Governance and marketisation in vocational and continuing education / Rudolf Husemann &amp; Anja Heikkinen (eds.). (Studien zur Erwachsenenbildung ; Bd. 21) Frankfurt am Main : Lang, 2004. 214 s

Heikkilä, Eija-Mari

Finnish

Journal.fi

356Esittelemässäni kirjassa tutkijattarkastelevat ammatti- ja aikuis-kasvatuksen hallinnassa tapah-tuneita muutoksia eri maissa jaeri aloilla.Kirjan aluksi Rudolf Huse-mann ja Maija Vesala-Huse-mann määrittelevät hallinnan kä-sitettä ja tarjoavat kriteerit am-matti- ja aikuiskasvatuksenmuutosten tarkastelulle hallin-nan näkökulmasta. Kriteereiksihahmottuvat siirtyminen valtio-keskeisestä politiikasta yhteis-kuntakeskeisempiin lähestymis-tapoihin, globaalin ja alueellisennäkökulman yhdistäminen, kan-sallisen tason vähempi koros-tus sekä julkisen hallinnon uu-distaminen, jonka seurauksenaorganisaatioilta edellytetäänverkostoitumista, itseohjautu-vuutta ja bisnesmaailman oppi-en omaksumista johtamisstrate-gioista alkaen. Näiden kriteeri-en kuvaamia muutoksia he jäl-jittävät niin korkeakoulutukses-ta käydyistä keskusteluista kuinammatti- ja aikuiskoulutuksenkehityksestä Saksassa.Katrin Kraus valottaa hallin-nan poliittista kontekstia esitte-lemällä Anthony Giddensin po-liittista filosofiaa The Thirdway. Tässä sosiaalidemokraat-tisten puolueiden tarpeisiin ke-hitetyssä filosofiassa juurrute-taan valtion, markkinoiden jakansalaisyhteiskunnan yhteis-UUSI ULJAS AMMATTI- JA AIKUISKASVATUKSENHALLINNAN MALLI: ALUEELLISET VERKOSTOT?HUSEMANN R., HEIKKINEN,A. (eds.) Governance and Mar-ketisation in Vocational andContinuing Education. Studienzur Erwachsenenbildung 21.Frankfurt am Main: PETERLANG. 214 s.toimintaa korostavaa hallinta-ajattelua. Sen läpiviemisessäkoulutuksen tehtävänä on tuot-taa omaa elämäänsä hallitseviaja aktiivisesti erilaisia vaihtoeh-toja hakevia yksilöitä. Markki-namekanismien varaan rakentu-vat koulutus- ja työmarkkinattasapainottuvat ilman valtionapua, kun yksilöt itse löytävätomat paikkansa.Leena Koski tuo tähän yksi-lön näkökulman. Hän tarkaste-lee naisyrittäjiä oppivassa yh-teiskunnassa aineistonaan 17itäsuomalaisen yrittäjänaisenhaastattelut. Niiden pohjaltahän osoittaa paikallisuuden,yrittäjyyden ja oppivan yhteis-kunnan välisten suhteiden on-gelmallisuuden. Oppimismah-dollisuudet, jotka avaavat tienyksilölliseen ja yhteiskunnalli-seen hyvinvointiin, keskittyvätnimittäin suuriin kaupunkeihinja keskuksiin.Anja Heikkinen herättää ky-symyksen ammattikasvatuk-sen kansallisen ominaislaadun,yhtenäisyyden ja perinteidenjatkuvuudesta Euroopassa, kunyhdentymisprosessissa raken-netaan Eurooppaa oppivista or-ganisaatioista, alueista, yhteis-kunnista ja talouksista. Hän nä-kee oppimisen metaforan laa-jentamisen ja oppimisteorioidenstrategisen käytön osana glo-baalisti muuntuvaa hallinnan jamarkkinaistamisen mallia. Ana-lysoimalla EU-rahoitteisia tutki-mus- ja kehityshankkeita hänosoittaa tutkijoiden roolin ky-seisten sanastojen, mallien jatulkintojen testaajina ja levittä-jinä. He toimivat ratkaisevassaasemassa oppimisen ja työlli-syyden hallinnan uusien muo-tojen legitimoinnissa.KESKITETYISTÄHAJAUTETTUIHINMALLEIHINTerri Seddon tavoittelee globa-lisaatiosta ja markkinaistumises-ta selitystä Australian ammatti-kasvatuksessa viimeisen 10–15vuoden aikana tapahtuneisiinmuutoksiin. Historiallisesti näi-den ilmiöiden huomataan vai-kuttaneen politiikkaan ja hallin-toon eri aikoina eri tavoin. Am-mattikasvatuksen hallinnassaniiden vaikutukset hahmottuvatjatkumona valtion ja julkisensektorin huomasta markkinamal-liin ja siitä nykyiseen valtion,markkinat ja kansalaisyhteis-kunnan yhdistävään malliin.Seddon luotaa myös mielenkiin-toisella tavalla ammattikasvatta-jan identiteetin muotoutumistasekä teknologian hyväksikäy-tön ja monikulttuurisuuden li-sääntymistä koulutuksessa.Englannin ammattikasvatus-politiikan muotoutuminen 1980-luvun jälkeisenä aikana kansal-listen, alueellisten ja paikallis-ten jännitteiden kentäksi onStephen Drodgen aiheena.Alueellisuuden korostumisenmerkkinä hän pitää maahan vuo-sisadan vaihteessa perustettu-ja aluekehityksestä vastaaviatoimistoja, jotka laativat kansal-lisen ohjeistuksen mukaan työ-voimatarve-ennusteita ja -suun-nitelmia paikallisten yhteistyö-tahojensa kanssa alueen talou-dellisen kasvun edistämiseksi.Nämä keskukset suuntaavat am-mattikasvatusta päätöksente-ko- ja budjettivallallaan.  Avain-AIKUISKASVATUS 4/2004  KIRJA-ARVIOITA357pelaajaksi ammattikasvatuksenkentällä hän nimeää kuitenkinvaltakunnan tasolla toimivanLearning and Skills Councilin,joka sääntelee tiukasti omienalueellisten organisaatioidensapolitiikkaa ja rahan käyttöä. Täl-lä kentällä markkinamallin mu-kaan toimineiden koulutusorga-nisaatioiden tehtäväksi jää yhäuseammin tuottaa hinta–laatu -suhteiltaan sopivaa koulutustanäiden ulkopuolisten rahoitta-jien toiveiden mukaan.Svein Michelsen ja HåkanHost esittelevät artikkelissaanNorjan ammattikasvatusjärjes-telmän uusinta luomusta eli pai-kallisia koulutuskeskuksia. Am-mattikasvatus näyttää niidenmyötä ajautuneen korporatis-min aikaisen kansallisen politii-kan kohteesta paikallisen poli-tiikan kohteeksi.  Koulutuskes-kukset integroivat toiminnas-saan ammattikasvatukseen koh-distuvia paikallisia ja kansalli-sia intressejä tuottaessaan kou-lutusta yhteistyössä paikallis-ten yritysten, ammattijärjestö-jen ja hallintoviranomaistenkanssa kansallisen rahoituksenturvin. He tulkitsevat koulutus-keskukset merkittäviksi institu-tionaalisiksi innovaatioiksi, jot-ka kuvastavat sääntelyn vähen-tymistä, uutta tasapainoa val-tion ja kansalaisyhteiskunnanvälisissä suhteissa sekä työn-antajien ja heidän paikallistenyhteistyötahojen voimaannut-tamista. Vastaavantyyppinenhallintomalli löytyy Yhdysval-loissa toimivasta työnantajajoh-toisesta yksityiskoulusta, jon-ka tuo tarkasteluun Richard La-kes. Niissä työnantajien, polii-tikkojen, kouluttajien, vanhem-pien ja virkamiesten väliselläyhteistyöllä pyritään tuotta-maan määrällisesti ja laadullises-ti alueen työelämän tarpeidenmukaista työvoimaa. Koulutovat julkisia laitoksia, mutta nii-den toimintaa säädellään vä-hemmän kuin perinteisiä julkisiakouluja.Liv Mjelde ja Richard Dalykirjoittavat Norjan ammatillises-sa koulutuksessa vuonna 1994toteutetun reformin seurauksis-ta. Reformin yhteydessä amma-tillista koulutusta pidennettiin,teoreettisten aineiden ja perin-teisen opettajajohtoisen, luok-kahuoneissa tapahtuvan ope-tuksen osuutta lisättiin. Tämämerkitsi työelämälähtöisyydenvähenemistä ammatillisessakoulutuksessa, mikä hyödyttijoitakin aloja enemmän kuin toi-sia riippuen koulutuksen toteu-tustavoista. Reformin seurauk-sia opiskelijan ja työpaikkaoh-jaajan kannalta valottaa OleJohnny Olsen. Hänen tutkimuk-sensa kertovat opiskelijoidenmotivaatio-ongelmista, kun op-pilaitoksissa painottuvat teo-reettiset aineet, ja heidän toi-veistaan työssäoppimisen to-teuttamisesta työpaikoilla.TAPAUSTUTKIMUSIAMarkus Weil kuvaa hallinnanpolitiikan tuloa esimerkilläänoppivasta alueesta, jonka mu-kaista ajattelua juurrutetaanprojektirahoituksella aikuiskas-vatukseen Saksassa. Oppivanalueen käsitteen mukaiseksi toi-mintamalliksi hän nimeää ver-kostoitumisen, jossa hän erot-taa rinnakkain käytännöstä löy-tyvät rakenteellisen (ylhäältä-alas) ja prosessiin (alhaalta-ylös) perustuvat lähestymista-vat. Hänen empiiriset löydök-sensä osoittavat läpinäkyvyy-den ja kilpailun selittävän oppi-van alueen innovaatioaktiivi-suutta sekä pitkäaikaisten toi-mivien verkostosuhteiden tuo-mia etuja.Beatrix Niemeyer tarkaste-lee syrjäytyneiden nuorten am-mattiin valmistavaa koulutustatapaustutkimuksensa kautta.Hän tarkastelee koulutuksen jatalouden välistä suhdetta ra-kenteiden, kouluttajan ja oppi-jan näkökulmasta. Selvitelles-sään koulutuksen tavoitteita jamenetelmiä hän on havainnutmuutoksia toimijoiden kielessäja asenteissa, jotka näkyvät so-siaalisen ja kasvatuksellisenvastuun siirtymisenä instituu-tioilta oppijoille. Niemeyer päät-tää tarkastelunsa toteamukseen,että syrjäytyneet nuoret eivätkykene tällaiseen markkinamal-lin mukaisen koulutuksen edel-lyttämään vastuunottoon ja sitäsiten voi pitää heille parhaanamahdollisena vaihtoehtona.VOITTAJAT JAHÄVIÄJÄT?Kirja käsittelee ammatti- ja ai-kuiskasvatuksen hallinnan eri-laisia ilmentymiä eri maissa jaaloilla, mikä on ajankohtainen jamielenkiintoinen aihe. Se anta-nee käsityksen siitä, mitä kaik-kea hallinnan nimissä voidaantarkastella. Toimittajat tiivistä-vät johdannossa muutostenyhteiseksi piirteeksi ammatti- jaaikuiskasvatuksen hallintomal-lien muuttumisen paikallisiksi taialueperustaisiksi, erilaisia toimi-joita yhdistäviksi verkostoiksi.Kiinnostus kääntynee jatkossatämän hallinnan mallin voittajiinja häviäjiin. Kirja vaatii lukijaltapaljon, jotta kirjoittajien hallin-nan käsitteen erilaisten tulkin-tojen ja empiiristen havaintojenvälinen yhteys löytyy. Siihenperehtymistä voi kuitenkin suo-sitella niin tutkijoille, hallinnonvirkamiehille kuin kentän toimi-joillekin.AIKUISKASVATUS 4/2004  KIRJA-ARVIOITAEija-Mari Heikkilä

Uusi uljas ammatti- ja aikuiskasvatuksen hallinnan malli : alueelliset verkostot?

https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/download/93594/52272

Uusi uljas ammatti- ja aikuiskasvatuksen hallinnan malli : alueelliset verkostot?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi