Alueeseen sopiva täydennysrakentaminen

Abstract

Helsingin kaupunki on päättänyt, että Länsi-Herttoniemen jälleenrakentamiskauden asuinaluetta tulisi täydennysrakentaa asuinrakennuksin. Alueelle ollaan luomassa uutta asemakaavaa, joka määrittelee uuden rakennuskannan suunnitteluohjeet. Asemakaava on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa, mutta siitä on tehty varhainen viitesuunnitelma sekä alue- ja ympäristöselvitys. Viitesuunnitelmassa ei ole huomioitu alueen arkkitehtuuria ja ilmettä, ja on pikemminkin sitä kontrastoiva. Tämä voi johtaa jälleenrakentamiskauden aikaisen alueen identiteetin heikentymiseen. Opinnäytetyön tavoitteena on esittää suunnitelma täydennysrakentamisesta, jossa on tutkittu alueen ilmettä ja joka pyrkii sopeutumaan alueeseen. Suunnitelman ohella tutkitaan myös alueen arkkitehtuurin arvoja ja sitä, miten niiden säilyttämisestä hyödytään. Tutkimus käsittelee Länsi-Herttoniemen alueeseen sopivaa arkkitehtuuria, ja suunnitelma todentaa tutkimuksen tuloksia. Työtä lähestytään näkökulmasta, jossa paikkaan ja alueeseen sopiva täydennysrakentaminen edesauttaa sen rakennussuojelua ja alueen ilmeen säilymistä. Teoriaan on hyödynnetty Olli-Paavo Koposen väitöskirjaa ”Täyennysrakentaminen: Arkkitehtuuri, historia ja paikan erityisyys”. Hyödyntäen kirjallisuutta, arkkitehtuuripiirroksia ja alueen tutkimista, on työssä analysoitu Länsi-Herttoniemen alueen arkkitehtuurin ja sen luoman tunnelman arvoja. Tulosten perusteella on luotu suunnitelma kolmesta kerrostalosta, joka toimii esimerkkinä täydennysrakentamisesta. Suunnitelmassa esitetään, kuinka uusi täydennysrakentaminen pystyy edesauttamaan alueen ilmettä, hyödyntäen kaupunkisuunnittelua, arkkitehtuurin piirteitä sekä rakentamismenetelmiä. Suunnitelman lopputuloksena on, että alueeseen sopivalla täydennysrakentamisella pystytään ylläpitämään alueen rakennuskannan muodostamaa identiteettiä. Samalla pystytään luomaan alueelle ajan kerrostumaa, josta alueen ilme pystyisi kehittymään