Suni, Timo

Finnish

Journal.fi

Viisi toista vuot ta a i e m m i n G r e ­bens t s ikov kirjoitti laulun A d e -la ida , j o t a m o n e t ova t p i t änee t hänen lauluis taan k a u n e i m p a n a -sen p i e t a r i l a i s s ä k e e t o v a t k a u ­pung in , sen myy t in j a vege ta r i -aanisen A k v a r i u m - l u o n n o n k u v a -uksen yhd i s t e lmää : Tuuli, sumuja lumi -Me olemme yksin tässä talossa. Älä pelkää koputusta ikkunaan -Se on minulle, Pohjoistuuli Pitää meitä kämmenellään. G r e b e n s t s i k o v l a u l a a u s e i n k a u p u n g i s t a a n , v a i k k a h a r v o i n p u h u u k i n siitä sen oma l l a n ime l ­lä. Se on j o k o Babylon tai taivaal­l inen J e rusa l em. Häne l l e Pietari on läpi k o k o tuo t annon mie len t i ­la tai sa i raus , j o k a tar tu t taa yks i ­lön j a vaikut taa t ämän kohta loon . T ä s s ä hän on e n n e n ka ikkea G o ­gol in j a Dos to jevsk in Pie tar i -ku­vausten jäljillä. Mut ta Grebensts i ­kov j a hänen e l ämänsä ovat m y ö s pietari laisia reaalioita, kuten Mit-k a - a n e k d o o t t i " D o k a s i n G r e ­bens t s ikov in kanssa - 8 8 " osoi t -Arkadi Bl j u m b a u m : Konstrukt-sija mnimosti. K poetike Vosko-voi persony Jurija Tynjanova. S a n k t - P e t e r b u r g : G i p e r i o n , 2 0 0 2 . T ä m ä Helsingin yl iopis tossa suo­ritettu väi töskir ja edus taa kiel i -j a t eks t i l äh tö i s t ä k i r j a l l i suuden tu tk imus ta . Pie tar i la inen filologi Arkadi Bl jumbaum käsit telee Juri T y n j a n o v i n s u o m e n t a m a t o n t a ke r tomus ta "Voskova ja p e r s o n a " (VahaihminenX 1931), j o k a kuvaa Pietari I:n kuo l inpä iv i ä j a nii tä s e u r a a v a a pol i i t t i s ta k u o h u n t a a v u o n n a 1725. Teoksen o l e m u s t a sopiva t l uonneh t imaan käsi t teet t a a . G r e b e n s t s i k o v i n M a l a j a K o n j u s e n n a j a n (en t . Sof ia P e -rovskajan katu) a sunnon por ras ­käy tävä , j o t a s i inä kuva taan , oli pyhi invael luskohde 1980-luvulla, j a Sag in in ta l t io imat se inäkir joi ­tukse t ova t todel l i s ia . Kaupungis taan Grebens t s ikov kirjoit taa ede l leen , se on synkre -t is t isenä mie len t i lana läsnä m y ö s Sestra Haos - levyl lä . L e v y n vi i­meinen raita, Pohjoisen kukka, on kaun i s , mut ta apoka lyp t inen lau­lu, j o s s a Pietari on j ä l l een kerran Venäjää odo t t av i en u h k a k u v i e n n ä y t t ä m ö . K u v a s t o on l äpeensä tut tua Grebens t s i kov in 1980-90 - lukujen tuo tannos ta , j a v i iden­tois ta vuoden taka inen k e r t o m u s Talos ta j a t k u u : Variksenmarja on kuistilla; Talossa nukkuu peto, talossa odottaa enkeli; Talo on kaukana aamusta. Variksenmarja on kuistilla, lasin tuolla puolen Ja minä päästäisin sen sisään, Jos tietäisin, missä täällä on ovi... Tomi H u t t u n e n barokki , got i ikka , eksen t r i syys j a g ro tesk i . " V a h a i h m i s e l l ä " viita­taan Pie tar i Ls tä v a l m i s t e t t u u n n ä k ö i s v a h a n u k k e e n , j o k a legen­dan mukaan sisälsi a lunper in m e ­kan i smin , j o n k a l i iku t tama nuk­ke kammot t i a l amais ia niin, et tä s e n ä h t i i n v i i s a a k s i p o i s t a a . M y ö s hallitsijan nerouden toisel­la hedelmällä, Kunstkameral la , on j u o n e n kehi t te lyssä er i ty inen teh­tävä . Kauhukab ine t i n es inee t j a o lenno t r innas te taan minis te re i ­hin, j o t k a hall i tsi jan vielä k i tues­sa u n o h t a v a t o l e v a n s a l ä h i n n ä n u k k e h a l l i t u s j a h e i t t ä y t y v ä t kesk inä i seen va l ta ta i s te luun . Туnjanov (1894-1943) on var­haisen neuvos tovenälä isen kirjal­l i suuden edusta ja , j o k a m u i s t e ­taan lisäksi tutki jana, k r i i t ikkona j a e lokuvantek i jänä . Nimi Tynja-nov yhdis tyy e tenkin venälä iseen formalismiin eli vuos ina 1915-30 va iku t t aneeseen k i e l e n - j a kirjal­l i s u u d e n t u t k i m u k s e n o p p i s u u n ­taan, j o n k a periaat teet ovat levin­neet moni l le humanis t i s i l l e aloi l­le myös länsimaissa. Formal ismin pe r inne j a tkuu vahvana m m . e lo -k u v a n t u t k i m u k s e s s a , j o n k a kär­k i n i m e t K r i s t e n T h o m p s o n j a Dav id B o r d w e l l ova t ahkeras t i s o v e l t a n e e t fo rma l i s t i s t a käs i t ­t e i s töä . Venäläiset formal is t i t näk ivä t k i r ja l l i suuden paljolti t ekn i senä ongelmana, minkä vuoksi on luon­nol l is ta , et tä he idän pi i r is tään il­maantui montak in ta i tavaa kirjai­lijaa. Tynjanovin kaksoisrooli tie­tei l i jänä j a tai tei l i jana hei jas tuu edel leen hänen p roosassaan , j o n ­ka a iheet pe rus tuva t epä i l emä t -t ö m ä n vankkaan h i s to r ian tun te -m u k s e e n , mut ta samal la ker ronta on p i k e m m i n k i n h i s t o r i a l l i s t a ajat te lua t e s taavaa , kuten m y ö s B l j u m b a u m t y ö l l ä ä n k o r o s t a a . Hänen to isen p e r u s n ä k e m y k s e n -sä m u k a a n T y n j a n o v i n kir jal l i ­suus teor ian j a -käy tännön suhde on per iaa t t eessa s a u m a t o n . Main i t tuun n ä k e m y k s e e n liit­tyy vä i töksen a jankohta is in ki in-nos te , s i l lä Tyn janov in t ie te i l i -j y y s j a ta i te i l i juus, se kumpi pa i ­naa e n e m m ä n hänen tuo tan tonsa a rv io inn issa , on e tenkin Venäjäl­lä noussu t aka t eemisen k e s k u s ­telun a iheeks i . B l j u m b a u m pyr­kii ra tka isemaan onge lman lähes­tymäl lä Tynjanovin teoriaa hänen t a i t e e l l i s e n a j a t t e l u n s a k a u t t a . Hän e s i t t ä ä k ä s i t y k s e n , j o n k a mukaan tynjanovilaisen j a forma­list isen teor ian a ika olisi tois ta i­seksi ohi , kun taas proosan as ian­m u k a i s e n y m m ä r t ä m i s e n a i k a vas ta alui l laan (19-20) . Hän olet­taa et tä m y ö s teoreet t i sen per in­nön t u o r e u t t a m i n e n vois i a lkaa kaunokir ja l l i s ten tekst ien konk-Imaginaarisia rakenteita Pietarissa reet t isen ana lyys in j a vas taavan u u d e l l e e n a r v i o i n n i n t u l o k s e n a (20-21). Mielestäni Bl jumbaumin o l e t t a m u k s e t v o i d a a n k u m o t a vain yh tä summi t t a i s in arv io in , eli kyse ei o le ankaran t ie teel l i ­s e s t ä a r g u m e n t o i n n i s t a , m u t t a v i ime kädessä on hyvä , et tä tut­kija puhuu suoraan o m a s t a hor i ­son t i s t aan . Uudel leenarvioinnin tarpeell i­suut ta B l jumbaum puolus taa lai­nauks in (25 -54) , j o t k a oso i t tava t et tä suur in osa arvoste l i jo is ta on 1930-luvulta alkaen pitänyt "Vos-kovaja p e r s o n a a " jo l le i mie le t tö ­mänä , niin turhan va ikea ta ju i se ­na j a p a i k o i n e p ä o n n i s t u n e e n a t eoksena . Kri t i ikin tor juvia ää­n e n p a i n o j a ei s i nänsä tarvi ts is i ihmete l lä o t taen h u o m i o o n aika­kauden stil istisen pa inolas t in , el­lei j oukossa olisi myös kirjallises­ti a r v o s t e l u k y k y i s i n ä p ide t ty jä h a h m o j a kuten Lidia G i n z b u r g , V l a d i s l a v H o d a s e v i t s , B o r i s E ichenbaum, Viktor Sklovski jne . Kunnioitet tavan rohkeasti Bljum­b a u m aset taa t avo i t t eekseen ku­vata sitä, m ikä näi l tä kaiki l ta — vaih te levis ta syis tä — on j ääny t huomio t t a j a siten es tänyt hei tä m y ö n t ä m ä s t ä t eokse l l e ka ikkea sille kuu luvaa arvoa . Toisaa l ta B l j u m b a u m ei ken­ties jäl j i tä teoksen vas taanoton j a arvotuksen historiaa kaikin sovel­tuvin osin , sillä vain hänen laina-us tensa j a a rv io idensa perus tee l ­la tuntuisi vaikeal ta päätel lä, mil­lä ansioi l la teos on kui tenkin säi­lynyt k o h t a l a i s e n lue t tuna . Sa ­maan o n g e l m a a n liittyy mie l e s ­täni kirjan pah in re to r inen y l i ­lyönti: tekijä "näkee tehtäväkseen muu t t aa tekst in resept ion his to­r i aa" (58) . Vi ime kädessä main i ­tun s i t aa t in t u o m i t s e m i n e n on tietysti s t i l is t inen ra tka isu . B l j u m b a u m i n t u t k i m u k s e n ava inkäs i t e ' kons t ruk t s i j a m n i -m o s t i ' on er i ty isen lupaava s ikä­li, et tä se vo idaan johtaa Tynja-novin omis ta teoreet t is is ta kirjoi­tuksis ta . Ni iden j o h t a v a n ajatuk­sen mukaan kirjallinen eli kunkin ajan kirjall isessa sys teemissä sel­laisena to imiva rakenne ei ole ku­va t t av i s sa s taa t t i ses t i , k o s k a se on o lemassa vain dynaamisest i eli suhteina yhtääl tä sisäisiin tekijöi­h insä j a toisaal ta muih in raken­teisi in (syn- j a au tofunkt io) . Bl­j u m b a u m i n analyysi tekee varsin i lmeiseks i sen, mi tä Tynjanovin funk t ionaa l inen r a k e n n e k ä s i t y s o ikeas taan tarkoi t taa . T ä s s ä mie ­lessä hänen työnsä oso i t t aa ver­r a t o n t a p e r e h t y n e i s y y t t ä s e k ä Tynjanovin ta i tee l l i seen et tä t ie­teel l iseen ajat teluun siinä määr in kuin ne on järkevää toisistaan erot­taa. Puhun j a t k o s s a ede l lä ma in i ­tusta ava inkäs i t tees tä ' imag inaa ­risena raken teena ' , joskin sen alle m a h t u v a t t ä s s ä t a p a u k s e s s a m y ö s näennä i sen , luulote l lun j a harhan vivahteet . Joka tapaukses­sa imag inaa r inen on jo ta in todel ­lisen j a epätodel l isen väliltä. Tyn­j anov in k i innos tus tähän semant ­t iseen v y ö h y k k e e s e e n ku lmino i ­tuu hänen 1924 ju lka i s tu s sa tut­k imuksessaan Problema st ihot-vornogo jazyka, j o s s a hän ana ly­soi näyt te in poeet t i ses t i käyte t ­tyjen sanojen huojuvia merki tyk­siä keski t tyen er i tyisest i s i ihen, mikä tässä huo junnassa j u o n t u u poeett isesta rakentees ta i tsestään. S a m a l ingvis t is -semant t inen idea va iku t taa m y ö s "Voskova ja per-s o n a n " j u o n e n kehi t te lyssä , ku­ten B l j u m b a u m osoi t taa . Käsi t tee t ' v a h a ' j a ' i h m i n e n ' o t s ikossa " V a h a i h m i n e n " luovat ta rkemmin ajatellen inkongruens-sin, j o s t a pe r in t e inen tyy l iopp i k ä y t t ä ä n i m i t y s t ä o k s y m o r o n . O n h a n y h d y s s a n a s s a kyse m m . ' k u o l l e e n ' j a ' e lo l l i s en ' yhd is ty ­misestä sellaisessa olennossa , jo ta v o i d a a n p i t ä ä i m a g i n a a r i s e n a , koska se on kuvi te l tav i ssa e ikä silti j ä rkeväs t i a is t i t tava. N i i n p ä e s i m e r k i k s i k ä s i t y k s e m m e n u ­keis ta tyypi l l isest i huojuu eri ti­lanteissa: mil loin se elää, mi l lo in on kuol lut . B l j u m b a u m h a h m o t ­taa t eoksen o t s ikon j a ke r ronnan suhteen m e t o n y y m i s e k s i , eli ot­s ikko to teut taa s a m a a per iaa te t ­ta ku in t eks t i k o k o n a i s u u t e n a . A n a l y y s i p y s t y y o s o i t t a m a a n , ku inka ' e lo l l i s en ' j a ' k u o l l e e n ' m e k a n i s m i tai matri is i (mui tak in osuv ia n imi tyksiä käyte tään) sää­telee tekst in r aken tumis ta mik ro ­tasoilta (äänteis tä j a morfologias­ta) tyyl in kau t ta yhä laa jempi in makro ta so ih in — niin laajoihin kuin tulki ta ha lu taan . S u o m a l a i s e n y le i sön p a r e m ­min t u n t e m a n a e s i m e r k k i n ä sa­m a n t y y p p i s e s t ä j u o n i r a k e n t e e s ­ta m a i n i t s e n N i k o l a i G o g o l i n " N e n ä n " (1836 ) , j o t a Tynjanov käsi t te lee ar t ikkel issa " E l o k u v a n pe rus te i s t a" (ks . Tynjanov 2 0 0 1 , 3 1 3 - 3 1 5 ) . B l jumbaum kuvaa imaginaar i ­sen raken teen poeet t i s ta to imin­taa n i m e n o m a a n p r o s e s s i n a , j a täl laisen kuvauksen seu raaminen vaatii melkoises t i kesk i t tymis tä . Ana lyys i ku i tenkin pa lk i t see lu­kijansa osal l isuudel la tekstin syn­nyn h u r m a a n , Ro land Bar thes -m u i s t u m a a n tu rvau tuaksen i . Si­vut 61-161 edus tava t huolel l is in-ta Tyn janov-ana lyys i ä mi tä o len lukenut j a arvelen B l j u m b a u m i n työn sä i lyvän p i tkään a i h e e n s a pe rus t ee l l i s impana se lv i tyksenä . Näi l lä s ivui l la tutkija ei herkis ty tu lk in to ih in , vaan rajoit tuu t eke­mään sen, mih in f i lologisin ha­va innoin vo idaan yl tää , sekä pe­rusteel l isest i e t tä vakuut tavas t i . T i u k k a a , k i r j a l l i suudentu tk i ­m u k s e s s a val i te t tavan ha rv ina i ­seksi käyny t t ä l injaansa Bl jum­b a u m j a t k a a astei t ta in k y s y m y k ­seen imag inaa r i sen raken teen j a h is tor ia l l i suuden suhtees ta . T ä s ­sä va iheessa o te pa lau tuu speku-l o i v a m m a k s i . En p idä ri i t tävästi perus te l tuna sivuilla 177-178 esi­t e t tyä n ä k e m y s t ä T y n j a n o v i s t a kirjoittajana, j o k a asettaisi poeti i­kan a u t o n o m i a n h i s t o r i a l l i s e n " t o t u u d e n " j a " a i t o u d e n " ede l le . Tosin Bl jumbaum työssään oikein v i i t t a i l e e t ä m ä n k y s y m y k s e n kanna l t a oleel l is i in ajatteli joihin — Fr iedr ich Nie t z scheen , J a c o b B u r c k h a r d t i i n j a H a y d e n W h i -teen. E tenk in v i imeks i main i tun Metahistory (1973) soveltuisi for-mal i s t i suudessaan mainios t i on­g e l m a n t a r k e m m a n k ä s i t t e l y n l äh tökohdaks i . Kirjansa pää tös lukuna Bljum­b a u m tarjoaa ana lyys i insä nojaa­van hypotees in siitä, mi l la iseksi o l i s i m u o t o u t u n u t T y n j a n o v i n k e s k e n e r ä i n e n p a r o d i a t e o r i a (183 -186) . Jaan täydel l ises t i kä­s i tyksen Henri Be rgson in j a for­mal i smin oleel l is is ta yh t eyks i s ­tä, j o i t a muu ten j o on t a r k e m m i n käs i t e l ly t m a i n i t s e m a t t a j ä ä n y t A a g e H a n s e n - L ö v e ( 1 9 7 8 , 2 0 0 -2 0 7 ) , mu t t a s i i täkin h u o l i m a t t a luku va iku t t aa m i n u s t a oudos t i si joitetulta. Hypotees i olisi luon­t evaa a luksi es i te l lä j a si t ten to­dis taa tai kumota , j a luulen teki ­j ä n kuul leen tästä ideasta m y ö s ope t t a j i l t a an , j o t k a hän t y ö n s ä johdannossa maini tsee (22). Niin­pä v a i s t o a n t y ö n l o p e t u k s e s s a pyrk imys tä t avanomaises ta poik­keavaan ra tka i suun , mikä pyrk i ­m y s säte i lee m y ö s työn a l k u p u o ­lelta. J o h d a n n o s s a B l jumbaum ei Ri i t ta K o s o n e n : Governance, the Local Regulation Process, and Enterprise Adaptation in Post-Socialism: The Case of Vy­borg. He l s ink i , 2 0 0 2 , He l s ink i Schoo l of E c o n o m i c s , A - 1 9 9 . Riit ta Kososen Viipurin j ä l l e en -r aken tumis t a yr i tys ten näköku l ­mas ta käs i t te levä väi töskir ja tar­kastet t i in Hels ing in kauppakor ­keakou lus sa ku luvan vuoden ke­säkuussa . T i l a i suudessa kus tok­sena toimi professori J a r m o Ero­nen j a vas taväi t tä jänä professori M a r k k u Tykky lä inen . Väi tösk i r -n i inkään s y v e n n y o m a n t y ö n s ä k y s y m y s t e n a s e t t e l u u n tai tu t ­k i m u s t i l a n t e e n e s i t t e lyyn , kuin venälä isen fi lologian historial l is­ten j a nyky i s t en t rendien er i t te­lyyn. Kent ies n ä m ä miet teet , var­sinkin kun ne tuntuvat h ieman lu­k i jakuntaa karsivi l ta , o l is ivat pa­remmin sopineet julkaistavaksi ai­kakaus l ehd i s tö s sä . Joka t apaukses sa Arkad i Bl­j u m b a u m on kir joi t tanut ehdo t ­toman as ian tun tevan , k i innos ta ­van j a s u u r i m m a k s i osaks i moi t ­t e e t t o m a n v ä i t ö s k i r j a n , j o n k a puo lu s t aminen Hels ing i ssä osa l ­taan j a t k a n e e täkä lä i sen y l iop is ­ton n ä k y v y y d e n l i s ä ä n t y m i s t ä venäläisen kirjallisuuden tutkijoi­den kansainväl ise l lä areenal la . L ä h t e e t : H a n s e n - L ö v e , A a g e ( 1 9 7 8 ) , Der russische Formalismus. W i e n : V e r l a g d e r ö s t e r r e i c h i s c h e n A k a d e m i e d e r W i s s e n s c h a f t e n . T y n j a n o v , J u r i ( 2 0 0 1 ) , E l o k u v a n p e r u s t e i s t a . — P e s o n e n , P e k ­k a j a S u n i , T i m o ( t o i m . ) Venä­läinen formalismi: Antologia. H e l s i n k i : S K S . T i m o S u n i j a s s aan Kosonen tutkii Venäjän t rans i t ioprosess ia t a rkas te l emal ­la yr i tys ten sopeu tumis t a j a sel­viytymisst ra tegioi ta jä lk isos ia l is -t isessa Vi ipur i ssa . Näi tä to imin­tamal le ja Kosonen sel i t tää regu-laat ioteor ia l la , j o n k a avul la hän ana lyso i yr i tys ten m u k a u t u m i s ­ta markk ina t a lou t een . Itse t rans i t io -käs i te ei K o s o ­selle ke lpaa , koska käs i te näkee Venäjän m u u n t u m i s e n sosia l is t i ­sesta j ä r j e s te lmäs tä markk ina t a ­louteen liian l ineaarisena j a histo­r ia t tomana . Kosonen puhuu mie ­l u u m m i n t rans formaat ios ta , j o k a hän mukaan huomio i p a r e m m i n sosia l is t isen per innön sekä p ro­sess in va ih t e lu t , j o t k a n ä k y v ä t viral l is ten j a epävi ra l l i s ten insti­tuut io iden s isäl löissä . Käs i teva-linta on perus te l tu , koska — niin kuin Kosonen tuo t u t k i m u k s e s ­saan esiin — paikallistason raken­n e m u u t o s on to teu tunut p i k e m ­minkin ins t i tuut io iden m u k a u t u ­misena kuin äkkinä isenä murrok­sena. K o s o n e n p y r k i i y r i t y s h a a s -ta t te luiden avul la ana ly so imaan vi ipur i la is ten yr i tys ten se lv iy ty­miss t ra teg io i ta j a nä iden m y ö t ä luoki t te lee yr i tykset kuu teen eri t y y p p i i n . T u t k i m u s a i n e i s t o s i ­säl tää 4 0 yr i tys tä , j o i t a Kosonen t a r k a s t e l e e s e k ä p r i m ä ä r i s i n (haas ta t te lu t ) et tä sekundäär i s in ( s a n o m a l e h d e t ) l äh te in . T u t k i ­m u s a i n e i s t o j a -metod i t ova t yk­s inomaan kvali tat i ivisia, mikä on jä rkevä j a perusteltu valinta, mutta a ineis ton olisi to ivonut an tavan mahdo l l i suuks i a m y ö s t i lastol l i ­siin t u tk imusmene te lmi in . I tse t u t k i m u s k o h t e e n val in taa Kosonen ei juur i perus te le , mut­ta tuo kyl läkin esiin Vi ipur in er i -ko i s luo teen sos ia l i smin a ikana . Kaupunk i oli per i feer inen j a h is ­tor ia ton ( sodan jä lke i s i l l e uusi l le a sukka i l l e ) , m inkä lisäksi Vi ipu­rille muodos tu i vahva sot i laal l i ­nen luonne rajan l ähe i syyden j a ase teo l l i suuden takia. Näin ol len t u t k i m u s k o h t e e k s i o l is i v o i n u t val i ta m y ö s v e r t a i l u k a u p u n g i n , j o k a edusta is i p i d e m p ä ä sosial is­tista (Viipurin sosia l is t inen kausi kesti vain vajaa 50 vuot ta ) j a ve ­nä lä i s tä ( sodan j ä l k e e n v u o n n a 1944 kaupunk i evakuoi t i in lähes tyhjäksi) per innet tä . T ä m ä olisi t u o n u t l i s ä p e r s p e k t i i v i ä t u t k i ­mukseen j a ker tonut m y ö s mah­dol l is is ta e ro is ta venä lä i s ten yr i ­t y s t en s e l v i y t y m i s s t r a t e g i o i s s a m a a n t i e t e e l l i s - h i s t o r i a l l i s e s s a kon teks t i s sa . Väitöskirjan suur immat ansiot löy tyvä t t u t k i m u k s e n t eo ree t t i ­ses ta o s a s s a . K o s o n e n t uo an-Jälkisosial ist isen Vi ipur in uudel leenrakentuminen 

Arkadi Bljumbaum: Konstruktsija mnimosti - K poetike Voskovoi persony Jurija Tynjanova

https://journal.fi/idantutkimus/article/download/83151/42273

Arkadi Bljumbaum: Konstruktsija mnimosti - K poetike Voskovoi persony Jurija Tynjanova

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi