Tässä opinnäytetyössä tutkitaan uuden varhaiskasvatuslain tuomia muutoksia päiväkodin arjessa lastentarhanopettajan näkökulmasta sekä onko ryhmäkoon nostolla ollut merkitystä työn laadukkuuteen. Tutkimuksen tutkimuskysymys on: Miten laadukasta varhaiskasvatus on lastentarhanopettajan näkökulmasta tällä hetkellä sekä onko ryhmäkoon nostolla ollut vaikutusta työn laadukkuuteen?
Tutkimusprosessi alkoi keväällä 2017 hyväksyttämällä tutkimusaihe. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin henkilökohtaisesti yksilöllisinä teemahaastatteluina syksyllä 2017. Haastatteluihin osallistui kahdeksan lastentarhanopettajaa eri maakunnista. Haastateltavista puolet työskentelivät ryhmissä, joissa ryhmäkoko oli nostettu lain sallimalle tasolle. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmin.
Tuloksista kävi ilmi, että haastateltavien päiväkodeissa ryhmäkoon nostolla ei ollut merkitystä työn laadukkuuteen, sillä todellisuudessa ryhmien koko jäi alle sallitun ylärajan. Haasteltavien näkemykset työn laadukkuudesta olivat yhteneviä. Jokaisessa ryhmässä esiintyi samoja vaikeuksia. Merkittävimpinä työn laatua heikentävinä asioina he toivat esille haastavat lapset, riittämättömyyden tunteen, uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja yksittäisten kuntien tuomat velvoitteet, välineiden rajallisuuden, ajan puutteen, sekä vanhemmuudessa olevat pulmat. Tuloksista ilmeni, että lastentarhanopettajat eivät koe tavoittavansa laadukasta varhaiskasvatusta.
Haastatteluista saatujen tulosten mukaan kehittämisehdotuksena nähdään, että kasvattajien ja lasten suhdeluvun tulisi olla yli kolmevuotiaiden ryhmässä viisi lasta yhtä kasvattajaa kohden ja että ryhmissä tulisi olla enemmän henkilökuntaa ongelmallisten tilanteiden helpottamiseksi. Näiden lisäksi lasten osallisuuden huomioiminen kaipaisi yhteneväisempiä työtapoja sekä selkeää tietoa ja keinoja lasten osallisuuden tukemiseen. Lisäksi kasvattajien henkilökohtaisia vahvuuksia voisi hyödyntää erilaisina vastuualueina päiväkodin toiminnassa. Varhaiskasvatuksessa olisi tarvetta myös omalle perhetyöntekijälle tai varhaiskasvatuksen kuraattorille, joka pystyisi neuvomaan ja ohjaamaan perheitä.We study the changes brought by the new early childhood education law and how it has influenced kindergarten teachers´ workday in kindergarten. We want to explain the relevance of the group size at work. Our study questions are: How qualitative the work in kindergarten is, from the kindergarten teachers’ point of view? Has the expansion in group size influenced the quality of work?
Our study research process began in spring 2017. This thesis is a qualitative study. The material was gathered by interviewing eight kindergarten teachers using the theme interview. The participants lived in different parts of Finland. Half of them worked with a number of children expended to the legally accepted limit level. The material was then analyzed using content analysis.
The results indicate that expanding the group size has not influenced work, because in reality the groups are not full. The participants had similar views on work quality, and expressed similar challenges, such as children’s behavior problems, the feeling of inadequacy, various new work obligations, limited scope of tools, shortcoming of time, as well as problems related to parenthood. The results indicate that kindergarten teachers do not necessarily experience quality at work in early childhood education.
Considering the results of this study, we recommend that the group size would be smaller and more adults should be present in a group in order to properly deal with challenging situations. In addition, children should be better taken into account and their participation more supported by clear information and working methods. Furthermore, workers’ personal strengths should be better utilized in various spheres of responsibility. There is a need in early childhood education for a family worker or social worker who could advise and guide families
