Siikala, Anna-Leena

Julkari

Kärpässienenrituaalinen käyttöpohj ois e ss a E uraa sias s a",Ios söisin hieman kärpässientä . . ."Varsin monet Siperiassa f 700- ja 1800-lu-vulla matkailleet eurooppalaiset kertovatmuistiinpanoissaan kärpässienen (Ama-nita muscaria) käyttöä koskevista ha-vainnoistaan. Erityisesti Siperian koillis-nurkan pienten kansojen keskuudessaoleskelleet törmäsivät tuon tuostakinkärpässienen syöntün lüttyviin ilmiöihin.Mm. korjakit arvostivat kärpässientä al-koholin tapaisena päihteenä. Puhelles-saan venäläisen etnografin \{aldemarJochelsonin kanssa korjakkivanhus Eu-winpet kuvasi heimolaistensa kaipuutahaluttuun nautintoaineeseen tuoreenasiantuntevasti:Tässä olen, makaan tässä ja tunnen itseni niinsurulliseksi, mutta jos söisin hieman kärpässientä,nousisin ylös ja alkaisin puhua ja tanssia. Onolemassa eräs vanha mies, jolla on valkoinen tukka.Jos hän söisi hieman kärpässientä ja jos hänellesanottaisiin: "Olet juuri syntynyt", vanha miesalkaisi sünä samassa itkeä kuin vastasyntynyt lapsi.Tai jos Kärpässieni sanoisi miehelle: "Sinä sulat pianolemattomiin", niin vanha mies näkisi jalkojensa,käsiensä ja vartalonsa sulavan pois ja sanoisi: "Oi,miksi olen syönyt kärpässientä? Nyt olen mennyt-tä!" Tai jos Kärpässieni sanoisi: "Mene Ylhäällä-Olevan luokse", mies menisi Ylhäällä-Olevan luok-se. Tämä panisi hänet kämmenelleen ja vääntelisihäntä kuin rihmaa, nün että hänen luunsa murtuisi-vat ja koko maailma pyörisi ympäri. "Oi, olenkuollut", tuo mies sanoisi. "Miksi olen syönytkärpässientä?" Mutta kun hän palaisi ennalleen, hänsöisi sitä uudelleen, koska se on joskus miellyttävääja ilahduttavaa. Sitä paitsi Kärpässieni kertoojokaiselle miehelle, vaikka tämä ei olisi §amaani-kaan, mikä häntä piinasi kun hän oli sairas, taiselittää hänelle unen tai näyttää hänelle ylämaail-man tai maanalaisen maailman tai kertoo, mitähänelle tulee tapahtumaan. (Jochelson 1908, l2l)42Anna-Leena SiikalaKärpässienen runsas kulutus korjak-kien ja heidän naapuriensa t§ukt§ienkeskuudessa teki sienestä tärkeän kau-pan kohteen (ks. Jochelson 1908, 582).Kärpässienen kauppa oli kielletty, muttakannattava elinkeino; myynnin tukialuei-ta on Kamt§atkan niemimaa, jossa sientäkasvoi runsaasti ja jossa alkuperäisväestöei ollut sienen käyttöön yhtä kiintynyttäkuin pohjoiset naapurit (v. Dittmar 1900,98). Myös rannikkoalueen korjakit keräsi-vät sientä tundralla asuvien tarpeiksi(Bogoras 1904-f 909, 205». Kauppatavara-na kärpässieni kilpaili menestyksekkäästialueelle myöhään, mutta sitäkin nopeam-min venäläisten kauppiaitten ja amerik-kalaisten valaanpyytäjien mukana levin-neen votkan kanssa. Mm. turkiskauppiaatkäyttivät kuivattua kärpässientä maksu-välineenään. Ruotsalainen sotavanki FilipJohann von Strahlenberg kertoo jo vuon-na 1730 ensi kerran julkaistussa Koillis-Siperian kuvauksessaan venäläistenkauppiaitten vaihtavan kärpässienilläkorjakeilta ketun, oravan, kärpän, soope-lin ym. turkiseläinten nahkoja. Varakkaatmetsästäjät varastoivat sientä runsainmäärin talven juhlatilaisuuksissa käytet-täväksi (v. Strahlenberg 1976, 397). Alku-peräisväestön lailla venäläiset uudisasuk-kaatkin oppivat korvaamaan votkansakärpässienellä, vaikka tapaa toisaaltapidettiin hävettävänä ja barbaarisena(Bogoras 1904-1909, 205).Paleoaasialaiset, joilta puuttui alkoho-lin käyttöä säätelevä normisto, viehtyiväthelposti uuden nautintoaineen pidäk-keettömään viljelyyn, usein tuhoisin seu-rauksin. Kärpässieneen saattoi kehittyäsamantapainen riippuvuussuhde kuin al-koholiinkin. Sienen tapakäyttäjät voi tun-nistaa erityisen kellertävän ihonvärinperusteella (ks. Wasson 1968, 261). Mm.Carl von Dittmar kertoo korjakkien jat§ukt§ien kantavan mukanaan pientä kui-vattuja kärpässienen palasia sisältäväärasiaa, niin että heillä on sientä ainakäsillä (v. Dittmar 1900, 98). Sienet onkinaina kuivattu ennen nauttimista. Korjakitsanoivat, että kolme tuoretta sientä riit-tää tappamaan ihmisen (Jochelson 1908,252). Kärpässienen syönti samoin kuinvotkankin nauttiminen oli miesten, erityi-sesti perheen vanhimpien miesten etuoi-keus. Koska kärpässienessä on tavatto-man paha maku, korjakkimiehet antoivatjoskus vaimojensa pureskella sienet syö-täväksi soveltuviksi tahdaspalloiksi. Ta-vallisimmin kuivat sienen palaset nielais-tiin sellaisenaan, vain vettä käytettiinpalan painikkeeksi. Runsas veden juontiedistää sienen huumaavaa vaikutusta.Eurooppalaisia Siperian-kävijöitä kiin-nostanut ja kauhistuttanut tapa oli huu-metilan aikaansaaminen tai pidentämi-nen sientä syöneen virtsaa juomalla.Virtsan keruuseen käytettiin erityistäastiaa, jonka sisältö menetti tehonsavasta 3-4 kertaa elimistön läpi kuljet-tuaan (ks. esim. Jochelson 1908, 483).Koillis-Siperiassa kärpässieni oli siistavallinen, arkinen päihde. Sieneen tottu-neet pitivät sitä jopa haluttua votkaaparempana: päihtymystila kuvattiinmiellyttävämmäksi ja jälkiseuraukset lie-vemmiksi kuin alkoholin aiheuttamat(Jochelson 1908, 584). Päinvastaisiakinkokemuksia oli kuten seuraavasta t§ukt-§iarvoituksesta ilmenee :Minulla on päänsärkyä. Nenästäni vuotaa verta.Lopeta verenvuoto nenästäni! ... Mikä se on?Vastaus: Kärpässieni. (Bogoras 1904-1909, 148)Arvoitukseen sisältyvä kehotus on osoi-tettu kärpässienelle, joka siis käsitettiinpersoonalliseksi olennoksi. Kärpässienipoikkesikin siinä mielessä tavanomaisistanautintoaineista, että sen syöntiin liittyiaina uskomuksellinen elementti. Korja-kit, samoin kuin muutkin pohjoisen kan-sat, ajattelivat, että huumetila merkitsikärpässienen hengen tunkeutumista sie-nen syöjään. Henki, joka saattoi näyttäy-tyä syöjätle huumetilan aikana, avasi tälletien yliluonnollisen maailman ihmeisiin.Kuten Euwinpetin kertomuksesta ilme-nee, maallikko pääsi sientä syötyäänosalliseksi tavallisesti vain §amaanin, us-komusperinteen spesialistin, salattuunkokemuspiiriin kuuluvista asioista. Varsinmonen seikan perusteella voi päätellä,että paleoaasialaisten tapa käyttää kär-pässientä päihteenä juontuu uskonnollis-ten riittitoimien piiriin. Kärpässienenmittavampi hyväksikäyttö Siperiassa ja-kautuu kahdelle toisistaan verraten kau-kana sijaitsevalle alueelle. Koillissiperia-laisten lisäksi kärpässienen ominaisuuk-siin perehtyneitä olivat Siperian länsi- jaluoteisosien ketit, ugrilaiset ja samojedi-kansat (vrt. \fasson 1968, 10).T. I.Itkosenmukaan myös lappalaisten tiedetään tun-teneen kärpässienen käytön (Itkonen1946, 149). Satunnaisesti kärpässieneenturvautuivat votkan puutteessa eräätpaleoaasialaisten kansojen naapurit,esim. jakuutit lienevät lainanneet tavannaapureiltaan jukagiireiltä (ks. lVasson1968, 241). Siperian länsi- ja luoteisalueillakärpässieni kuului vain §amaanin ekstaa-siin hankkiutumisen apuvälineisiin. Sensyöntiä pidettiin maallikolle suorastaanvaarallisena (Donner 1933, 81; Lehtisalo1924, 164), samoin pidettiin tuhoisanamihin hyvänsä §amaanin varusteeseenpuuttumista. Kun muistetaan, että myösKoillis-Siperiassa kärpässieni oli paitsimaallikoiden päihde, myös ja ennenkaikkea §amaanin väline, ei sienen käytönrituaalisista kiinnekohdista ole epäilystä.Maallikkojen oikeus nauttia kärpässientävoidaan selittää maallikkojen tavallistasuuremmaksi mahdollisuudeksi harjoit-taa §amanistista riittitoimintaa. Kysymysoli paleoaasialaisten kansojen uskomus-perinteen erityisestä vanhakantaisuudes-ta. §amaani ei ollut saavuttanut uskon-nollisen johtajan asemaa, vaan toimiparantajana ym. tilapäisissä tehtävissä.Kulttimenojen, esim. elinkeinoelämäänliittyvien, toimeenpano ja ohjaus oli43perheen vanhirnpien jäsenten käsissä.Näissä juhlatilaisuuksissa saattoi jokai-nen rummuttaen ja tanssien matkia tun-nettujen §amaanien käyttäytymistä, il-man että tätä pidettiin rangaistavana(Bogoras 1904-1909, 413-414). Aivan sa-moin kuin rumpua maallikot saattoivatkäyttää hyväkseen §amaanin vielä tehok-kaampaa ekstaasin välinettä, kärpässien-tä.Ti,e salattuun tietoonMitä kärpässienen syönti perimmältäänmerkitsi? Korjakit itse vastasivat tähänkysymykseen seuraavan kertomuksenavulla:Kerran Iso-Korppi oli saanut kiinni valaan eikävoinut lähettää sitä takaisin kotiinsa merelle. Hän eipystynyt nostamaan ruohokoria, joka sisälsi valaanmatkavarusteet. Iso-Korppi pyysi Olevaisuutta aut-tamaan itseään. Jumala sanoi hänelle: "Menetasaiselle paikalle lähelle merta. Sieltä löydätvalkoisia pehmeitä varsia, joissa on pilkulliset hatut.Nämä ovat wa'paq-henkiä. Syö niistä joitakin ja neauttavat sinua." Iso-Korppi meni. Silloin Ylimmäi-nen Olento sylkäisi maahan ja hänen syljestäänilmestyi kärpässieni. Iso-Korppi löysi sienen, söi senja alkoi tuntea itsensä iloiseksi. Hän ryhtyi tanssi-maan. Kärpässieni sanoi hänelle: "Kuinka onmahdollista, että sinä, joka olet noin vahva mies, etpysty nostamaan koria?" - "Se on totta", sanoiIso-Korppi. "Olen vahva mies, menen ja nostanmatkakorin." Hän meni, nosti siinä samassa korin jalähetti valaan kotiinsa. Silloin Kärpässieni näyttihänelle, kuinka valas oli menossa kaukana merelläja kuinka se palasi tovereittensa pariin. Sen jälkeenIso-Korppi sanoi: "Pysyköön kärpässieni maanpäällä, nähkööt lapseni mitä se heille haluaanäyttää." (Jochelson 1908, 120)Kertomus on korjakkien uskomuspe-rinteen ilmentymä, myytti, joka selittääkärpässienen jumalallisen alkuperän jajolla perustellaan sienen rituaalista käyt-töä. Huomattakoon, että myytin juontakannattava elementti, voimien puute janiiden lisääminen kärpässientä syömälIä,viittaa sienen aiheuttamalle päihtymyk-selle tyypilliseen väsymättömyyden tun-teeseen. Myytin sanoma on selkeä: kär-pässientä, jumalan sylkeä, nauttimallaihminen pääsee osalliseksi jumalallisen,supranormaalin, piiriin kuuluvista asiois-&ta ja ominaisuuksista. Kärpässienensyönti avasi tien salattuun tietoon, ja tätätietoa tarvitsi pohjoisen Euraasian pie-nissä varhaiskantaisissa yhteisöissä en-nen kaikkea §amaani. Sairaudet ym.kriisitilanteet selitettiin nimittäin näissäyhteisöissä henkimaailman edustajien ai-heuttamiksi. §amaani oli tämän- ja tuon-puoleisen yhteysmies, välittäjä, jolla tar-vittavan riittitekniikan hallintaan har-jaantuneena oli kyky ja oikeus supranor-maalin kanssa tapahtuvaan kommunikaa-tioon. Istuntotilaisuudessa §amaani pyrkierityistä riittitekniikkaa hyväkseen käyt-täen transsitilaan, jonka aikana hänenkatsottiin neuvottelevan apuhenkiensäkanssa ja vierailevan tuonpuoleisessa.Kaikki tapahtui rituaalisesti säädetyssäjärjestyksessä: apuhenkiään kutsuessaanja kuvatessaan §amaani yhä enemmäneläytyi näiden edustamaan supranormaa-liin todellisuuteen ja päätyi lopulta visioi-ta sisältävään transsiin, jota saattoi seu-rata tajunnan menetyskin. Yleissiperia-laiset §amanistisen ekstaasitekniikan vä-lineet olivat rytminen rummutus, tanssi jaennen kaikkea lauluin ilmaistu syväeläytyminen henkimaailman edustajiin.Transsitilan saavuttaakseen §amaani eivälttämättä tarvinnut narkoottisia apu-välineitä. Huumaavien aineiden käyttö onkuitenkin kaikkialla Siperiassa ollut is-tuntojen yhteydessä tavallista. §amaaninvarusteisiin ovat eteläisemmillä alueillalähes säännönmukaisesti kuuluneet voi-makas tupakka ja alkoholijuomat. Nämäepäilemättä myöhäiset tulokkaat ovatmyös pohjoisen alueen §amanistisissaistunnoissa saattaneet korvata kärpässie-nen. Savustamalla suoritettu rituaalinenpuhdistautuminen (vrt. Siikala 1978, 201)samoin kuin erilaisten suitsukkeidenkäyttö (Siikala L978, 257) kuuluivat niinikään §amanististen riittitoimien piiriin.Mm. kuivattuja suopursun lehtiä saatet-tiin polttaa liedellä huumaavan savunaikaansaamiseksi.K örp ös sieni j a ekst aa si.n t eknükk aKärpässienen vaikutusta ovat sen käyt-töön tutustuneet eurooppalaiset verran-neet oopiumin ja hasiksen avulla aikaansaatuihin tiloihin. Eri tietolähteitä ver-taillessa (ks. Wasson 1968, 233-320) ha-vaitsee kärpässientä kokeilleiden tai sie-nihumalaa seuranneiden julkaisemien ra-porttien sisältävän kuvauksia sangen eri-laisista kokemuksista. Tyypillisinä voi-daan näistä kertomuksista poimia seuraa-vat piirteet: iloinen mieliala, joka vaihte-lee ajoittaisen depression kanssa; lihastennykiminen, kouristukset; tahdosta riippu-maton puhe ja liikehdintä; hallusinaatiot,esineiden näkeminen tavallista kokoaansuurempina tai pienempinä; väsymättö-myys ruumiillisissa ponnistuksissa; syvätunitilat. Kaksi perusteellisempaa kuvaus-ta, J. Enderlin (Wasson 1968, 262) ja \[.Bogorasin (Wasson 1968, 266-267; Bogo-ras 1904-1909, 582-583), osoittavat syyntietojen hajanaisuuteen. Kärpässienenavulla aikaan saatu huumetila muodostaaprosessin, jossa asteittain kiihtyvä moto-rinen aktiivisuus, automaatiotoiminnat(esim. tahdoton puhe), aistiharhat sekäunivaiheet seuraavat toisiaan peräkkäintai osin päällekkäinkin. Voikin todeta,että kärpässieniekstaasin vaiheet muis-tuttavat hämmästyttävästi siperialaisen§amaanin huumeitta aikaan saadun trans-sin vaiheita (ks. Siikala 1978, 319-341).Koska kärpässientä on käyttänyt vainpieni osa niistä kansoista, joille §amanismisiperialaisessa muodossaan oli ominaista,ovat eräät arvostetut tutkijat päätelleetkärpässienen olevan §amanistisen trans-sin väIineenä myöhäinen ja sekundaariilmiö. Mircea Eliade (1964, 400) kirjoittaa:"Narkoottiset aineet ovat ainoastaan vul-gääri vastine'puhtaalle' transsille. Meilläon ollut jo tilaisuus havaita tämä seikkauseiden Siperian kansojen keskuudessa;päihteitten käyttö (alkoholi, tupakka ym.)on uusi innovaatio ja viittaa §amanistisentekniikan dekadenssiin. Narkoottistenhuumeiden puoleen käännytään hankit-taessa sellaisen tilan mukaelmaa, jota§amaani ei enää muuten pysty saavutta-maan." Uumoilen, että Eliaden moralisoi-van lausuman takana piilee romanttinenkäsitys §amanismista henkisesti korkea-tasoisena alkuperäiskansojen kulttuurintuotteena. Jos jätämme alkoholin jatupakan todellakin "uusina innovaatioi-na" tarkastelun ulkopuolelle, joudummepitämään Eliaden näkemystä vääränä.Useat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, ettäsekä läntisessä että koillisessa Siperiassatunnetut kärpässienen nimitykset periy-tyvät samasta alkujuuresta (Wasson 1968,164-167). Levinneisyydeltään laajaksi jasiten oletettavasti iäItään vanhaksi osoit-tautuu myös myyttinen käsitys kärpäs-sienen alkuperästä. Korjakkien tavoinselittivät nimittäin Vasjuganin ostjakitkärpässienen voiman johtuvan siitä, ettäse on syntynyt taivaan jumalan syljestä(Karjalainen 1918, 567). Merkillistä kylläkärpässienen käyttö osuu juuri siperialai-sen §amanismin primitiivisimmille alueil-le. Kysymyksessä on pienten pyyntiyk-sikköjen §amaanin arkaainen, luontokes-keinen uskomusperinne, jota leimaanäynomaisen, tajunnan menetykseenhuipentuvan transsin tavoittelu (Siikala1978, 325). Pohjois- ja Etelä-Amerikanintiaanien §amanistiselle traditiolle ovatniin ikään erityisen tyypillisiä juuri visio-kokemuksiin pyrkiminen ja kehittynytkasvihuumeiden käyttö (vrt. Furst Lg72).Kärpässienitranssin j a huumeettoman §a-manistisen transsin yhdenmukainen ete-neminen ei liene yhteensattuma. Koskakärpässientä ovat käyttäneet vanhakan-taisimman §amanistisen tradition edusta-jat, on oletettavaa, että helposti saavutet-tava kärpässieniekstaasi on pikemminkinrytmisen musiikin ja vaikeasti hallitta-van psykotekniikan avulla aikaan saaduntranssin edeltäjä kuin mukaelma. Epäile-mättä kärpässieni on ihmiskunnan van-himpia tunnettuja psykoaktiivisia aineita.§amanistisen ekstaasin käynnistäjänä seviestii ikivanhoista uskonnollisen käyt-täytymisen ja kokemuksen muodoista.Kirjalli.suusBogoras, Waldemar: The Chukchee. TheJesup North Pacific expedition (FranzBoas). Memoir of the Ameriean Museumof Natural History, VII. Leiden, New York451904-1909Dittmar, Carl von: Reisen und Aufent-halt in Kamtschatka in den Jahren1851-1855. Beiträge zur Kenntniss desRussischen Reiches und der angrenzen-den Länder Asiens. St. Petersburg 1900Donner, Kai: Ethnological notes aboutthe Yenisei-Ostyak (in the TurukhanskRegion). M6moires de la Soci6t6 Finno-ougrienne, LXVI. Helsinki 1933Eliade, Mircea: Shamanism. Arhaictechnique of ecstasy. London 1964Furst, Peter T.: Flesh of the Gods. Theritual use of hallucinogens. London 1972Itkorlen, T. I.: Heidnische Religion undspäterär Aberglaube bei den finnischenLappen. Mdmoires de la Soci6t6 Finno-ougrienne, LXXXVII. Helsinki 1946Jochelson, Waldemar: The Koryak. TheJesup North Pacific expedition (FranzAlkoholipolitükka Vol. 44: 42-46, 1979Boas). Memoir of the American Museumof Natural History, VI. Leiden, NelÄr York1908Karjalainen, K. F.: Jugralaisten uskon-to. Porvoo 1918Lehtisalo, T.: Entwurf einer Mythologieder Jurak-samojeden. Mdmoires de laSocidtd Finno-ougrienne, LIII. Helsinkit924Siikala, Anna-Leena: The rite tech-nique of the Siberian shaman. FFCommu-nications 220. Helsinki 1978Strahlenberg, Filip Johann von: Anhistorico-geographical description of theNorth and Eastern parts of Europe andAsia; But more particularly of RussianSiberia and Great Tartary, etc. London1976\[asson, Gordon R.: Soma. Divinemushroom of immortality. Canada 1968.46

Kärpässienen rituaalinen käyttö pohjoisessa Euraasiassa

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128414/ap-1979-1-siikala.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kärpässienen rituaalinen käyttö pohjoisessa Euraasiassa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari