Aunio, Pirjo

Väisänen, Eija

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Mathematical intervention for low performing first graders

The aim of this study was to investigate the effectiveness of a mathematical intervention program for low performing first graders. In the beginning of the first grade 21 low performing children were assigned to instruction (mathematically high risk children) and control groups (mathematically low risk children). Intensified instruction was given in small groups, in 45-min sessions once a week, during eight months. Children´s early numeracy skills (relational and counting skills) were measured before the instruction phase, at the end of the instruction phase and at the beginning of second grade (delayed posttest). The children were also tested in basic numerical and calculation skills at the end of the instruction phase and at the beginning of the second grade. At the beginning of the intensified instruction phase the instruction group performed worse than the control group, especially in counting skills. The instruction group did significant development, especially in counting skills, and at the end of the intensified instruction phase there were no differences between instruction and control groups in basic numerical and calculation skills. After the instruction phase (from immediate posttest to delayed posttest) there were no statistically significant differences between the groups in the development of early numeracy. However, there were significant differences between children in the instruction group. This study shows that intensified instruction did support at least some of the at-risk children´s mathematical development and was able to narrow the achievement gap to their classmates in mathematics.Tässä tutkimuksessa tutkittiin Minäkin lasken! –harjoitusohjelman sovelluksen vaikuttavuutta ensimmäisen luokan heikkojen lasten oppimiseen. Koulun alussa matemaattisilta taidoiltaan heikommista lapsista (N=21) muodostettiin harjoitus- ja vertailuryhmät. Harjoitusryhmä sai lisäopetusta 45 minuuttia viikossa pienryhmässä kahdeksan kuukauden ajan. Lasten esimatemaattisia taitoja (suhde- ja lukujonotaidot) mitattiin harjoitusohjelman alussa ja lopussa sekä viivästetysti toisen luokan alussa. Tämän lisäksi arvioitiin lukukäsitteen ja laskutaidon hallintaa harjoitusohjelman päättyessä sekä
viivästettynä mittauksena toisen luokan alussa. Tutkimuksen alussa harjoitusryhmä oli esimatemaattisilta taidoiltaan selvästi
vertailuryhmää jäljessä, erityisesti lukujonotaidoissa. Harjoitusryhmän lapset
saavuttivat vertailuryhmäläisiä varsinkin lukujonotaidoissa eikä ryhmien välillä ollut
eroa enää harjoitusjakson päättyessä. Lukukäsitteen ja laskutaidon hallinnassa
ryhmien välillä ei ollut eroa heti harjoitusjakson jälkeen eikä kuuden kuukauden
kuluttua sen päättymisestä. Ryhmien kehitys esimatemaattisissa taidoissa jatkui
harjoitusjakson päätyttyä samankaltaisena, harjoitusryhmän sisällä lasten
kehityksessä oli suuria eroja. Tutkimuksen perusteella ainakin osa koulun alussa matemaattisilta valmiuksiltaan
heikoimmista lapsista kykeni toteutetun harjoitusohjelman tuella saavuttamaan
ikätasonsa osaamista

Journal.fi

Finnish

Matematiikkainterventio heikkojen ensiluokkalaisten oppimisen tukena 

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/232678/Vaisanen_Aunio_issue3_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mathematical intervention for low performing first graders

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Journal.fi