Kirja-arvioGarner, Mark: Language: An ecological vie

Laakso, Johanna

Finnish

Journal.fi

137 Virittäjä 1/2006story of standard English and its ene-mies. London: Faber and Faber.KHEMIRI, JONAS HASSEN 2003: Ett öga rött.Stockholm: Norstedts.MILROY, JAMES – MILROY, LESLEY 1985:Authority in language: Investigatinglanguage prescription and standardi-sation. London: Routledge.MUGGLESTONE, LYNDA 2003: Talkingproper: The rise of accent as socialsymbol. Oxford: Oxford UniversityPress.SHARMA, LEENA 2004: Hän. Jonas HassenKhemiri. – Suomen Kuvalehti 31 s.50–53.TRENCH, RICHARD CHEVENIX 1851: On thestudy of words. London: Dent.VOLOVSINOV, VALENTIN 1973: Marxism andthe philosophy of language. London:Seminar Press.arnerin teos Language: An ecologi-cal view aloittaa uuden julkaisusar-jan, jonka tarkoituksena on esitellä muil-lekin kuin kielentutkijoille tuoretta ja oma-peräistä deskriptiivisen kielitieteen tutki-musta, koulukunnasta riippumatta. »De-skriptiivisen kielitieteen» käsitettä ei sar-jan esittelytekstissä määritellä eikä ongel-mallisteta. Teoksen kirjoittaja on taustal-taan englannin kielen opetuksen ja sovel-tavan tutkimuksen (viestintä, oikeusling-vistiikka) asiantuntija, mutta teos itsessäänon enemmän yleistä taustapohdiskeluakuin minkään kielenilmiön empiiristä ku-vausta.Johdannossa Garner määrittelee kirjan-sa kohderyhmäksi »kielenharjoittajat» (lan-guage practitioners), hajanaisen ja selkeäänimikettä vailla olevan ryhmän, johon kie-lentutkijoiden lisäksi kuuluu kielten ja kie-lenkäyttötaitojen opettajia, kääntäjiä ja laajakirjo muita teksti-, viestintä- ja puhetyöläi-siä lääkäreistä juristeihin. Monet näistä ovatetsineet käytännön ongelmiinsa apua kieli-tieteestä mutta »löytäneet ehtyneen läh-teen»: lingvistiikan tutkimuskohteena onabstraktio, josta juuri heitä kiinnostavatpuolet on rajattu pois.Ekologinen näkökulma kieleen on Gar-nerin mukaan viime kädessä kielen palaut-tamista niihin yhteyksiin, joissa se toimii jajoissa sitä tarvitaan. Termi ekologia ei siistässä suoranaisesti liity nykyään yleisim-pään käyttöyhteyteensä, ihmisen ja luonnonsuhteeseen, vaikka maapallon nykyisenympäristökriisin nostattama länsimaisenrationaalisuuden ja tieteellisen ajattelunkritiikki voidaankin nähdä yhtenä ekologi-sen lingvistiikan taustavoimana. Kielenekologia voidaan ymmärtää metaforisesti,ajattelemalla kieliä ja kieliyhteisöjä orga-nismeina ja populaatioina, mutta tämämetafora ei Garnerin mukaan riitä perustak-si toimivalle teorialle tai tutkimussuunnal-le. Ei-metaforisesti ymmärretty kielen eko-logia on yksinkertaisesti kätevä nimike ajat-telutavalle, jossa kieli nähdään holistisesti— vuorovaikutuksena, dynaamisena jayhteisöllisenä ilmiönä, jota ei voi tarkastellairrotettuna ympäristöstään.Selviteltyään ekologian käsitettä Garneromistaa seuraavat luvut yksityiskohtaisem-GMark Garner Language:  An ecological view. Contemporary studies in descriptive linguistics1. Oxford: Peter Lang 2004. 260 s. ISBN 3-03910-054-8.POHDINTOJAKIELESTÄ JA KONTEKSTISTA138malle ekologisen kielitieteen kuvailulle.1900-luvun valtavirtakielitieteen taustaole-tukset kielestä ainutlaatuisena (geneettises-ti määräytyvänä), sääntöpohjaisena ja auto-nomisena ilmiönä saavat osakseen kriittisenkäsittelyn, joka on miellyttävän helppolukui-nen ja selkeä (vaikka ei, kuten Garner itse-kin jo esipuheessa myöntää, sisältäne täysinuusia tai ennen esittämättömiä oivalluksia).Vaihtoehdoksi perinteiselle näkemyk-selle Garner tarjoaa yhteisölähtöistä kuvaakielestä. Jos kieli onkin viestintää, viestin-tä ei ole sääntöperustaista informaation pa-ketoimista ja purkamista vaan kollektiivis-ta ja monisuuntaista, jatkuvasti virheille al-tista merkitysten rakentamista osana ihmis-yhteisön toimintaa. Kielen rakenne ei oleitsenäinen sääntöjärjestelmä vaan toiminta-tapojen toistumisesta ja ryhmittymisestärakentuva kuvio, jollainen on muutenkintyypillinen ihmisen käyttäytymiselle.Ilman kulttuurisesti rakennettua »kie-leyttä» (languageness), ilman kielten stan-dardointia ja kielioppien rakentelua kielen-käyttäjät eivät Garnerin mielestä edes osaisierottaa kielen valintaa muun puhetavan tai-tyylin valinnasta saati irrottaa kieltä senkäyttöympäristöstä. Garner on kenttätutki-muksissaan Australian kielten parissa koke-nut samantapaista kuin esimerkiksi M. A.Castrén kuuluisan anekdootin mukaan sa-mojedi-informanttinsa kanssa: kielenopasei suostu tuottamaan »kieliopillista» muttahänen kannaltaan semanttisesti tai prag-maattisesti mieletöntä lausetta, koska käyt-tötarpeestaan riippumatonta »kieltä» ei hä-nelle ole olemassa.Sisällökkäimmillään Garnerin kirja onliikkuessaan niin sanotun soveltavan kieli-tieteen, etenkin kielen opetuksen ja ohjai-lun alueella. Suuri osa tämän alueen ongel-mista on helpompi ymmärtää (joskaan eivälttämättä ratkaista), kunhan lakataan nä-kemästä kieli autonomisena sääntöjärjestel-mänä, »kielioppina». Koska kielen koko to-dellisuus ei mahdu mihinkään opetettavis-sa olevaan säännöstöön, kielioppien keksi-tyt esimerkkilauseet eivät kuvaa todellistakieltä sen enempää kuin Monopoli-peliliike-elämää kokonaisuudessaan, eikä oppi-tunneilla hankittu kieliopin hallinta takaasujuvaan kielen tuottamiseen tai varsinkaanymmärtämiseen tarvittavia taitoja. Tämätuntuu monelle asiaan vähänkin perehty-neelle lukijalle itsestään selvältä. Garnerväittää, että ääntämisen opetus on yhä kie-lenopetuksessa lapsipuolen asemassa,ekstralingvistisistä kommunikaatiotaidoista(kuten eleistä ja ilmeistä) puhumattakaan,ja että arkikeskusteluja jäljittelevät kielihar-joitukset (»Hei! Mikä sinun nimesi on?Minun nimeni on...») on usein laadittu yrit-tämättäkään ottaa huomioon sitä, miten to-delliset kielenpuhujat esimerkiksi tutustu-mistilanteessa kieltä käyttävät.Tässä tämän teoksen mielenkiintoisinanti onkin: se osoittaa epäsuorasti, mitenrajoittunut ja hajanainen kuva ammattiling-vistillekin on voinut sekä soveltavasta kieli-tieteestä että sen teoriataustasta syntyä. Gar-nerin käsittelyssä kielenopetuksen pitkätperinteet, teorioiden kirjo ja metodien mo-ninaisuus redusoituvat kahteen päälähesty-mistapaan (jotka ovat GTM eli grammar-translation method ja ALM eli audio-lin-gual method). Vielä ongelmallisemmaltatuntuu koko kielen ekologian teorian etsin-tä. Tälle omistetussa jaksossa (»Towards atheory of language ecology») eritellään laa-jalti koko »kielen ekologia» -käsitteen isänEinar Haugenin (Dil 1972) alkuperäisiä aja-tuksia sekä Harald Haarmannin (1986) poh-dintoja kielestä ja etnisyydestä, mutta mel-koinen osa viime vuosikymmenten konnek-tionistisesta kielitieteestä ja sen sekä kriit-tisestä että teoreettisesta potentiaalista jääkäsittelemättä. Garnerin kirjasta puuttuvatviittaukset esimerkiksi viimeaikaiseen kes-kusteluun kielellisestä relativismista tai kie-len »palauttamisesta yhteyteensä» (recon-139 Virittäjä 1/2006necting language, ks. esim. Simon-Vanden-bergen ym. 1997; funktionaalista kielitie-dettä ylipäätään ei löydy edes teoksen asia-hakemistosta). Samoin siitä puuttuvat sekäMühlhäuslerin (2003) esittämä laaja kat-saus eri kielitieteen suuntauksissa jo 1800-luvulta lähtien esitettyihin ekologisiin nä-kemyksiin että Croftin (2000) evolutionaa-risen muutoksen malli, joka sekä rakentaayhteyksiä biologisten organismien ekolo-gian ja kielitieteen välille että tarjoaa tai-dokkaan teoriataustan kielen sosiaalisenulottuvuuden kuvaamiselle. Näin myös kie-len ekologian teorian kehittely jää aivanluonnosmaiselle asteelle. Monista arvok-kaista ja kiintoisista huomioistaan huoli-matta Language: An ecological view piir-tää kuvan kielitieteestä, joka 1900-luvunautonomististen harharetkien jälkeen onikään kuin vasta aloittamassa paluuta juu-rilleen ja kielen todellisuuteen. Tämä kuvaei onneksi täysin vastaa totuutta. JOHANNA LAAKSOSähköposti: johanna.laakso@univie.ac.atLÄHTEETCROFT, WILLIAM 2000: Explaining languagechange: An evolutionary approach.London: Pearson Education.DIL, A. S. (toim.) 1972: The ecology of lan-guage: Essays by Einar Haugen.Stanford: University Press.HAARMANN, HARALD 1986: Language inethnicity: A view of basic ecologicalrelations. Berlin: Mouton de Gruyter.MÜHLHÄUSLER, PETER 2003: Language ofenvironment, environment of lan-guage: A course in ecolinguistics.London: Battlebridge.SIMON-VANDENBERGEN, ANNE-MARIE – DA-VIDSE, KRISTIN – NOËL, DIRK (toim.)1997: Reconnecting language: Mor-phology and syntax in functional per-spectives. Amsterdam studies in thetheory and history of linguisticscience, Series 4: Current issues inlinguistic theory 154. Amsterdam:Benjamins.uomen kielen suosio saksankielisissämaissa on tasaisessa kasvussa, mikänäkyy erityisesti yliopistojen suomen kurs-sien kävijämäärissä. Saksankielistä oppi-materiaalia on kuitenkin yliopisto-opiske-lijoille tarjolla vähän. Esimerkiksi kieli-oppina käytetään lähinnä Karlssonin kieli-oppia Finnische Grammatik (2000), jotavoisi luonnehtia deskriptiiviseksi. Nyt kä-sillä oleva Eva Buchholzin suomen kieli-oppi asettuu kilpailemaan osin samoistamarkkinoista, mutta sen valtit suomen opis-kelijan apuvälineenä ovat selvät: se on tii-vis pedagoginen kielioppi, joka on kirjoi-tettu nimenomaan saksankieliselle lukija-kunnalle. Kirjoittajan sanoin se pyrkii ku-vaamaan suomen kirjoitetun standardikie-len yleiset ja olennaiset kieliopilliset raken-Eva Buchholz Grammatik der finnischen Sprache. Bremen: Hempen Verlag 2004. 202 s.ISBN 3-934106-40-4.UUSI KIELIOPPISAKSALAISILLE SUOMEN OPISKELIJOILLES

Pohdintoja kielestä ja kontekstista

https://journal.fi/virittaja/article/download/40469/9895

Pohdintoja kielestä ja kontekstista

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi