Otonkorpi-Lehtoranta, Katri

Ylöstalo, Hanna

Finnish

Journal.fi

196    Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning  9 (2) – 2011KIRJASTOoiden johto oli halukas osallistumaan tutki-mukseen. Täten on mahdollista, että tutki-muksessa on mukana suhteellisen hyvin toi-mivia työryhmiä. Toiseksi tiimien toimialoit-tainen jakautuminen on erittäin suuresti pai-nottunut terveydenhuoltoon ja sosiaalipalve-luihin, vain yksi työryhmä on teollisuudesta. Janhosen olisi pitänyt pohtia selkeästi enem-män tiimien valikoitumisen vaikutusta tutki-muksen tuloksiin, koska aikaisempien tutki-musten mukaan ryhmätyö ja sen luonne vaih-televat suuresti toimialoittain.Keskeisten tutkimustulosten pohdinta on artikkelien teoreettisia lähtökohtia, metode-ja ja tuloksia esittelevässä ja re lektoivassa väitöskirjan yhteenvetoluvussa välillä hyvin-kin puutteellista. Tämä on harmillista, koska itse artikkeleissa Janhonen suhteuttaa perus-teellisesti ja monipuolisesti tuloksiaan aikai-semman tutkimuksen teorioihin ja havain-toihin. Tässä asiassa toistoa olisi voinut hy-vinkin olla artikkelien ja yhteenvedon välil-lä. Tutkimuskysymykset ja tulokset olisi saa-nut myös esiin selvemmin ja terävämmin toi-senlaisella yhteenvedon rakenteella ja luku-jen otsikoinnilla: yhteenvedossa on artikke-lin rakenne, vaikka siinä on sivuja kaikkiaan 122. Artikkeliin tarkoitettu esitystavallinen jäsennys ja rakenne eivät oikein istu suoraan yhtä artikkelia laajempiin tieteellisiin esityk-siin. Myös yhteenvedon sisällysluettelon otsi-kot ovat suurelta osin epäinformatiivisia, ne kertovat huonosti tutkimuskysymyksistä ja tuloksista. Janhosen työn innovatiivinen on-gelmanasettelu ja tulokset olisivat tulleet pa-remmin esiin, mikäli hän olisi ollut yhtä kek-seliäs pohtiessaan yhteenvedon rakennetta ja sisällysluettelon otsikoita kuin itse tutkimus-prosessissa.Janhonen esittää tutkimuksensa loppu-puolella 12 tutkimustulostensa käytännön relevanssia perustelevaa havaintoa. Tässä kohtaa näkyy selvästi Janhosen työpaikan, Työterveyslaitoksen, myönteinen vaikutus hänen työhönsä. Alaluku on asiantuntevaa tutkimustulosten popularisointia, ja sitähän Työterveyslaitoksen kaltaisen tutkimusyksi-kön tulee tehdä edistääkseen tavoitteitaan. Kaiken kaikkiaan Janhosen väitöskirja on merkittävä uusi avaus suomalaiseen tiimi-työn tutkimukseen.Jukka Niemelä Katri Komulainen, Seija Keskitalo-Foley, Maija Korhonen & Sirpa Lappalainen (toim.): Yrittäjyyskasvatus hallintana. Tampere, Vastapaino. 2010. 326 s.Yrittäjämäisyyden ihanne on hiipinyt viime vuosikymmeninä koulutukseen ja työelämään paitsi ammatinharjoittamisena, myös yksilöl-tä vaadittuna asenteena. Yrittäjämäinen kan-salainen on aktiivinen ja itsenäinen toimija, joka on itse vastuussa omasta työllisyydes-tään ja hyvinvoinnistaan. Yrittäjämäisyyteen valmentaminen alkaa esikoulusta lähtien, eikä yliopisto millään muotoa ole yrittäjämäi-syyden ihannoinnin ulkopuolella.Kasvatustieteitä ja psykologiaa edustavat Katri Komulainen, Seija Keskitalo-Foley, Maija Korhonen ja Sirpa Lappalainen ovat toimit-taneet artikkelikokoelman Yrittäjyyskasvatus hallintana. Kirjan artikkeleissa, jotka ovat käyneet läpi anonyymin refereemenettelyn, tarkastellaan kriittisellä otteella yrittäjyys-kasvatusta monella kentällä: peruskoulussa, keskiasteella ja yliopistossa, koulutus-, tasa-Sisäisesti sivistyneistä sisäisiksi yrittäjiksi   197 KirjastoSisäises   sivistyneistä sisäisiksi yri  äjiksiTyöelämän tutkimus – Arbetslivsforskning  9 (2) – 2011arvo- ja työvoimapolitiikassa sekä yrittäjyys-koulutuksessa. Artikkelien kirjoittajat tulevat pääasiassa samoista oppiaineista kuin toimit-tajatkin. Moni kirjoittajista on perehtynyt su-kupuolentutkimukseen, ja sukupuolinäkökul-ma näkyykin kirjassa vahvasti.Kirjoittajat osallistuvat teoksella keskuste-luun politiikan muutoksesta, jota on kuvattu hyvinvointivaltion murrokseksi tai suunnan-muutokseksi. Kirjassa tarkastellaan tätä mur-rosta siirtymänä uusliberalistiseen hallinnan mentaliteettiin tai kilpailukyky-yhteiskuntaan ja pohditaan, millaisia kansalaisuuteen, ihmi-senä olemiseen ja työn tekemisen tapoihin liit-tyviä ihanteita tähän uuteen talouteen liittyy. Lisäksi kirjassa analysoidaan koulutuksen ja työelämän konteksteissa niitä käytäntöjä ja prosesseja, joissa uusliberalistisen subjektin ideaaliksi tarjottua yrittäjämäisyyttä tuote-taan. Kirjoittajat muistuttavat, että koulutus-politiikkaan suuremmitta kritiikeittä livah-tanut yrittäjyyskasvatus tuottaa monenlai-sia eriarvoisuuksia. Esimerkiksi sukupuolten eriarvoisuutta tuottaa se monen artikkelin todentama mielikuva, että yrittäjämäisyyden ei nähdä edellyttävän niinkään koulusivistys-tä kuin persoonallisuudenpiirteitä, jotka kult-tuurisesti liitetään poikiin ja miehiin.Kirjan ensimmäinen artikkeli, Seija Keskitalo-Foleyn, Katri Komulaisen ja Päivi Naskalin Risto Reipas riskinottaja on kirjan avainluku, joka johdattaa keskeisiin käsittei-siin. Käsitteistä kiinnostuneen kannattaa tu-tustua myös kirjan esipuheeseen. Yksi keskei-sistä käsitteistä on ”yrittäjäminä” – kulttuuri-nen, sosiaalinen ja poliittinen konstruktio tai eetos, jonka sisällöt tuotetaan uusliberalisti-sen hallinnan keinoin. Tähän eetokseen kuu-luu keskeisesti yrittäjämäisen toimintatavan tarjoaminen työnteon malliksi myös palkka-työntekijöille, mistä puhutaan niin sanottuna sisäisenä yrittäjyytenä erotuksena ulkoiseen eli taloudelliseen yrittäjyyteen. Eetoksessa yrittäjämäisyys ymmärretään yksilön omi-naisuudeksi ja asenteeksi. Uusliberalistinen diskurssi vastuuttaa yksilöä siirtäen huomi-on pois rakenteellisista, sosiaalisista ja poliit-tisista järjestyksistä. Identiteetistä tulee näin yksilöllinen projekti. Vastuu itsensä työstä-misestä sisäisen yrittäjyyden hengessä jous-tavaksi, kunnianhimoiseksi riskinottajaksi ja ympäristön vaatimusten mukaan jatkuvasti muokkautuvaksi jää yksilölle itselleen.Maija Korhosen, Katri Komulaisen ja Hannu Rädyn artikkeleissa Kenestä on yrittäjäksi? sekä Menestystä, kilpailua ja tasa-arvoa liiku-taan peruskoulumaailmassa. Ensimmäisessä artikkelissaan kirjoittajat tarkastelevat, millai-sia oppilaita opettajat pitävät yrittäjämäisinä ja toisessa oppilaiden vanhempien näkemyk-siä yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta. Myös Päivi Bergin Ruumis on sielun peili? -ar-tikkelissa liikutaan koulumaailmassa ja tar-kastellaan, miten terveyskansalaisuuden ja ul-konäkövaatimusten ideaalit rakentavat nuor-ten ja heidän liikunnanopettajiensa käsityksiä yksilön vastuusta ja velvollisuudesta muokata ja hallita ruumiitaan. Reetta Mietolan artikke-lissa Reippaasti itsekseen vai kädestä pitäen? taas käsitellään peruskoulun ammatinvalin-nanohjausta uusliberalistisessa kontekstis-sa, jossa koulutusmarkkinat kuvataan kaikil-le avoimeksi valintojen kentäksi, vaikka oppi-laiden valinnat näyttäytyvätkin käytännössä vahvasti sidottuina.Päivi Naskalin artikkeleissa Toistoa ja vastarintaa sekä Yliopisto-opetus vaihdon ja lahjan taloudessa tarkastellaan muuttuvaa yliopistoa. Ensimmäisessä artikkelissaan Naskali pohtii, miten opettajaksi opiskele-vat mieltävät uusliberalistisen koulutuksen tavoitteeksi asetetun yrittäjyyskasvatuksen. Toisessa Naskali esittelee yliopistollista pe-dagogiikkaa osana uusliberalistista vaihtota-loutta ja avaa vaihtoehtoisia visioita lahjata-louden suuntaan feministisen pedagogiikan käsitteistön avulla. Naskali kuvaa yliopiston muutosta aikana, jolloin taloudelliset kritee-rit painottuvat akateemisten kriteerien ohel-la, joskus jopa ohi. ”Managerialistisessa hal-linnassa opetuksesta on tullut väline tehok-kuuden, tuottavuuden ja erinomaisuuden pal-velemiseen; opetuksellisen minäteknologian avulla yliopiston tarkoituksena on rakentaa 198    Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning  9 (2) – 2011KIRJASTOuusliberalistisen yhteiskunnan edellyttämiä kuluttajakansalaisia”, Naskali kirjoittaa (s. 266). Hänen mukaansa yliopisto-opiskeli-joilla on valmius analysoida kriittisesti yrit-täjyyskasvatukseen liittyviä merkityksiä. Sen sijaan kasvatustieteellisen koulutuksen ja tut-kimuksen piirissä on päätettävä, ”mieltääkö se asemansa uusliberalistisen talouden pal-velijana vai kriittisen tieteellisen diskurssin rakentajana” (s. 99).Sirpa Lappalainen, Ulpukka Isopahkala-Bouret ja Elina Lahelma tarkastelevat artikke-lissaan Kohti työmarkkinakansalaisuutta hoi-va-alan ammatillisessa koulutuksessa ideaali-kansalaisuuden rakentumista sosiaali- ja ter-veysalan koulutuksessa. Ideaalikansalaisella viitataan aktiiviseen kansalaisuuteen, johon sisältyy ajatus aiemmin yhteiskunnan ylläpi-tämien turvaverkkojen siirtämisestä yksilöi-den itsensä vastuulle. Sen myötä hyvinvoin-tipolitiikan tavoitteeksi on muotoutunut yk-silöiden auttaminen menestymään markki-noilla koulutuksen, joustavan palkkauksen ja verotuksen avulla. Aktiivinen kansalaisuus ei kuitenkaan ole kaikille tasa-arvoisesti mah-dollinen positio, vaan sukupuoli, luokka ja su-kupolvi määrittävät mahdollisuuksia sen saa-vuttamiseen.Kristiina Brunila ja Sari Mononen-Batista Costa analysoivat artikkelissaan Tiedon, työl-lisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi, kuinka yrityksen ideo-logiaksi nimetty kulttuurinen eetos läpäisee koulutus-, tasa-arvo- ja työvoimapolitiikan toimenpiteitä. Seija Keskitalo-Foley puoles-taan tarkastelee artikkelissaan ”Uusia” naisia, entisiä töitä? naisille suunnattua yrittäjyys-koulutusta. Molemmissa artikkeleissa tulee hyvin esille ohjausvallan käyttäjän rooli, joka uuden talouden eetoksessa asettuu julkisen sektorin toimijoille kansalaisten sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden edistämiseksi ja siihen kasvattamiseksi.Sekä poliittisena järjestelmänä että ide-ologisella tasolla uusliberalismi jäsentää yh-teiskunnallisten rakenteiden ja toimijuuden välisiä suhteita uudelleen tavalla, jossa yhdis-tyy samaan aikaan yksilöllisten oikeuksien korostuminen ja sosiaalisten oikeuksien (yh-teiskunnan takaaman taloudellisen turvan, työn ja hoivan) heikkeneminen. Kansalaisuus on yhä enemmän kuluttajakansalaisuut-ta, jossa yksilön vastuulle jää valita oikein. Valinnanvapauden ja -mahdollisuuksien ko-rostaminen häivyttää niitä yksilöiden välisiä eroja ja eriarvoisuuksia, joita näiden mahdolli-suuksien lunastamisessa ja niiden tuottamissa toiminnan tiloissa vallitsee. Yrittäjyyskasvatus hallintana auttaa ymmärtämään, miten kansa-laisia houkutellaan hyväksymään tämä kehi-tyskulku jo koulusta lähtien väistämättömänä.Kirjan artikkeleita ei ole jaoteltu, mikä te-kee lukukokemuksesta hieman hajanaisen. Kun lukija vuorottelee peruskoulua, yliopis-toa ja työelämää käsittelevien artikkelien vä-lillä, tuntuu toisinaan vaikealta siirtyä melko erilaisesta maailmasta toiseen. Laajan näkö-kulmansa takia teos onnistuu kuitenkin pu-huttelemaan lukijaansa niin tutkimuksellisis-ta kuin arkielämän ja omien kokemusten läh-tökohdista. Se herättää kysymään, millaisessa koulussa haluan lapseni kasvavan ja oppivan elämän eväitä? Millaisessa yliopistossa halu-an työskennellä? Onko käsitykseni itsestäni ja työstäni yrittäjyyden ihanteiden läpäisemää?Artikkelit ovat hyvin kirjoitettuja ja huo-lella toimitettuja. Yhteneväisyys eri tieteen-aloiltakin tulevien artikkelien teoreettisissa viitekehyksissä sekä yrittäjämäisyyden ana-lyysi jokaisessa artikkelissa auttaa hahmot-tamaan kirjan kokonaisuutena. Teoksen artik-kelit tuovat uusliberalistisen hallinnan iholle, jättämättä sitä makrotason yleiseksi yhteis-kunnalliseksi kehityskuluksi, jota voi katsoa sivusta. Artikkelien kytkökset koulu- ja yli-opistomaailman sekä työelämän käytäntöi-hin avaavat hyvin sitä laajuutta, jolla kilpai-luyhteiskunnan eetos pyrkii hivuttautumaan yhteiskuntaelämän eri alueille. Teoksessa tuodaan esiin myös murtumia yrittäjyysdis-kurssin ihannoimisesta esimerkiksi oppilai-den tulkinnoissa sekä pohditaan tapoja vas-tustaa markkinoiden ja talouden ylivaltaa koulutuksessa.   199 KirjastoOhjelmien arvoinen joskin kiusallinen sukupuolten tasa-arvokysymys?Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning  9 (2) – 2011Yrittäjyyskasvatus hallintana herättää poh-timaan, millainen olisi taloudellisesta kilpailu-kyvystä vapaa ja kaikille avoin aktiivisen kan-salaisen ihanne. Myös kansalaistoiminnan kä-sitteen taustalta löytyy aktiivisen kansalaisen ajatus. Käsite viittaa ainakin osallistumiseen ja aktivismiin, joissa oma-aloitteisuus ja itse-organisoitumiskyky perustuvat sosiaalisiin ta-voitteisiin ja ongelmanratkaisuun. Toisin kuin uusliberalistinen ajatus aktiivisuudesta sisäi-senä yrittäjyytenä, kansalaistoiminta tähtää yhteisvastuun ja yhteistoiminnan kautta sii-hen, minkä edellinen asettaa yksiön sisäiseksi velvoitteeksi ja prosessiksi. Niin koulun, yli-opiston kuin työelämän käytäntöjen kannalta olisikin tärkeää tuottaa myös toisenlaisia tul-kintoja aktiiviselle kansalaisuudelle – sellaisia tulkintoja, jotka eivät määrittele uusliberalis-tiseen malliin sopimattomia toimijoita passii-visiksi, ei-yritteliäiksi ja tylsiksi.Kirja soveltuu erityisesti kasvatuksen ja koulutuspolitiikan tutkijoille, mutta sitä voi suositella myös kenelle tahansa uusliberalis-tisen hallinnan mekanismeista ja käsitteis-tä kiinnostuneille, työelämän tutkijoille sekä niille, jotka haluavat ymmärtää laajemmassa mittakaavassa, mistä yliopiston muutokses-sa on kyse.Katri Otonkorpi-Lehtoranta jaHanna Ylöstalo Raija Julkunen: Sukupuolen järjestyk-set ja tasa-arvon paradoksit. Tampere, Vastapaino. 2010. 332 s.Valtioneuvosto antoi syksyllä 2010 selonte-on naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Selontekoa varten tilatuista tutkimuksista yksi on Raija Julkusen Työelämän tasa-arvo-politiikka (STM:n selvityksiä 2009). Sen yksi perusviesti kiteytyy luvun ”Talouspolitiikan poissaoleva, työllisyyspolitiikkaan mukaan pyrkivä sukupuoli” otsikkoon. Talous- ja työl-lisyyspolitiikka vaikuttavat toisiinsa, mutta jos talouspolitiikan sukupuolivaikutuksilla ei ole väliä (sukupuolivaikutuksia ei arvioi-da), miten onnistuu sukupuolten tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla, palkkaukses-sa tai työ - ja perhe-elämän yhteensovittami-sessa? Toivottavasti julkaisu ei jää työelämän tutkijoilta huomaamatta. Työelämän tasa-ar-vopolitiikka-kirjaa ja tässä käsiteltävää kirjaa Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon para-doksit on kirjoitettu osittain samoihin aikoi-hin ja ne täydentävät toisiaan, edellinen työlli-syyspolitiikan näkökulmasta. Sukupuolen jär-jestykset ja tasa-arvon paradoksit vastaa laa-jemmin kysymykseen, mistä (lähes) kaikesta sukupuolten tasa-arvossa on kysymys.Kirjan yhtenä punaisena lankana on su-kupuolten tasa-arvotavoitteiden ja näiden keskinäisten ristiriitojen identi iointi, para-doksien paljastaminen. Ne ovat lisääntyneet samalla kun sukupuolten tasa-arvon agenda on laajentunut ja monimutkaistunut 1960- ja 1970-lukujen feminismin ja tasa-arvoliikeh-dinnän ajoista. Tekijä sanoo rajaavansa tämän kirjan ”vain” tiettyihin sukupuolten keskeisiin jakoihin ja suhteisiin eli työhön, perheeseen, ruumiillisuuteen, sosiaalipolitiikkaan ja tasa-arvopolitiikkaan. No, rajaus ei ole suppea.Kirjaan sisältyy kaikkiaan 10 lukua. Niiden näkökulmat vuorottelevat feministisistä ja teoreettisemmista analyyseistä (luvut 1, 2, 7 ja 9) sukupuolten tasa-arvon empiirisempiin Ohjelmien arvoinen joskin kiusallinen sukupuolten tasa-arvokysymys?

Sisäisesti sivistyneistä sisäisiksi yrittäjiksi

https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/download/87351/46275

Sisäisesti sivistyneistä sisäisiksi yrittäjiksi

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi