Ohjausvuorovaikutuksen laatu ja esiopettajien työhyvinvointi: kontekstitekijöiden ja työstä palautumisen merkitys

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä määrin ohjausvuorovaikutuksen laatu ja esiopettajien työhyvinvointi (koettu stressi ja työstä palautuminen) vaihtelevat suhteessa esiopetuksen kontekstitekijöihin eli esiopetuksen toteutuspaikkaan (päiväkoti tai koulu), ryhmäkokoon ja esiopettajan työkokemukseen. Lisäksi selvitettiin, muuntaako esiopettajien työstä palautuminen ohjausvuorovaikutuksen laadun ja koetun stressin välisiä yhteyksiä esiopetusvuoden aikana. Tutkimukseen osallistui 47 esiopettajaa esiopetusvuoden syksyllä ja keväällä. Ohjausvuorovaikutuksen laatua arvioitiin CLASS Pre-K –havainnointityökalun avulla kolmella osa-alueella: tunnetuki, toiminnan organisointi ja ohjauksellinen tuki. Lisäksi esiopettajat arvioivat kyselylomakkeella työhyvinvointiaan. Tulosten mukaan ohjausvuorovaikutuksen kokonaislaatu ja esiopettajien työhyvinvointi olivat riippumattomia kontekstitekijöistä, vaikkakin joitakin yksittäisiä eroja ohjausvuorovaikutuksen laadussa havaittiin. Lisäksi esiopettajien työstä palautuminen muunsi koetun stressin ja ohjausvuorovaikutuksen laadun välisiä yhteyksiä osoittaen työstä palautumisen olevan keskeistä esiopettajien työssä jaksamiselle ja ohjausvuorovaikutuksen laadulle. Tuloksia voidaan hyödyntää esiopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa ohjausvuorovaikutuksen laadun parantamiseksi ja työhyvinvoinnin tukemiseksi.The aim of this study was to examine if the quality of teacher-child interactions and preschool teachers’ occupational well-being (stress and recovery from work) differ depending on contextual factors, i.e., location of the preschool group (daycare center or school), group size and teacher’s work experience. Moreover, it was investigated if teachers’ recovery from work moderates the associations between the stress teachers experience and the quality of teacher-child interactions during the preschool year. Preschool teachers (N = 47) participated in the study in autumn and in spring. The quality of teacher-child interactions in the classrooms was assessed with the Classroom Assessment Scoring System (CLASS Pre-K) on three dimensions: emotional support, classroom organization and instructional support. Moreover, teachers reported their occupational well-being on questionnaires. The results showed that teachers’ occupational well-being and the overall quality of teacher-child interactions did not differ depending on the contextual factors although some differences were found in the quality of teacher-child interactions. Furthermore, recovery from work moderated the associations between teachers’ stress and quality of teacher-child interactions in the classroom indicating that recovery from work is central to teachers’ well-being and interaction quality. Findings are useful for teachers’ preservice and in-service training to enhance the quality of teacher-child interactions and to support teachers’ occupational well-being