Ruotsin peruukintekijät 1648–1810 -julkaisun viitattu kirjallisuus ja verkkosivustot

Vilkuna, Kustaa H. J.

Journal.fi

1666Viitattu kirjallisuus ja verkkosivustotAfzelius, Nils (utg.) 1941: Samlade skrifter av Jacob Wallenberg II. Stockholm: Albert Bonniers.Agri, Janne 1939: Anteckningar om Lunds borgare på 1740-talet. Skrifter utgivna av föreningen det Gamla Lund 20. Lund.Ahlén, Abraham (toim.) 1898: ”Embetz Skrå För Peruque Makare Embetet i Stock-holm” (1711) ja ”Artiklar För Samptlige Peruqve Makare Gesällerna hwar efter de hafwa sig att rätta, Stockholm den 14:de Octob:r A:o 1712”. Meddelanden från Nordiska museet 1897, toim. Artur Hazelius. Stockholm: P. A. Norstedt & Söner 1898, 96–103. Andersson, Jonas & Andreas Önnerfors 2006: Förteckning över svenska 1700-talsfrimurare. Mystisk brödarskap – mäktigt nätverk: studier i det svenska 1700-talsfrimureriet, toim. Andreas Önnerfors. Minervarserien 12. Lund: Lunds universitet, 154–282.Backman, Woldemar 1938: Ett bidrag till Nykarleby stads personhistoria. Borgare och Borgarsläkter 1721–1857. Vasa.Berg, Wilhelm 1882: Samlingar till Göteborgs historia I: Kulturhistoriska skildringar. Göteborg: F. & G. Beijers förlag.——1887: Samlingar till Göteborgs historia II: Göteborg under Carl XII. Göteborg: Wettergren & Kerber.Berlin, Rolf 1994: Taxeringslängden år 1715 för Göteborg [verkkosivusto], <www.morlanda.se/taxg.htm> (luettu 1.1.2019).Brown, Carolina 2007: Mode och skönhet. Signums svenska kulturhistoria. Gustavi-anska tiden, toim. Jakob Christensson. Stockholm: Signum, 389–426.Bygdén, L. & E. Lewenhaupt (utg.) 1884–1885: G. Benzelstjernas censorjournal 1737–1746. Med inledning af L. Bygdén och register af E. H. Lind. Uppsala: Svenska litteratursällskapet.Cederlöf, Johannes 1955: Ekenäs stads historia II: 1721–1809. Ekenäs.1667Viitattu kirjallisuus ja verkkosivustotCronström, Ingegerd Lundén (utg.) 1971: Släktbok. Ny följd II:3–4. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 412. Helsingfors: Svenska litteratur-sällskapet i Finland.Dahl, Olga 2007: Göteborgs tomtägare 1637–1807. Det Gamla Göteborg [verkko-sivusto], <www.gbgtomter.se> (luettu 1.1.2019).Dahlström, Svante 1942: Turkulaisia peruukintekijöitä. Turku.Elfström, Erik & Georg Luther 1993: Urmakarsläkten Elfström. Genos 64(2): 60–72Elgenstierna, Gustaf 1916: Stockholms-släkter. Personhistorisk tidskrift 17(2–3), 1915: 179–188. Erpenbeck, Dirk-Gerd & Georg Luther 1988: Släkten Stewens äldre led. Genos 59(1): 18–27.Granqvist, Juha-Matti 2016: Helsingin porvaristo Viaporin rakennuskaudella (1748–1808). Sosiaalihistoriallinen perustutkimus. Historiallisia tutkimuksia Helsin-gin yliopistosta 42. Helsingin yliopisto.Grimberg, Carl 1921: Svenska folkets underbara öden. Gustav III:s och Gustav IV Adolfs tid. Stockholm: P. A. Norstedt & Söner.Halila, Aimo 1953: Oulun kaupungin historia II: 1721–1809. Oulu.Happonen, Päivi 2009: Kaksi todellisuutta? Kirkonkirjat ja henkikirjat Sortavalan kaupungin väestöllisen profiilin kuvaajina 1800-luvun alusta vuoteen 1940. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.Hazelius-Berg, Gunnel 1936: Peruker och hårtourer. Ur herrfrisyrens historia. Fataburen 1936: 103–126. Hedman, Karl 1929: Hantverkare i Vasa från stadens grundläggning år 1611 till näringsfrihetens införande år 1869. Genealogiska Samfundets i Finland Års-skrift 11. Helsingfors.Hemminki, Tiina 2014: Vauraus, luotto, luottamus. Talonpoikien lainasuhteet Pohjanlahden molemmin puolin 1796–1830. Jyväskylä Studies in Humanities 232. Jyväskylän yliopisto.HisKi, historiakirjojen hakuohjelma HisKi, Suomen Sukututkimusseura,  <hiski.genealogia.fi>.Hjord, Bengt 2004: Perukmakare i en småstad. Västerviks perukmakare 1695–1800. Släktforskarnas årsbok 2004: 9–36.Hållander, Tore 1999: Vägen in i sockenkyrkan. De uppländska vallonernas religiösa assimilation 1636–1693. Uppsala universitet.1668RUOTSIN PERUUKINTEKIJÄT 1648–1810, osat 1–4Johnsson, Daniel 2015: Vimmerby stads historia 1350–1799. Stockholm: BoD.Karjala-tietokanta, <katiha.xamk.fi>.Keskinen, Jarkko 2012: Oma ja yhteinen etu. Kauppiaiden keskinäinen kilpailu ja yhteistyö Porin paikallisyhteisössä 1765–1845. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C:345. Turun yliopisto.Knabe, Ebba, Helmut Bergold & Annica Ramström 2015: Kvarteret Tingvallastaden. Arkeologisk förundersökning och särskild undersökning. Arkeologgruppen i Örebro AB.Knorring, Sophie von 2000: Illusionerna. Utgiven med inledning och kommentarer av Therese Kessler Agdler. Svenska författare, Ny serie. Stockholm: Svenska Vitterhetssamfundet.Kyläkoski Kaisa 2018: Munkkiniemessä vuonna 1735 kuollut Petter Sund. Helsinki: BoD.Kümpel, Herbert 1979: Perukmakare i Malmö under skråtiden. Ett försök till sam-mandrag av handlingarna i Malmö stadsarkiv med tillägg ur andra källor. Käsikirjoitus. Riksarkivet. Lempiäinen, Pentti 1963: Rippikäytäntö Suomen kirkossa uskonpuhdistuksesta 1600-luvun loppuun. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 63. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.Lext, Gösta 1968: Mantalsskrivningen i Sverige före 1860. Meddelanden från  ekonomisk-historiska institutionen vid Göteborgs universitet 13. Göteborgs universitet. Lindeqvist, K. O. 1926: Hämeenlinnan kaupungin historia II: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna.Lindholm, M. s.a. Närpes kompanis soldater i Malax socken 1734–1810,  <http://www.malax.org/westside/indelta/frame.htm> (luettu 1.1.2019).Luukko, Armas 1979: Vaasan kaupungin historia II: 1721–1809. Vaasa.Millqvist, Viktor 1921: Svenska riksdagens borgarstånd 1719–1866. Skrifter utgifna  af Personhistoriska samfundet 5. Stockholm: P. A. Norstedt & Söner.Montgomery, Gustaf (utg.) 1824: Framledne Riksrådet, m. m. Grefve Carl Gustaf Tessins Dagbok 1757. Stockholm.Möller, Håkan 2014: Lyx och mode i stormaktstidens Sverige. Jesper Swedberg och kampen mot perukerna. Stockholm: Atlantis.Nikula, Oscar 1970: Turun kaupungin historia 1721–1809, osa I. Turku.1669Viitattu kirjallisuus ja verkkosivustot——1971: Turun kaupungin historia 1721–1809, osa II. Turku.Nygren, Carl Emanuel 1934: Karlstads stads historia 1: Omfattande tiden 1584–1719. Karlstad.Nyholm, Leo 1996: Miödh. Genos 67(1): 25–27.Projekt Över Östersjön. Dokument från svenska arkiv över utfärdade passhandlingar och passagerarlistor för skepp i utrikes trafik. G-gruppen gränslös genealogi över Östersjön [verkkosivusto] <https://www.g-gruppen.net/overost2/provapa2.html> (luettu 1.1.2019).Pylkkänen, Riitta 1970: Barokin ajan pukumuoti Suomessa 1620–1720. Suomen muinais muistoyhdistyksen aikakauskirja 71. Helsinki: SMYA.Ranta, Raimo 1975: Turun kaupungin historia 1600–1721, osa I. Turku.——1978: Lappeenrannan historia 2: 1743–1811. Lappeenrannan kaupunki.——1980: Lappeenrannan historia 3: 1743–1811. Lappeenrannan kaupunki.Ruuth, J. W. 1958: Porin kaupungin historia II: 1558–1809, uuden laitoksen toim. Mauno Jokipii. Porin kaupunki. Räihä, Antti 2012: Jatkuvuus ja muutoksen hallinta. Hamina ja Lappeenranta Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa 1720–1760-luvuilla. Jyväskylä Studies in Humanities 183. Jyväskylän yliopisto.Simonsen, Anders 2006: Socialhistoriska perspektiv på Svenska Frimurare Ordens Generalmatarial. Mystisk brödarskap – mäktigt nätverk: studier i det svenska 1700-talsfrimureriet, toim. Andreas Önnerfors. Minervarserien 12. Lunds universitet, 122–143.Stenström, Fritz 1929: Läkekonstens och hälsovårdens företrädare i Göteborg under 1600- och 1700-talen jämte historik över stadens medicinalverk och sundhets-väsen. Göteborg: Elanders.Sylvin, Ingeborg Dyhr 1981: Örn och Aquilander. Genos 52(2): 47–59.Toivanen, Pekka 2000: Kuopion historia 2: Savon residenssistä valtuusmiesten aikaan. Kuopion kaupunki.Turunen, Riina 2017: Velka, vararikko ja tuomio. Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa. Jyväskylä Studies in Humanities 335. Jyväskylän yliopisto.Tyrkkö, Martti 1948: Kajaanin kaupungin historia II: v. v. 1717–1809. Kajaani.Uotila, Merja 2014: Käsityöläinen kyläyhteisönsä jäsenenä. Prosopografinen analyysi Hollolan käsityöläisistä 1810–1840. Jyväskylä Studies in Humanties 237. Jyväkylän yliopisto. 1670RUOTSIN PERUUKINTEKIJÄT 1648–1810, osat 1–4Wetterberg, Gunnar (utg.) 1941: Jesper Swedbergs Lefwernes Beskrifning I: Text. Lund: Gleerup. Vilkuna, Kustaa H. J. 2009: Neljä ruumista. Helsinki: Teos.——2010: Talouden puukalusto. Monelta kantilta. Ilkka Nummelalle omistettu juhlakirja, toim. Jari Ojala, Jari Eloranta & Heikki Roiko-Jokela. Jyväskylän yliopisto: Historian ja etnologian laitos, 385–395. ——2019: Peruukki, puuteri ja varhaismoderni mies. Säädyllistä ja säädytöntä. Pukeutumisen kulttuurihistoriaa renessanssista 2000-luvulle, toim. Arja Turunen & Anna Niiranen. Historiallinen Arkisto 150. Helsinki: SKS, 88–114.Wrangel, F. U. (toim.) 1897: S:t Nikolai kyrkans i Stockholm Vigselbok II: 1651–1700. Stockholm: P. Norstedt & SönerWulff, Bo 1991: Perukmakarna på Kungliga teatern 1773–1923. Konstnärlig och social status. Stockholm: Stiftelse för utgivning av teatervetenskapliga studier.Vuorimies, Heikki 2015: Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760. Jyväskylän Studies in Humanities 258. Jyväskylän yliopisto.

Finnish

Viitattu kirjallisuus ja verkkosivustot

https://journal.fi/ssvk/article/download/112906/66503

Viitattu kirjallisuus ja verkkosivustot

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi