Viitanen, Johanna

Kasvatus & Aika

Finnish

Journal.fi

Kasvatus & Aika 5 (1) 2011, 56–63AJANKOHTAISTA Historiantutkimuksen päivät Jyväskylässä – laaja katsaus ajankohtaiseen tutkimukseenJohanna ViitanenEnsimmäiset Historiantutkimuksen päivät Jyväskylässä 21–23.10.2010 keräsivät  yli  250 osallistujaa ympäri Suomea ja maailmaa. Järjestäjinä toimivat Suomen Historiallinen Seura yhteistyössä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa. Järjestelyt toi-mivat kaikin puolin onnistuneesti.Historiantutkimuksen päivät alkoivat rehtori Aino Sallisen puheella ja Ludmilla Jorda-novan esityksellä Culture and Agency in Historical Practice. Toisena päivänä Uppsalan yli-opiston historian professori Maria Åberg avasi päivän valloittavalla esityksellään  Mana-ging  the  junctions.  State  Administration  and Gendered  Strategies  of  Survival  in  Early  Modern Sweden.Kolmipäiväisen seminaarin sessioiden aiheet vaihtelivat hyvinkin paljon, ja rinnakkaisia vaihtoehtoja riitti. Yhteensä 35 järjestetyn session aiheina olivat muun muassa kasvatuksen historia, ympäristöhistoria, historian teoria ja filosofia, teollistuminen ja hyvinvointivaltion kehitys.Päivillä oli myös kiitettävän paljon ruotsinkielistä tutkimusta esillä. Osallistuin itse ses-sioon  Svenskt  i  Finland,  jossa käsiteltiin samannimisen projektin tutkimusaiheita,  kuten koululaitoksen historiaa ja  kielikysymyksiä.  Samalla kerrottiin uudesta teossarjasta  Fin-lands svenska historia, joka tuo uuden näkökulman suomalaiseen historiankirjoitukseen.Historian merkitykset ja tulkinta nykyhetkessäLaajaa mielenkiintoa päivillä herätti Historiatietoisuus-sessio torstaina. Pilvi Torstin ajan-kohtaisen  Historiatietoisuus Suomessa -hankkeen esittely aiheutti vilkasta kommentointia ja keskustelua muistitiedosta, suomalaisten tulkinnoista eri menneisyyden tapahtumista ja  historian merkityksistä eri ikäpolville. Torstin esitys painottui alustavien tutkimustulosten esittelyyn.  Kirjallisen kyselyn lisäksi  suomalaisia on haastateltu  muun muassa historian merkityksestä ja tulevaisuuden odotuksista. Etenkin haastatelluilla nuorilla aikuisilla tule-vaisuuden näkymiin vaikuttavat Torstin mukaan ympäristönsuojelu, maailman talouskehi-tys ja ulkomaalaisten määrä. Ylipäätään näyttää siltä, että suomalaiset ovat historiakansaa ja menneisyyden käsittely on vahva osa identiteettiä. Marko van den Berg tarkasteli puoles-taan  esityksessään  lukiolaisnuorten  käsityksiä  lähimenneisyydestä.  Hänen  haastatteluai-neistostaan nousi esiin kaksi  ääripäätä: nuoret kokevat yhteiskunnallisen kehityksen vii-meisten  20  vuoden  aikana  joko  talouskehitykseen  perustuvana  menestysnarratiivina  tai eriytyvän kehityksen vastadiskurssina.Historiatietoisuus-paneelissa yleisöä kiinnostivat suuret myyttikertomukset kansallisen identiteetin vahvistajina ja ylipäätään kysymys siitä, kenen historiaa kerrotaan. Osallistuji-na olivat Sirkka Ahonen, Jukka Rantala, Marianne Junila, Olli Seuri ja Jan Löfström. Tee-ma naisen roolista historian välittäjänä nousi keskusteluun. Pieniä lapsia haastatellut JukkaKasvatus & Aika 5 (1) 2011, 56–63Rantala toi esiin äitien ja isoäitien roolin menneisyyteen liittyvien tarinoiden kertojina sen sijaan, että perinteisesti mies on nähty usein sotahistorian toimijana ja kertojana. Olli Seuri  pohti median roolia historian tuottajana ja uudelleentuottajana. Panelistit kävivät myös kes-kustelua opetuksen merkityksestä historian ymmärtämisessä ja toisaalta laajoista historian tuottamisen muodoista, kuten elokuvat, lehdet ja roolipelit, jotka kaikki ovat mukana tuot-tamassa erilaisia myyttejä menneisyydestä.Toinen maailmansota suomalaisessa historiantutkimuksessa -paneeli perjantaina jatkoi aktiivista keskustelua historian käytöstä ja siitä, millaisia aiheita pidetään tärkeinä toista maailmansotaa tutkittaessa. Olennaiseksi aiheeksi nousi kysymys historiantutkimuksen ja kansallisen  yhteisen  kertomuksen  yhteensovittamisesta  ja  eroista.  Marianne  Junilan mukaan suuren yleisön kokemukset, kaunokirjallisuus ja tutkijan näkökulma saattavat jou-tua ristiriitaan tai kilpailla keskenään siitä, millaisia käsityksiä menneestä vaalitaan. Kirsi Mäki pohti naisen roolin tuomista toisen maailmansodan tutkimukseen osana laajempaa ihmisen ja toimijuuden ymmärtämistä. Antero Holmila toi esiin ajatuksen siitä, että toisen maailmansodan tutkimuksessa pitäisi avata keskustelu moniäänisemmäksi ja huomioida eri olosuhteet  ja  taustatekijät  dikotomisten tulkintojen sijaan.  Panelistit  kävivät  keskustelua myös luokan, sukupolven ja asuinpaikkaan liittyvien erojen huomioimisesta tutkimuksessa. Puheenjohtajana toiminut Tiina Kinnunen korosti akateemisen tutkijan roolia yhteiskunnan vaikuttajana ja muistutti, että myös tutkija on osa ympäröivää yhteiskuntaa ja historiakult -tuuria. Tutkija ei saa asettua muiden yläpuolelle tai ulkopuolelle, vaan hänen pitää ymmär-tää, että ihmistä kiinnostaa ylipäätään oman suvun ja lähipiirin historia, oli tieto sitten tutki-muksen tai populaarijulkaisun tuote.Historiantutkimuksen päivät tulevaisuudessaSeminaari mahdollisti laajan katsauksen ajankohtaiseen historiantutkimukseen, mutta seu-raavilla kerroilla voisi olla valittuna teemoja, jotka yhdistäisivät eri sessioiden tutkimusai-heita paremmin toisiinsa. Käsitellyt aiheet tuntuivat välillä sirpaleisilta. Hedelmällisimpänä antina seminaarista itse koin uusien kontaktien luomisen eri historian alan tutkijoiden kans-sa.Historian  tutkimuksen  päivät  voivat  muodostua  ajankohtaisseminaariksi,  jos  tutkijat kokevat  foorumin  mielekkääksi  paikaksi  esitellä  omia  aiheitaan.  Suomen  Historiallisen Seuran tarkoituksena on jatkaa Historiantutkimuksen päivien järjestämistä joka toinen vuo-si eri yliopistoissa. Suunnitelmissa on järjestää seuraava seminaari Helsingissä 2012 ja sitä seuraava Joensuussa 2014.FM Johanna Viitanen on Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen jat-ko-opiskelija.57

Historiantutkimuksen päivät Jyväskylässä – laaja katsaus ajankohtaiseen tutkimukseen

http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/5/1/historia.pdf

Historiantutkimuksen päivät Jyväskylässä – laaja katsaus ajankohtaiseen tutkimukseen

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi