Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja kuvailla varhaiskasvattajien käsityksiä lapsen sensitiivisestä kohtaamisesta päiväkodissa, erityisesti leikissä. Sen lisäksi haluttiin herättää yhteistä keskustelua ja reflektiota aiheesta varhaiskasvattajien välillä, joiden avulla he voivat kehittää toimintatapoja arjessa. Opinnäytetyössä haluttiin myös selvittää, onko eri ammattiryhmien käsityksissä eroja. Aiheen valintaan vaikuttivat julkinen keskustelu varhaiskasvatuksen laadusta ja valmisteilla olevasta uudesta varhaiskasvatuslaista, sekä aikaisemmat ja käynnissä olevat tutkimukset sensitiiviseen kohtaamiseen ja leikkiin liittyen.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, ja se toteutettiin syksyn 2014 aikana yhteistyössä erään Espoon kaupungin päiväkodin kanssa. Teoreettinen viitekehys koostui seuraavista aiheista: sensitiivinen kohtaaminen, vuorovaikutus ja dialogisuus, leikki ja reflektiivinen yhteisöllinen kehittäminen. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselylomaketta ja ryhmähaastattelua. Kyselylomake muokattiin Pihlajan (2001) Päivähoidon Kontekstianalyysilo-makkeesta. Ryhmähaastattelujen kysymysrunko johdettiin kyselylomakkeen monivalinta-väittämistä. Ryhmähaastattelut pidettiin ammattiryhmittäin, jotta voitiin selvittää mahdolliset erot ammattiryhmien käsitysten välillä. Aineisto analysoitiin käyttämällä sekä aineisto-, että teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Aiempien tutkimusten mukaan kasvattajien taidoissa olla lasten kanssa ja kohdata lapsi sensitiivisesti on eroja, ja näitä taitoja on tarve kehittää. Tutkielmamme tuloksista selvisi, että kasvattajat tiedostavat kohtaamiseen liittyvän monia asioita, kuten aika ja resurssit, tunteet ja motivaatio. Aikuisen sensitiivisyys lasten leikeissä on läsnäoloa, herkkyyttä havaita lapsen aloitteita ja kykyä vastata niihin. Se näkyy myös taitona muokata oppimisympäristöä lasten leikille suotuisaksi. Tulosten mukaan eri ammattiryhmien käsityksissä ei ollut suuria eroja, vaan lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat ymmärtävät sensitiivisen kohtaamisen käsitteen samansuuntaisesti. Lastentarhanopettajat peräänkuuluttivat kuitenkin enemmän yhteistä keskustelua vuorovaikutuksesta ja sensitiivisyydestä, joka heidän mielestään lisäisi kasvattajien tietoisuutta lapsen kohtaamisesta.The purpose of our thesis was to find out how early childhood educators understand the child’s sensitive encountering and how it takes place in a day care, especially during playtime. The aim was also to inspire them to discuss and reflect their understanding in child’s sensitive encountering which enables them to develop practises in everyday life. In addition the aim was to find out if there were differences in conceptions between kindergarten teachers and children’s nurses. The topic was influenced by public debate on quality of early childhood education, the new draft law of early childhood education, earlier studies and current development projects related to our topic.
The thesis was a qualitative research. It was implemented in co-operation with a day care centre in Espoo. The theoretical background consists of the sensitive encountering, the interaction and dialogue, the reflective communal developing and the play. The material was collected with the questionnaire which was based on Pihlaja’s context analysis of the daycare and the child group. From the answers of the questionnaire, we built three group interviews. They were held by occupational groups, in order to find out possible differences in conceptions between the professional groups. The material was analyzed by using the methods of material and theory-based content analysis.
Previous studies show that there are differences in educators’ skills with respect to how to be with children and to face the child sensitively. Those skills need to be developed. The result of the thesis revealed that educators are aware that the encountering involves many things, such as time and resources, emotion and motivation. Adult’s sensitivity in play with children appears as a presence, a sensitivity to detect the child's initiative and an ability to respond to them. It also appears to be an ability to customize the learning environment so that it supports and enriches the play. According to the results, there were no big differences in the perceptions of the sensitive encountering between children’s nurses and kindergarten teachers’. However, kindergarten teachers wanted more common discussion about the interaction and the sensitivity, which would increase educators’ awareness of the child's encountering
