Lahtinen, Anu

Finnish

Journal.fi

1Ennen ja nyt 2/2005 >>> http://www.ennenjanyt.net/2005_2/lahde.pdfAnu LahtinenLähde ei ehdyLähde - historiatieteellinen aikakauskirja 2/2004. Teemana toiseus. Päätoimittaja Ville Kivimäki. 1.vuosikerta. Julkaisija: Labyrintti ry. Joensuun yliopiston historian jatko-opiskelijatLähde - historiatieteellinen aikakauskirja 1/2005. Teemana moraali. Päätoimittaja Helena Hirvonen. 2.vuosikerta. Julkaisija: Labyrintti ry. Joensuun yliopiston historian jatko-opiskelijat(http://www.lahde.info)Viime vuonna päivänvalon nähnyt Lähde - historiatieteellinen aikakauskirja on lunastanut lupauksensa.Avausnumeron jälkeen aikakauskirja on pulskistunut ja jäntevöitynyt numero numerolta, ja teematosoittavat jo ensi numerossa todettua kiinnostusta historiantutkimuksen menetelmiin ja näkökulmiin.Kirjoittajien joukossa ovat hyvin edustettuna Joensuun yliopiston historian jatko-opiskelijat - ja myösvarttuneemmat tutkijat - mutta kirjoittajakunta on laajentunut muillekin tieteenaloille ja muidenyliopistojen historian laitoksille.Lähde 2/2004:n teemana on toiseus, Lähde 1/2005 puolestaan käsittelee moraalia. Näiden peräkkäistennumeroiden artikkelit linkittyvät toisiinsa. Keskustelu toiseudesta, eron tekemisestä suhteessa"vieraaseen", "toiseen", johdattaa eettisten ongelmien pariin. "Oikean" moraalin määrittelijät taaspeilaavat ihannettaan ryhmiin ja kulttuureihin, jotka jäävät "toisen" asemaan.Lähde 2/2004 jakautuu kahteen pääosaan nimeltä Tutkija ja toiseus sekä Toiseuden kuvia, minkä lisäksiteoksen alku on omistetu professori, emeritus Antero Heikkisen pitkälle elämäntyölle. Ensimmäisessäosioissa kolme tutkijaa pohtii tutkimusalojen toiseutta tai tutkimuskohdetta toisena. Jälkimmäisessä taastutkitaan sitä, miten ihmiset tietyssä historiallisessa tilanteessa ovat määritelleet vieraita kulttuureja taiihmisryhmiä "toiseksi".Osiossa Tutkija ja toiseus professori Kaija Heikkinen tarkastelee muistitietoa ja muistitiedon tutkimusta"toisena" suhteessa "oikeaan" historiankirjoitukseen. Artikkelissaan Muistitieto - akkojen puuhia?Heikkinen tuo esiin muistitiedon arvon arjen - usein naisten kokeman arjen - kartoittajana. Artikkeliherättää historiantutkijassa ajatuksia ja myös asiaankuuluvaa levottomuutta. Toisaalta tekee mieli todeta,että jo tekstin julkaisufoorumi, Lähde, on itsessään todiste siitä, ettei akateeminen historiantutkimus olepelkkää Suomen valtion historiaa tai hallituksen tilaamia kuolinsyyselvityksiä.2Ennen ja nyt 2/2005 >>> http://www.ennenjanyt.net/2005_2/lahde.pdfJari Eskelinen puolestaan käsittelee tutkimuskohdettaan ja tutkijapositiotaan otsikolla Toiseuden pelkoa vailähimmäisen rakkautta? 1970- ja 1980-lukujen keskiolutkysymys ja tutkijan näkökulmanvalinta. Eskelinen pohtiimainiosti sitä, missä määrin on mieltä käyttää termiä toiseus pohtiessaan keskiolutkeskustelun osapuolia.Näkökulmasta riippuen "toisiksi" leimautuivat keskioluen juojat, "raitin rumentajat", ja toisaalta taaskeskiolutkieltojen kannattajat, jotka leimattiin kiihkoilijoiksi ja taantumuksellisiksi.Kiinnostava on myös Riikka Nisosen artikkeli Toista Eurooppaa tutkimassa, jossa kirjoittaja pohtii Tsekinhistoriaa ja historiantutkimusta "länsieurooppalaisen" historiankirjoituksen toisena. Nisonen kirjaakuvaavia paradokseja, joita tutkimuksessa ja tutkijoiden mielikuvissa riittää. Itä-Eurooppa on useinjäänyt tutkimuksen "toiseksi", erilliseksi ja liioitellun homogeeniseksi kokonaisuudeksi, jolla on ollutarvoa lähinnä Länsi-Euroopan peilinä. Toisaalta Tsekin historiankirjoituskin on löytänyt omat"toisensa", joiden kautta määritellä omaa menneisyyttään. Nisonen pohtii ongelmia ja mahdollisuuksiajoita tuo hänen oma asemansa vieraasta kulttuurista tulevana Tsekin historian tutkijana.Toiseuden kuvia -osuudessa tutkijat keskustelevat rodullisesta, kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta jauskonnollisesta toiseudesta. Satu Lidman, Päivi Alaraatikka ja Helena Hirvonen käsittelevätyhteiskunnan marginaaliin joutuneita "poikkeaviksi" leimattuja ryhmiä, joihin usein lokeroitiin irtolaiset,mielisairaat, kerjäläiset ja seksuaalisesti poikkeaviksi tai vaarallisiksi koetut henkilöt. Lidman keskustelee"toiseuden" käyttökelpoisuudesta yläkäsitteenä tutkittaessa uuden ajan alun kunniaa ja häpeää. PäiviAlaraatikka käsittelee poikkeavuuden kontrollointia Kuopion läänin työkomppaniassa 1859-1880,Helena Hirvonen tutkii mielisairaisiin heijastettuja uhkia ja rotuhygieenistä ajattelua. Kotimaisianormistoja analysoi myös Kalle Ojatalo, joka analysoi suomalaisten avioliittonormien muutoksia 1900-luvun jälkipuoliskolla.Eva Holmberg keskustelee juutalaisista varhaismodernin englantilaisen kulttuurin toisina - maasta joammoin karkoitettuina, mutta silti keskusteluissa ja peloissa alati läsnäolevana. Sirpa Aalto tarkasteleeSnorri Sturlusonin Heimskringlan muukalaiskuvia; analyysissa tulee esiin muun muassa ero kristittyjenmuukalaisten ja ei-kristittyjen muukalaiskuvien välillä. Hanna Reinikaisen keskittyy artikkelissaan ToniMorrisonin romaaniin Paradise (1998). Reinikainen analysoi tapaa, jolla Morrison tuo esiinafrikkalaisamerikkalaisen yhteisön sisäiset hierarkiat. Näin Morrison irrottaa mustat alisteisen kerronnanpositiosta ja monipuolistaa etnisen viiteryhmänsä kuvastoa.3Ennen ja nyt 2/2005 >>> http://www.ennenjanyt.net/2005_2/lahde.pdfKaikkiaan toiseuden, normin ja poikkeaman, erilaisuuden ja eron tekemisen ongelmat ovat hyvin läsnäeri artikkeleissa, ja parhaimmillaan artikkelit luovat yhteyksiä yli tiederajojen - historiastasosiaalipsykologiaan ja kulttuurientutkimukseen ja päinvastoin.Moraalin ulottuvuuksia luotaava Lähde 1/2005 on sekin oivallinen lukupaketti ja kuten sanottu, se toimiihyvänä jatkona edelliselle numerolle. Tämäkin numero jakautuu pääpiirteissään kahteen osaan.Ensimmäisen osan keskiössä on Tutkija historian tuomarina eli eettiset ongelmat, joita tutkija joutuukohtaamaan: saako menneisyyden kipukohtia tutkija ja jos niin miten? Voiko tutkija esittää moraalistatuomiota suomettuneelle Kokoomuksen Nuorten Liitolle? Entä kansallissosialistiseen järjestelmäänsopeutuneelle yliopisto-opettajalle, joka on Janne Majaniemen artikkelin teemana? Entä millainennäkökulma on oikeutettu tutkittaessa Jonestownin joukkoitsemurhan kaltaista tragediaa, jota RaimoOjanen tutkii?Tarja Ignatius nostaa esiin lähihistorian tutkimuksen erityishaasteet - esimerkiksi neuvostosuhteidenjälkipyykin. Antoon de Baetsiin viitaten Ignatius pohtii tutkijan oikeuksia ja velvollisuuksia: onkotutkittavan henkilön yksityisyyden suojaaminen tärkeämpää kuin sananvapaus ja oikeus tiedonlevittämiseen?  Kysymys on erityisen kiperä lähihistorian tutkijalle, jota voivat odottaa konkreettisetkunnianloukkaushaasteet, mutta kysymystä sietää miettiä niidenkin, joiden kohteet eivät enää voi itseäänpuolustaa  (vrt. esim. Merja-Liisa Hinkkanen, "Taka-ajatuksia", Historiallinen aikakauskirja 2/1995,verkossa luettavissa os.http://digi.lib.helsinki.fi/digi/periplus/priv/periplus/priv/fileviewer.jsp?tyyppi=lq&masterId=1197135. Ks. myös jatkokeskustelu, Historiallinen aikakauskirja 3/1995)Myös Tiina Kinnusen pulmana ovat aikalaisten kokemukset ja vastarinta tutkijan tulkintoja kohtaan.Kinnunen päätyy analyysiin, jonka mukaan juuri kansallisuusajatteluun kuuluneet käsityksetsukupuolirooleista ja seksuaalisuudesta toimivat virikkeenä sotien jälkeiselle, lottia syvästi loukanneelleseksualisoinnille. Kinnunen pyrkii kirjoittamaan avoimesti ja ymmärtäen, todeten sekä oman tulkintansaperusteet että perusteet sille, miksi tuo tulkinta voi lotista tuntua vieraalta.Lähteen toisessa osiossa Moraalin ulottuvuuksia käsitellään enemmänkin moraalikäsityksiä, jotka nousevatesiin tietystä historiallisesta tilanteesta. Aikajana on pitkä, muinaisista mesopotamialaisista kulttuureistamodernin yhteiskunnan probleemeihin. Martti Muukkonen pohtii hyvinvointiajattelun, filantropian jaoikeudenmukaisuuskäsitysten mesopotamialaisia juuria. Seija-Riitta Laakso pohtii lehdistönsuhtautumista haaksirikkouutisiin inhimillisenä tragediana. Matias Murolen keskiössä on Nietzsche ja4Ennen ja nyt 2/2005 >>> http://www.ennenjanyt.net/2005_2/lahde.pdfmoraalin tervehdyttäminen, Kari Miettinen puolestaan analysoi kiintoisasti suomalaisten lähetyssaarnaajientyössään luomia hyvä-paha -dikotomioita.Anders Ahlbäckin artikkelin keskiössä on puolestaan asevelvollisen moraali 1800-1900 -lukujenvaihteessa. Ahlbäck keskustelee varusmiehille suunnattujen julkaisujen moraalidiskurssista ja lehtientarjoamasta tottelevaisesta, raittiista ja tunnollisesta miesideaalista, joka joutui ristiriitaan arkisempienmiesihanteiden kanssa. Nuoremmalle väelle suunnatusta kasvatuskirjallisuudesta on kyse MerjaSagulinin artikkelissa Kodista yhteiskuntaan. Sagulin analysoi kotimaisia, koulunuorisolle suunnattujaRobinson Crusoe -mukaelmia. Analyysissä on mukana kotimaisen kasvatuskirjallisuuden kuolematonhelmi, Siviä Heinämaan sovitus Risto Roopenpojan ihmeellinen elämä, jossa laiska Risto kasvaa toimelliseksikansalaiseksi.Lyhyen arvostelun puitteissa on mahdotonta kattavasti mainita tai kommentoida kaikkia artikkeleita.Yhdessä ja erikseen ne tarjoavat kuitenkin paljon virikkeitä ja ahaa-elämyksiä lukijalle, joka pähkäileetutkimuksen eettisten ulottuvuuksien ja oman tutkijapositionsa kanssa. Aikakauskirjan visuaalisessatoteutuksessa viehättävät yhteydet taidemaailmaan: joka numeron kuvittajana on nähty uusi taiteilija.Enismmäisessä numerossa ratkaisu yllätti, mutta nyttemmin toivoisin lähinnä lisää taideyhteyksiäjulkaisun sivuille. Mathias Lindénin suunnittelema Lähde 2/2004:n kansikuva on palkittu Ruotsissa.Lähde 1/2005:n mustavalkoinen kuvitus on Joanna Anderssonin käsialaa; metsän, kukkien jakauriinvasojen siluetit keskustelevat teeman kanssa, vaikka kansikuvan rujous hiukan hätkähdyttää.Uuden aikakauskirjan haasteena on paitsi artikkelien kokoaminen ja työstäminen, myös rahoitus -mainosten, säätiöiden ja talkootöiden kautta. Silloin tällöin näkee uusia julkaisuja ja julkaisusarjoja,joiden ensimmäinen numero on samalla myös viimeinen. Lähde - historiatieteellinen aikakauskirja näyttääkuitenkin selviytyneen alkutaipaleestaan, sekä talouden että sisällön puolesta. Toimituskunta onkinvoinut valita seuraavaksi numeroksi olemattomuuden ilman pelkoa, että teemasta syntyisi assosiaatiotalehden sisältöön. Jatkoa odotellessa lisätietoja löytyy julkaisun kotisivuilta (http://www.lahde.info)Kirjoittaja on Ennen & Nyt -julkaisun päätoimittaja.

Lähde ei ehdy

https://journal.fi/ennenjanyt/article/download/108292/63314

Lähde ei ehdy

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi