Kohtaamispaikka vahvistaa yhteisöllisyyttä - Nurmon olotilan toiminnan kehittäminen

Abstract

Yksinäisyys on lisääntyvä ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa kaikissa ikäluokissa. Yksinäisyys lisää ihmisten elämässä fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia, jotka puolestaan kuormittavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Ihminen on luonteeltaan sosiaalinen yksilö ja hänellä on tarve kuulua johonkin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikoilla voidaan luoda yhteisöjä, jolloin ehkäistään ihmisten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kehittämismalli kohtaamispaikka Olotilalle, joka on Nurmon kappeliseurakunnan uusin toimintamuoto ehkäistä syrjäytymistä. Kehittämismalli luotiin haastatteluaineiston pohjalta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kohtaamispaikkakävijöitä sekä työntekijöitä, jotka työskentelevät kohtaamispaikoissa. Kohtaamispaikka Olotilan toiminta on avointa matalan kynnyksen toimintaa kaikenikäisille. Toiminnan alussa kartoitettiin, miten toiminta koetaan ja mitä toiminnalta toivotaan. Opinnäytetyön tuloksien kautta saatiin tietoa, miten toimintaa voidaan kehittää. Teoreettinen viitekehys rakentui yksinäisyydestä, yhteisöstä, yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta pääomasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista, eli laadullista menetelmää ja aineisto kerättiin avoimella teemahaastattelulla. Opinnäytetyön tutkimus osoitti, että toiminta koettiin tärkeäksi olla osa yhteisöä. Ihmisen fyysiseen, psyykkisen ja sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu sosiaalisten suhteiden tärkeys ja osallisuus toimintaan. Kohtaamispaikka työntekijöiden näkökulmasta saatiin vastauksia mitä toiminnan suunnittelussa kannattaa huomioida, kun toimintaa aloitetaan. Näiden tuloksien myötä Olotilan toiminnalle luotiin työvälineeksi kehittämismalli, joilla toimintaa voidaan jatkossa arvioida ja kehittää