Kangaspuro, Markku

Finnish

Journal.fi

Jel ts in . Kirjoit taja luo vars in va­k u u t t a v a n k u v a n p o l v e i l e v a s t a t apahtumasar jas ta . N ä k ö k u l m a n a on , että desen t ra l i saa t io on pää­määrä , j o h o n tul is i pe rus tus la in ( tosin epäse lv ien pykä l i en ) nojal­la pyrkiä . Presidentt i Jel ts inin toi­minnan moti ivi t (ki lpai lu d u u m a n kanssa, reformien va rmis taminen) t uodaan es i l le . Kirjan i lmes tymi ­ses tä j o h t u e n uus is ta ha l l innol l i ­sista a lue is ta ei v ie lä ole laa jem­paa kuvausta . Vi ime aikojen sent-r a l i saa t iokeh i tyksen t a rkas t e lus ­sa j ä ä ka ipaamaan h i eman laajem­paa n ä k ö k u l m a a "sent ra l i s t i t " vs . a luee t - jaon ohe l l e . Es imerk iks i pres ident t i Put inin v i r tav i iva inen l a i l l i s u u d e n v a a t i m u s v o i d a a n y m m ä r t ä ä m o n i e n v e n ä l ä i s t e n o d o t t a m a k s i j ä r j e s tykseks i , j o n ­ka to ivo taan vahv i s t avan kansa ­laisten o ikeus tu rvaa , si l lä pe ru s ­tusla in t a k a a m i e n sos iaa l i s ten oi ­keuksien to teu tuminen alueil la on ollut 90- luvul la erilaista. Alueiden kov in er i la iset t a loudel l i se t m a h ­do l l i suude t koe taan m y ö s Venä­jä l l ä suurena o n g e l m a n a . Kirjoit­tajan esille t u o m a oikeus la i toksen merk i t yksen kasvu on eräs seura­us ( tos in pos i t i i v inen se l l a inen) alueiden federatiivisen lainsäädän­nön vas ta is i s ta pää töks i s tä . Toinen osa ta rkas te lee m a r k ­k ina t a louden keh i t t ymisen ede l ­ly tyks iä l a i n s ä ä d ä n n ö n va lo s sa . Y k s i t y i s t ä m i s o h j e l m a s t a k u v a ­taan p ä ä t ö k s e n t e o n sekava t o lo ­suhtee t j a er i la iset k i lpa i leva t tu l ­k inna t o ike i s ta va l innois ta . Kir­j o i t t a j a n m u k a a n m a s s a p r i v a t i -so inn in t o t e u t t a m i s e s t a puu t t u i ­vat kaikki ins t i tu t ionaal i se t ede l ­ly tykse t . Kir jan k u v a u s eri e tu­ryhmien to iminnas t a t uona a ika­na se lventää , miksi pr ivat isoint i in y h d i s t e t t y d e m o k r a t i a m e n e t t i suos io taan Venäjällä. H u o m i o n ­arvo is ia ovat ana lyys i t nyky i s t en d y s f u n k t i o i d e n , ku t en k o r r u p t i ­on j a v i n o u t u n e e n j o h t a m i s k u l t ­tuurin juur i s t a Neuvos to l i i ton j ä r ­j e s t e l m ä s s ä . Kirjoit tajan yh teen ­ve tona on , et tä uus ien arvojen on saa tava kanna tus t a d e m o k r a a t t i ­sen o ikeusva l t iope r i aa t t een poh­jal ta , muutoin niillä tuskin on mer­k i t y s t ä . Y r i t y s l a i n s ä ä d ä n t ö o s u u d e s s a kuvataan eri y r i tysmuodot vertai l­len niitä m m . brittiläisiin j a saksa­laisiin mal le ih in . T ä m ä ver ta i leva o te k i inn i t t ää Venäjän t i l an t een laa jempaan ken t tään . Kirjan m u ­k a a n n y k y i s e s s ä t o i m i n t a y m p ä ­r is tössä koros tuu vahva s ide m e n ­n e e s e e n n e u v o s t o j o h t a m i s e e n . Pr ivat isoint i ei j o h t a n u t omis t a ­misen j a kontrol l in e roon . Joh ta ­j i a e ivät kont ro l lo i to imiva t osa­kemarkk ina t , j a todel l i s ia h intoja ei m u o d o s t u verkos to jen v i r tuaa-l imarkkinoi l la . Tuomio i s tu imia ei täl löin tulisi käy t tää pääas ia l l i se ­na kiistojen ra tka i supa ikkana . Oi ­keusvalt ion kannalta keskeisiä sen sijaan ovat kansa la i syhte i skunnan j a p ienyr i t t ä jyyden nousu , j o t k a tukeva t m y ö s to is iaan uudessa ta­loudessa . A n n a - L i i s a H e u s a l a - P u s h n o v Venäjän fasismi S t e p h e n D . S h e n f i e l d : R u s s i ­an fa sc i sm: t rad i t ions , t e n d e n ­c ies , m o v e m e n t s . A i m o n k . N e w York: M . E . , S h a r p e , 2 0 0 1 . 3 3 6 s. A i k a n a a n B i r m i n g h a m i s s a t oh to ­r iks i v ä i t e l l y t j a n y k y - V e n ä j ä n tu tk imiseen e r iko i s tunu t S tephen D. Shenfield on ju lka i ssu t mie len­k i in to isen j a samal l a a jankohta i ­sen venä lä i s tä fas ismia käs i t te le ­vän teoksen Russian fascism: tra­ditions, tendencies, movements. Teos tar joaa runsaas t i e m p i i ­r istä t ie toa k i ihkokansa l l i s t en ve ­näläis ten jär jestöis tä j a n i iden aat­teista. Ehkä yllät tävin hava in to on Venäjän or todoks i sen kirkon vah­van fundamenta l i s t i sen s i iven lä­h e i n e n y h t e i s t y ö f a s i s t i s t e n j a p u o l i f a s i s t i s t e n p i i r i en k a n s s a . Yhte is i s tä to imin tamal l e i s t a m a i ­n i t t akoon v a i k k a p a k i rkon uud i s ­t ami s t a a javien o r t o d o k s i p a p p i -en teos ten po l t t aminen kir jarovi­oilla. Shenfield selostaa se ikkaperäi ­sesti j a vakuu t t ava l l a taval la Ve­näjän tunne tu in ta fasist ista l i iket­t ä R u s s k o j e N a t s i o n a l ' n o e Ed ins tvo ( R N E , Venäjän Kansa l ­l inen Y h t e n ä i s y y s ) , j o n k a puol i ­sotilaalliset j o u k o t un ivormuineen j a na t s i t e rvehdyks ineen avus tava t po l i i s ia j ä r j e s t yksen y l l ä p i t ä m i ­sessä erä issä Venäjän e te län kau­punge i s sa . Natse i s ta on siel lä tul­lut osa va l t iova l taa . Shenfield tekee erittäin mielen-k i in to i s en joh topää töksen Putinin v a l t a a n n o u s u n y h t e y d e s s ä syn ty­nees tä va l lan j a ää r ina t iona l i s t i s -ten oppos i t ion vä l i ses tä uudes ta ke sk inä i s suh t ee s t a . I dän tu tk imus pa laa m y ö h e m ­min t a r k e m m i n t e e m a a n . T h o m a s Par land O.V.Kuusinen pääministerinä Stalinin tahdosta ja GPU:n armosta N i k o l a i B a r y s n i k o v & V l a d i ­mir B a r y s n i k o v : Ter i joen hal ­l i tus: Uus i en as iak ir jo jen ker­t o m a a . He l s ink i : J o h a n B e c k ­m a n Inst i tute , 2 0 0 1 . 186 s. M o n e l l e suomala i s tu tk i j a l l e tutut pietari laiset v a n h e m p i j a n u o r e m ­pi B a r y s n i k o v ova t h y ö d y n t ä n e e t uu t ta mie l enk i in to i s t a a rk i s toa i ­neis toa tu tk imuksessaan Ot to Vil-Jär jeste lmät sor tuvat mut ta suomalais-ugri lainen kansatiede pysyy le Kuus i sen Teri joen ha l l i tukses ­ta 1939-40 . Teos v a h v i s t a a sen, ku inka "ans io ton ta a r v o n n o u s u a " Kuus inen on saanut siitä, että hal ­l i tus on n imi te t ty h ä n e n m u k a a n ­sa j a ka iken l isäksi ha l l i tukseks i . Teri joen ha l l i tuksen syn tyh i s ­tor ia on tunne t tu . N e u v o s t o j o h t o pää t t i r a t k a i s t a l u o t e i s r a j a l l a a n o leva S u o m e n o n g e l m a n sot i laal­lista v o i m a a käy t t äen . Pää töksen j a m y ö s s u u r i m m a n osan hal l i tuk­sen t o imin t aa koskev i s t a ra tka i ­suista tekivät J. V. Stal in, u lkoas i ­ain k a n s a n k o m i s s a a r i Vja tses lav Molo tov , Len ingrad in puo lue joh­taja Andrei Z d a n o v j a puna-a rmei ­j a n pol i i t t i sen y l iha l l innon pää l ­l ikkö ( G P U ) Lev M e h l i s . K u u s i ­sen rooli oli t o imia Terijoen hal l i ­t u k s e n v a l m i s t e l u i s s a l ä h i n n ä p u o l i v a l l a t t o m a n a k o n s u l t t i n a . Itse ha l l i tukse l lahan ei Teri joel la m u u t a m a n kerran kokoontuessaan ollut mi tään v i rkaa sitä lukuun ot­t amat ta , e t tä sii tä tuli sekä henk i ­lökohta ises t i Kuus i se l l e että laa­j e m m i n hänen edus tamal leen suo­m a l a i s e l l e k o m m u n i s m i l l e h ä -peä le ima. K r e m l i s s ä t e h d y n p ä ä t ö k s e n j ä l k e e n Len ing rad i s s a t o i m i n e e t M e h l i s , Z d a n o v j a s inne lähete t ­ty Kuus inen hoi t ivat Terijoen hal ­li tuksen perus tamisen valmis te lun käy t ännön to imet . He laat ivat sen j u l i s t ukse t , j o i s t a M e h l i s r apor ­toi suoraan Sta l in i l le . M y ö s Ter i ­j o e n hal l i tuksen ki r japaino pe rus ­t e t t i i n M e h l i s i n , t o i s i n s a n o e n puna-armei jan G P U johdol la . Näi ­den k o l m e n l isäksi M o l o t o v i l l a näyt tää ol leen tä rkeä rooli p roses ­sissa. Barysn ikovien tyylistä voi olla m o n t a a miel tä , mut ta he ovat j o k a t a p a u k s e s s a l ö y t ä n e e t u u t t a a i ­n e i s t o a , j o k a t a r k e n t a a k ä s i t y s ­t ä m m e Teri joen ha l l i tuksen syn­tyh i s t o r i a s t a . M a r k k u K a n g a s p u r o H a n n a S n e l l m a n : K h a n t s ' T i m e . H e l s i n k i : A l e k s a n t e r i Ins t i tu te , 2 0 0 1 . K i k i m o r a P u b ­l i ca t ions , Ser ies B : 2 3 . 168 s. Hall i ts i ja t kaa tuva t , j ä r j e s t e lmä t sor tuva t , m u t t a on j o t a k i n m i k ä p y s y y m u u t t u m a t t o m a n a , n imi t ­tä in He l s ing in y l iop is ton s u o m a ­lais-ugri la inen kansa t iede . T ä m ä n v a i k u t e l m a n saa kun lukee Snel l ­m a n i n teos ta , j o k a tun tuu o levan kunn ianoso i tus S u o m e n kansa t ie ­teen perusta ja l le U.T. S i re l iukse l ­le j a s ama l l a opp i tuo l in nyky i se l ­le hal t i ja l le , S i re l iukses ta vä i tös ­kirjan t ehnee l l e professor i Juhan i U . E . Leh tose l l e . Tu tk imuksessa kuvail laan han­t ien asenne t ta a ikaan j a his tor iaan 1890-luvulla ana lysoimal la Sireli­uksen pääas iassa hantien kalastus­ta j a metsäs tystä käsi t televiä muis ­t i inpanoja . Käyte t ty jen läh te iden sekundaa r i suu t t a perus te l l aan ha­lul la pysy te l l ä 1890- luvun h a n ­t ien a ja t te lussa . Si ten ei olisi tar­peen h y ö d y n t ä ä m y ö h e m m i n k e ­rät tyä a ine is toa . Teo ree t t i sme to -dologisest i perustelu on ou to , var­s inkin kun S n e l l m a n i tsekin to te­aa ( t o s i n j a p a n i l a i s i i n v i i t a t e n ) v a n h o j e n m y ö s a ikaan l i i t tyvien arvojen o levan er i tyisen p i tkäkes­to i s ia (s . 151-52) . T u t k i m u s on kaks i j ako inen . Toisaa l ta " lue taan u u d e l l e e n " Si re l ius ta S i re l iuksen ken t t ämui s t i i npano jen va lossa j a to i saa l ta käs i te l lään han t ien ajan käs i t yks i ä . Sirel ius kentäl lä Työ on pi tkäl t i S i re l iuksen m u i s ­t i inpano jen es i t te lyä , mi t ä l e imaa p y r k i m y s S i r e l i uksen t u t k i m u s ­o t t e e n " n y k y a i k a i s t a m i s e e n " . M u i s t i i n p a n o i s t a t u l e e j o n k i n verran esille Sirel iuksen asentei ta, jo i t ak in me todo log i s i a havain to ja j a k ä y t ä n n ö n v a i k e u k s i a (hy t ty ­set j a mäkä rä i se t , i hmis ten epä-m i e l l y t t ä v y y s ) . Si re l ius pa l jas tuu epäsens i t i i -v i seks i k e n t t ä t y ö n t e k i j ä k s i : hän keräs i es inei tä , va lokuvas i ihmi ­siä vas to in nä iden t ah toa j a pa ­kotti hei tä näy t t ämään pyhiä paik­koja y m . T ä m ä on o d o t u k s e n m u ­k a i s t a a r v i o t a , m i h i n n y k y i n e n pos tko lon i aa l i nen kr i t i ikki , ke s ­kus te lu a lkupe rä i skanso jen kult­t uu r in o m i s t u s o i k e u d e s t a , ku l t ­t u u r i p ä ä o m a n suoje lus ta y m s . on luki joi ta v a l m e n t a n u t . Sne l lman r y h t y y k u i t e n k i n p u o l u s t a m a a n Si re l ius ta . Si re l ius oli hänes t ä ai­k a n s a tyyp i l l inen kansat ie te i l i jä , e ikä hän t ä tule " syy t t ää " . U u d e l ­leen arvioinnissa tuskin kuitenkaan on k y s e syy t t ämises t ä tai yks i l ö ­t a s o n m o r a l i s o i n n i s t a m u u t e n ­kaan. Vaikka Snel lmanin mukaan Si­rel iusta ei voi a rvos te l la nykyajan an t ropo log ias ta käs in , hän ryhtyy itse a rv io imaan k a r k e i m m a n m u ­kaan ve toama l l a A m e r i k a n An t ­ropo log i sen Seuran 1971 h y v ä k ­s y m ä ä n ee t t i seen k o o d i s t o o n . Ei l iene suur ikaan tu los , et tei Sire l i ­us nouda t tanu t näi tä koodeja . Tä l ­lä m e n e t e l m ä l l ä t u s k i n k u k a a n k lass i sen tai u u d e m m a n k a a n ajan tutki jois ta saisi puh ta i t a pape re i ­ta. E i k ö Si re l ius ta olisi voi tu h ie -n o s y i s e m m i n s i jo i t taa osaks i ei a i n o a s t a a n s u o m a l a i s t a , v a a n m y ö s venä lä i s tä e tnograf i s ta tut­k imus t rad i t io ta , mi tä on v i ime ai­ko ina arvio i tu uude l l een k i innos ­tavas t i . Vars inkin p o h d i n t a tu tk i ­j o i d e n suh tees ta Venäjän p ieni in v ä h e m m i s t ö k a n s o i h i n a s e t t u u kauni i s t i pos tko lon iaa l i s een kr i ­t i ikki in . N y t käs i t te ly ei tuo k o ­vin pal jon l isää Leh tosen pe rus -

O.V.Kuusinen pääministerinä Stalinin tahdosta ja GPU:n armosta: Nikolai Barysnikov & Vladimir Barysnikov: Terijoen hallitus - Uusien asiakirjojen kertomaa

https://journal.fi/idantutkimus/article/download/83272/42385

O.V.Kuusinen pääministerinä Stalinin tahdosta ja GPU:n armosta: Nikolai Barysnikov & Vladimir Barysnikov: Terijoen hallitus - Uusien asiakirjojen kertomaa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi