Association between socioeconomic status and the development of mental and physical health conditions in adulthood: A multi-cohort study. The Lancet Public Health, 5(3), 140–149. https://doi.org/10.1016/S2468-2667(19)30248-8  Kruk, K. E. (2013). Parental Income and the Dynamics of Health Inequality in Early Child-hood—Evidence from the Uk. Health Economics, 22(10), 1199–1214. https://doi.org/10.1002/hec.2876  Mikkonen, J., Remes, H., Moustgaard, H., & Martikainen, P. (2020). Evaluating the Role of Parental Education and Adolescent Health Problems in Educational Attainment. Demo-graphy (Springer Nature), 57(6), 2245–2267. https://doi.org/10.1007/s13524-020-00919-y  Ringbom, I., Suvisaari, J., Kääriälä, A., Sourander, A., Gissler, M., Ristikari, T., & Gyllenberg, D. (2021). Psychiatric disorders diagnosed in adolescence and subsequent long-term exclu-sion from education, employment or training: Longitudinal national birth cohort study. Brit-ish Journal of Psychiatry, 1–6. https://doi.org/10.1192/bjp.2021.146  Vaalavuo, M., & Bakkum, B. (2021). Mental Health Problems at a Critical Juncture: Exit from Social Assistance among Young Finns. Journal of Social Policy, 50(4), 764–787. https://doi.org/10.1017/S0047279420000501  Ripsa Niemi, Maria Vaalavuo, Jaana Suvisaari Sosioekonomiset erot mielenterveyden häiriöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 38/2022 8 Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M., & Kosloff, A. (2020). Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7   Tämän julkaisun viite:  Niemi, R. & Vaalavuo, M. & Suvisaari, J. (2022). Sosioekonomiset erot mielenterveyden häi-riöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla. Tutkimuksesta tiiviisti 38/2022, Suomen sosiaalinen tila 4/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki      Terveyden ja hyvinvoinnin laitos   ISBN 978-952-343-923-8 (verkko)  ISSN 2323-5179 (verkko)  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-923-8  Suomen sosiaalinen tila -julkaisuissa käsitellään päätöksenteon kannalta keskeisiä ja ajankohtaisia ilmiöitä, jotka liittyvät hyvinvointiin, elinoloihin, palveluihin ja hyvinvointivaltioon. Eriarvoisuus on läpileikkaava teema julkaisuissa. 

Sosioekonomiset erot mielenterveyden häiriöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla

https://www.julkari.fi/bitstream/10024/145156/1/URN_ISBN_978-952-343-923-8.pdf

Sosioekonomiset erot mielenterveyden häiriöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari