Kauppinen, Kaisa

Finnish

Journal.fi

86Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 1/2010 (8. vsk.) NAISJOHTAJAT  IT-ALAN YRITYKSISSÄ  – KIINALAIS-SUOMALAINEN VERTAILEVA TUTKIMUSJiehua Huang: Managerial Careers in the IT Industry.  Women in China and Finland.  Acta Universitatis Lappeenrantaensis 344,  Digipaino 2009. 166 s.“Rakastan työtäni, se antaa sisältöä elämääni.””Naisena haluan osoittaa pärjääväni työssäni yhtä hyvin kuin mies.”Näillä sanoilla kiinalaiset it-alan naisjohtajat kuva-sivat työuransa kokemuk-sia suomalais-kiinalaisessa väitöskirjatutkimuksessa, joka kesäkuussa 2009 tarkastettiin Lappeenran-nan teknisessä yliopis-tossa. Tutkimuksen viitekehikkona oli hollantilaisen Geert Hofsteden tunnettu mutta myös paljon kri-tisoitu teoria kulttuurien välisistä eroista, jotka ilmenevät sosiaali-sissa yhteisöissä, kuten kouluissa, työpaikoilla, kyläyhteisöissä ja perheissä.Hofstede on tutkinut 1970-luvun alkupuolelta lähtien mo-nikansallisen IBM -yrityksen toimintaa erilaisissa kansallisissa ja kulttuurisissa ympäristöissä. Tutkimuksiin on osallistunut yli 70 maassa yhteensä yli 116 000 henkilöä, jotka edustavat IBM:n eri organisaatioasemissa toimivia, kuten insinöörejä, myyntimiehiä, johtajia ja sihteerejä. Tavoitteena oli tutkia kuinka erilainen yhteis-kunnallinen konteksti vaikuttaa yrityksen työkulttuuriin ja miten se ilmenee työntekijöiden välisis-sä suhteissa.Tutkimustensa tuloksena Hof-stede on identifioinut neljä ulot-tuvuutta, joiden suhteen kulttuurit eroavat toisistaan. Vallan etäisyys on yksi ulottuvuuksista, joka kuvastaa psykologista välimatkaa esimiesten ja alaisten, opettajien ja oppilaiden ja vanhempien ja lasten välillä. Suo-messa vallan välimatka on lyhyt, mi-tä esimerkiksi ilmentää esimiesten ja alaisten läheiset suhteet, sinuttelu ja matalat organisaatiorakenteet. Kiinassa vallan etäisyys on pitkä, organisaatiot ovat hierarkkisia ja valtarakenteet jäykkiä.Toinen ulottuvuus kuvaa yksi-öllisyyttä vastakohtana yhteisöl-lisyydelle. Kiinalainen kulttuuri korostaa yhteisöllisyyttä, jossa yksilöt ovat osa kokonaisuutta niin työpaikoilla kuin kyläyhteisöissä. Keskeinen ihmisiä yhtyeenliittävä tekijä on quanxi (luottamus), joka määrittää erilaisia vuorovaiku-tussuhteita (niin virallisia kuin epävirallisiakin). Suomessa muiden eurooppalaisten maiden tavoin korostuu yksilöllisyys.Kolmas ulottuvuus liittyy kulttuurien tapaan suhtautua su-kupuolten välisiin suhteisiin. Mas-kuliinisissa kulttuureissa vallitsevat vahvat normit, mieskeskeisyys ja kilpailullisuus. Feminiinisissä kult-tuureissa arvostetaan sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuoliroolit ovat joustavia ja yksilöllisesti rakentuvia. Suomi muiden Pohjoismaiden ta-voin lukeutuu feminiinisiin kulttuu-reihin, kun taas kiinalaista kulttuu-ria luonnehditaan maskuliiniseksi.Neljäs ulottuvuus on epävar-muuden sietokyky, joka mittaa uusiin ja yllätyksellisiin tilantei-siin sopeutumista. Kyseessä on eräänlainen jäykän ja notkean kulttuurisen jännitteen erottelu. Tätä ulottuvuutta tutkiessaan Hof-stede tutkimusryhmineen törmäsi kulttuurisiin eroihin erityisesti länsimaiden ja Aasian maiden vä-lillä. Tutkimustyön pohjalta syntyi viides ulottuvuus, konfutselainen dynaamisuus, joka kuvaa nopeasti kehittyviä aasialaisia talousmahteja: Japania, Taiwania, Etelä-Koreaa ja Kiinaa. Tässä dynaamisuudessa heijastuu uuden aasialaisen ja kii-nalaisen elämänmuodon kiihkeä murrosprosessi, joka yhtäältä nojautuu vanhaan yhteisöllisyyteen ja lojaa-lisuuteen mutta samanai-kaisesti tukee yksilöllistä sitkeyttä ja yritteliäisyyttä.Tätä ulottuvuutta on myös kutsuttu siihen liittyvän aikaperspek-tiivin mukaan lyhyt- vs. pitkäjänteisyydeksi. Län-simainen aikakäsitys on lineaarinen, lyhyt ja no-peatempoinen. Sen sijaan kiinalaisen kulttuurin aikajänne on pitkä, nykyisyys hahmottuu osana suurempaa kokonaisuutta. Pitkä-jänteisyyttä luonnehtii yksilö- ja yhteisötasolla toisaalta menneisyy-den kunnioitus ja toisaalta tulevai-suusoptimismi.Tutkijat ovat nähneet yhtäläi-syyksiä ”konfutselaisen dynamiikan” ja protestanttisen työetiikan välillä, joka oli länsimaissa keskeinen tekijä teollisuuden vallankumouksen ai-kainsaattajana ja sen ylläpitäjänä.Hofsteden teoria on saanut paljon kritiikkiä osakseen ja esitetyt ulottuvuudet tuleekin nähdä yleistyksinä. Jiehua Huang on väitöskirjassaan soveltanut teorian sallimia mahdollisuuksia kiinnostavalla tavalla.Tutkimuksessa paneuduttiin it-alalla toimivien naisjohtajien urakokemuksiin ja työmotivaation lähteisiin. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä, teema-haastattelua ja Suomessa vähän tunnettua Q sort -menetelmää. Q sort on moniaineksinen mene-telmä, joka käsittää sekä kvan-titatiiviseen että kvalitatiiviseen tutkimukseen liitettyjä piirteitä. Mahdollisuuksistaan huolimatta sitä on käytetty Suomessa vähän – Huangin väitöskirja saattaa lisätä kiinnostusta menetelmää kohtaa.Kaikkiaan teemahaastatteluissa oli mukana 21 it-alan naisjohtajaa kummastakin maasta. Suomessa haastattelukieli oli englanti, Kiinas-sa mandariinikiina, joka litteroinnin jälleen käännettiin englanniksi.kirjasto87Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 1/2010 (8. vsk.)Taustatekijöiden osalta naisryh-mät poikkesivat toisistaan merkit-sevästi; kiinalaiset olivat keskimäärin 34-vuotiaita suomalaisten ollessa keskimäärin 43-vuotiaita. Tämä ilmentää it-alan luonnetta Kiinassa; ala on uusi ja nopeasti kehittyvä, jolloin myös työntekijät sukupuo-lesta riippumatta ovat nuoria. Osit-tain ikäerosta johtuen suomalaiset naisjohtajat olivat edenneet urallaan pitemmälle kuin kiinalaiskollegansa, joiden joukossa oli johtajauran alus-sa olevia hieman yli kolmikymppisiä nuoria naisia.Q sort on menetelmä, joka faktorianalyysin tapaan tuottaa aineistosta toisiaan erottelevia ulottuvuuksia. Tässä tutkimuksessa Q sort -menetelmällä tutkittiin naisjohtajien urakokemuksia 75 väittämän pohjalta. Osallistujat erottelivat väittämät niihin, joista he olivat eniten samaa mieltä ja vastaavasti niihin, joista he olivat eniten eri mieltä. Tuloksissa kiina-lais- ja suomalaisvastaajien urako-kemukset poikkesivat toisistaan varsin selkeästi.Kiinalaisten naisjohtajien urako-kemukset olivat optimistisia ja niistä huokui vahva eteenpäin haluamisen pyrkimys. Monelle työ it-alan yri-tyksessä oli toiveiden täyttymys ja näytön paikka omista kyvyistä. Li-säksi maskuliinisessa työkulttuurissa naisen tuli osoittaa pärjäävänsä siinä missä mieskollegat.”Työni on minulle tärkeää ja johtajana voin kokea ylpeyttä siitä mitä teen.””Pistän itseni likoon ja haluan näyttää että suoriudun uudesta työtehtävästä aina paremmin ja paremmin.””Työtehtäväni vastaavat ky-kyjäni.””Sain tämän työn koska olen pätevä (en suhteiden tai quan-xin takia).”Eniten kiinalaisvastaajat olivat eri mieltä väittämän kanssa jonka mukaan ”työn tulisi olla hauskaa”. Kiinalaisvastauksissa korostui palkan merkitys urakehityksen ja arvostuksen osoituksena.Suomalaisten naisjohtajien ura-kokemukset olivat erilaisia. Niissä ilmeni halu itseohjautuvuuteen, vaikuttamiseen ja itsensä kehittä-miseen. Työssä arvostettiin teke-misen vapautta ja työltä odotettiin haasteellisuutta.”Vapaus tehdä ja johtaa työtä on minulle tärkeää.””Työni pitää olla ’hauskaa’ niin että tekisin sitä vaikka en saisi siitä palkkaa.””Pidän työstäni sen tarjotessa mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun. Kysyn jatkuvasti itseltäni missä määrin kehityn tässä työssä.”Suomalaisten vastaukset olivat myös pragmaattisia ja organisaati-oiden käytäntöihin liittyviä.”Kokemukseni erilaisissa joh-tajan tehtävissä antaa minulle pohjaa päästä urallani eteenpäin vaativampiin tehtäviin.””Naiset vaikuttavat johtamis-kulttuuriin korostamalla yhteistyön ja sosiaalis-emotionaalisten tekijöi-den merkitystä.”Eniten suomalaiset naisjohta-jat olivat eri mieltä väitteen kans-sa, jonka mukaan ”naisjohtajilla ei ole yhtä hyvä itsetunto kuin mieskollegoilla”.Suomalaisten ja kiinalaisten nais-johtajien kokemukset erosivat myös sikäli, että suomalaiset rajasivat työn ja perhe-elämän tiukasti toisistaan. Kiinalaisten vastauksissa elämä muodosti ko-konaisuuden, jossa työ, perhe ja muu aika limittyivät toisiinsa. Per-heen hyvinvoinnista, jos perheessä oli lapsi(a), huolehti ulkopuolinen hoitaja tai sukulainen, usein oma äiti. Työ oli niin vaativaa, ettei nais-johtajalta odotettu paneutumista lasten hoitoon tai kotitöihin. Toisaalta moni naisjohtaja takasi omien vanhempiensa elintason ja turvallisen vanhuuden. Tutkimuk-set osoittavatkin hyvin koulutet-tujen ja työelämässä hyvin pärjää-vien nuorten naisten sukupolven kohottaneen naisten arvovaltaa niin perheissä kuin kiinalaisessa yhteiskunnassa laajemmin.Vaikka suomalaiset naisjohtajat pitivät työn ja perheen toisistaan erillään, he odottivat työpaikaltaan joustavuutta perheasioiden niin vaatiessa. Harva koki uhrautuneen-sa työlle perheen hyvinvoinnin kustannuksella. Suomalaisten haas-tatteluissa tuotiin esille, että hyvää johtajuutta osoittaa se, etteivät työ-päivät veny ylimittaisiksi. Kyse on delegoinnista ja alaisiin luottamises-ta. ”Kaikkea ei tarvitse tehdä itse”, tuli monissa vastauksissa esille.Tämä kurkistus kiinalaisen ja suomalaisen työkulttuurin sisäpiiriin it-alan naisjohtajien ko-kemusten kautta toi esille eroja mutta myös yhtäläisyyksiä. Työlle omistautuminen oli kiinalaisille kokonaisvaltaisempaa, työ kuvattiin näytön ja yrittämisen paikaksi, joka imaisee mukaansa. Suomalaisten suhtautuminen oli pragmaattisem-paa ja yksilöllisempää, mikä osittain selittyy sekä ikä- että hierarkia-erolla: suomalaiset naisjohtajat olivat reilut yhdeksän vuotta vanhempia ja olivat myös hierark-kisesti edenneet pidemmälle kuin kiinalaiset kollegansa. Suomalaiset korostivat itsensä toteuttamisen ja työssä kehittymisen tärkeyttä, mitä ei samalla tavalla tuotu kiinalaisten vastauksissa esille.Kiinalaisten naisjohtajien vasta-uksissa voi nähdä merkkejä Hof-stedin tutkimuksissa esille tuodus-ta ”konfutselaisesta dynamiikasta”. Työssä menestymisen kautta voi saavuttaa tavoitteita ja samalla kohottaa omaa (ja läheisten) elin-tasoa. Työura on kokonaisvaltainen prosessi tai ”matka, jota ei voi erottaa muusta elämästä”, kuten yksi osallistuja kuvasi.Kaisa Kauppinenkirjasto

Naisjohtajat it-alan yrityksissä – kiinalais-suomalainen vertaileva tutkimus

https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/download/87432/46333

Naisjohtajat it-alan yrityksissä – kiinalais-suomalainen vertaileva tutkimus

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi