Nokelainen, Petri

Rintala, Heta

Finnish

Journal.fi

41.2017 PääkirjoitusAjankohtaistaammatti-kasvatuksessaPetri Nokelainen ProfessoriTuotantotalouden ja tietojohtamisen labo-ratorio, Tampereen teknillinen yliopistopetri.nokelainen@tut.fiTämä vuosi on ammatil-lisen koulutuksen uu-distamisen aikaa. Toi-sen asteen ammatilli-sen koulutuksen rahoi-tus, ohjaus, tutkinto- ja järjestäjärakenne sekä koulutuksen toteutta-mismuodot uudistetaan perusteellisesti. Uudistuksen myötä ammatillisen koulu-tuksen odotetaan vastaavan aiempaa pa-remmin ja joustavammin talouden, työ-elämän ja yhteiskunnan muutoksiin ja tu-levaisuuden osaamistarpeisiin. Lakiluon-noksen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016a) lähtökohdaksi on nostettu am-matillista koulutusta koskevien säännös-ten kokoaminen yhteen lakiin siten, että se muodostaa asiakaslähtöisen ja osaamis-perusteisen kokonaisuuden. Tässä pääkir-joituksessa tuomme esiin joitakin ajatuk-sia asiakaslähtöisyyteen ja osaamisperus-teisuuteen liittyen. Heta RintalaTutkijaTuotantotalouden ja tietojohtamisen labo-ratorio, Tampereen teknillinen yliopistoheta.rintala@tut.fiAmmatillisen koulutuksen tehtävät on koottu yhteen lakiehdotuksen toiseen py-kälään (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016a, s. 270), jonka mukaan ammatilli-sen koulutuksen tarkoituksena on:• kohottaa ja ylläpitää väestön amma-tillista osaamista• antaa mahdollisuus ammattitaidonosoittamiseen sen hankkimistavastariippumatta• kehittää työ- ja elinkeinoelämää javastata sen osaamistarpeisiin• edistää työllisyyttä• antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon• tukea elinikäistä oppimista ja amma-tillista kasvua• edistää tutkintojen tai niiden osiensuorittamista• tukea opiskelijoiden kehitystä hyvik-si ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteis-kunnan jäseniksi• antaa opiskelijoille jatko-opintoval-Nokelainen, P., & Rintala, H. (2017). Ajankohtaista ammattikasvatuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 19(1), 4–8.5miuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.Luettelo osoittaa, että ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on palvella yh-teiskuntaa, työ- ja elinkeinoelämää ja yk-silöä sekä vastata näiden kaikkien osapuo-lien osaamistarpeisiin. Ammatillisen kou-lutuksen asiakkaina näyttäytyvät näin ol-len työnantajat, opiskelijat, mutta laajem-min myös koko yhteiskunta. Koulutusinstituutioiden asiakaslähtöi-syyttä on tutkittu kohtuullisen laajasti eri-tyisesti korkeakoulutuksen (HEI, Higher Education Institutions) osalta. Lähtökohta-na on usein muuttunut koulutusmarkki-natilanne, joka on johtunut esim. raken-teisiin (instituutioiden fuusioitumiset) tai kysyntään (ammattialojen katoaminen, digitalisoituminen) liittyvistä tekijöistä. Suhtautumisessa asiakaslähtöisyyteen on eroteltavissa kaksi tutkimuksen päälinjaa: Ensimmäisessä koulutuksen kehittämisen kannalta on keskeistä keskittyä asiakkai-siin (opiskelijat) ja tuotteen (koulutus) uudelleen markkinointiin, toisessa mark-kinoinnin valinta kehittämisen työkaluk-si on lähtökohtaisesti väärä, koska opiske-lijat eivät voi olla asiakkaita ollessaan itse vastuussa ammatillisen osaamisen kehit-tymisestä (Koris & Nokelainen, 2015). Asiakaslähtöisyyttä on hedelmällistä tar-kastella moniulotteisena käsitteenä, joka sisältää koulutuksen osalta erottelun ins-titutionaalisiin ja opetukseen liittyviin te-kijöihin (Koris, 2012). Institutionaalisista tekijöistä mainittakoon hallinnolliset pro-sessit, opetussuunnitelmat sekä hallinnon ja opiskelijoiden yhteydenpito. Opetuk-seen liittyviä tekijöitä puolestaan ovat ar-vioinnin läpinäkyvyys ja systemaattisuus, opettaja-opiskelijasuhteet, formaali ja in-formaali oppiminen sekä pedagogiset rat-kaisut. Tällaisen jaottelun perusteella on selkeästi nähtävissä, että asiakaslähtöisyyt-tä voi itseohjautuvan oppimisen vaaran-tumatta soveltaa niin institutionaalisissa toiminnoissa (esim. hallinnon toiminnan läpinäkyvyys ja tehokkuus, opetussuunni-telmien työelämärelevanssi) kuin opetuk-seenkin liittyen (esim. opetuksen muoto-jen ja sisältöjen selkeä yhteys asiantunti-juuden kehittymiseen, monimuotoinen oppimista edistävä osaamisen arviointi, opiskelijoiden kohtaaminen). Opiskelijoiden näkökulmasta uudistuk-sessa merkittävä osa ammatillisen koulu-tuksen asiakaslähtöisyyttä ja osaamispe-rusteisuutta on henkilökohtainen osaami-sen kehittämissuunnitelma (OKM, 2016a, s. 280, 35 §) ja prosessi, jossa opiskeli-jalle suunnitellaan soveltuva tutkinto taikoulutus, tunnistetaan ja tunnustetaanaiemmin hankittu osaaminen sekä suun-nitellaan puuttuvan osaamisen hankkimi-nen, osaamisen osoittaminen ja arvioin-ti. Lakiehdotuksen perusteluissa (OKM,2016a, s. 89) todetaan, että erilaisten asia-kasryhmien sijaan (esim. perusopetuksenpäättäneet, yrittäjät, työttömät) tarkoituk-sena on kiinnittää huomiota erityisesti yk-silöiden ja työpaikkojen tarpeisiin ja läh-tökohtiin. Meneillään oleva julkinen kes-kustelu kohdistuu huoleen siitä, “mitenyrityksissä selvitään urakasta, jos eri-ikäi-siä harjoittelijoita ja koulutussopimusop-pilaita tulee vastedes ovista ja ikkunoista”(Helsingin Sanomat 25.2.2017). Mieles-tämme huoli on osin aiheellinen etenkinkoulutuksen tasavertaisuuden näkökul-masta: työpaikalla tapahtuvassa oppimi-sessa asiakaslähtöisyyteen heijastuu ainamyös työpaikan osaamistarpeet ja oppi-mismahdollisuudet. Aiheeseen kohdistu-vassa tutkimuksessa työpaikkoja on tar-kasteltu mahdollistavina ja rajoittavinaoppimisympäristöinä (Fuller & Unwin,2004). Mahdollistavissa ympäristöissä op-6pimista tuetaan osana työtä ja opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia laajaan osallis-tumiseen ja oppimiseen, kun taas rajoit-tavissa ympäristöissä oppiminen nähdään ennen kaikkea työn oppimisena, jolloin opiskelija siirtyy nopeasti tarkasti rajat-tuun ja kapeaan tehtävään. Ammatilli-sessa koulutuksessa asiakaslähtöisyys saat-taakin välillä edellyttää jopa ristiriitaisten osaamistarpeiden sovittamista yhteen. Jul-kisessa keskustelussa pohditaan myös sitä, “miten työpaikan ohjausrooli muuttuu, mitkä ovat reformin kustannusvaikutuk-set työpaikoilla ja ennen kaikkea, miten varmistetaan laadukas oppiminen työpai-koilla” (Helsingin Sanomat 25.2.2017). Viimeaikainen ammatillisen koulutuk-sen kontekstissa toteutettu katsaus työ-paikalla tapahtuvasta oppimisesta ja oh-jauksesta osoittaa, että vaikkakin työpai-kalla opitaan osallistumisen kautta, niin keskeisessä asemassa ovat myös eritasoi-set ohjausprosessit, jotka kytkeytyvät työ-yhteisöön ja työympäristöön, oppijan  ja ohjaajan ominaisuuksiin ja toimintaan, kuin koko koulutusohjelmankin rakentumiseen (Rintala ym., 2015). Empiirisen oppisopimuskoulutukseen keskittyneen tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että oppilaitosten ja työpaikkojen välinen yhteistyö oppimiseen liittyvissä kysymyksissä vaatii kehittäviä toimenpiteitä (Pylväs, Rintala, & Nokelainen, in press). Vaikka yksilöta-solla on tarjolla tukea ja ohjausta, asian-tuntijuuden kehittymisen kannalta tär-keällä organisatorisella tasolla oli tunnis-tettavissa puutteita (aikaresurssit, yhteis-toiminnallisen oppimisen tuki, oppimis-tavoitteiden asettaminen, asiantuntijayh-teisön täysivaltainen jäsenyys).  Opetus- ja kulttuuriministeriön (2016b) lausuntopyyntö hallituksen esi-tysluonnoksesta eduskunnalle laiksi am-matillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi lähti lausuntokierrokselle marraskuussa 2016. Lausuntopyyntö ke-räsi joulukuun 2016 määräaikaan men-nessä 202 lausuntoa. Yleisesti ammatilli-sen koulutuksen uudistaminen ja tavoit-teet nähdään perusteltuina ja kannatetta-vina, mutta lausunnoissa nostetaan esiin myös useita uudistukseen liittyviä huolia, täsmennyksiä sekä vaikutuksia. Näin ol-len jäämme mielenkiinnolla seuraamaan ja ennen kaikkea myös tutkimaan, mitä ammatillisen koulutuksen uudistus tuo tullessaan. Ammattikasvatuksen aikakauskirjan toi-mitukseen liittyen haluamme vielä muis-tuttaa, että otamme mielellämme vastaan käsikirjoituksia toimituksen sähköposti-osoitteeseen (akakk@ottu.fi) ympäri vuo-den teemanumeroista riippumatta. En-nen käsikirjoituksen lähettämistä toimi-tukseen kannattaa vielä tutustua huolella lehden kirjoittajaohjeisiin. Tässä aikakauskirjan 19. vuosikerran aloittavassa numerossa tarkastellaan op-pimista ja asiantuntijuuden kehittymis-tä koulutuksen eri tasoilla. Tahani Aldah-douh, Vesa Korhonen ja Petri Nokelainen (2017) tarkastelevat organisaatiokulttuu-rin ja ammatillisen kasvun välisiä yhte-yksiä. Tampere3 -korkeakoulujen henki-lökunnalta kerätty kyselyaineisto osoitti, että vaikka kaikki organisaatiokulttuurin tyypit (hierarkkinen, markkina, klaani ja adhokratia) olivat tunnistettavissa, domi-noivin tyyppi kunkin korkeakoulun osalta oli klaanikulttuuri (tiimityö ja jaetut yh-teiset arvot, “olemme yhtä perhettä”). Tu-losten mukaan klaani- ja adhokratiakult-tuurit (yhteistä joustavuus, yksilöllisyys, spontaanius) tukivat parhaiten ammatil-lisen kasvun kehittymistä.Anne Virtanen, Päivi Tynjälä, Mika Re-kola, Aija Kortesmaa, Sanna Honkimäki 7sekä Esa Tiusanen (2017) kuvaavat artik-kelissaan ammatillisen peruskoulutuksen metsäalan opettajien näkemyksiä ja koke-muksia digitalisaatiosta. Täydennyskou-lutuksen aikana opettajilta kerättiin mo-nipuolinen kysely- ja haastatteluaineisto, joka osoitti, että opettajat tunnistivat di-gitalisaation metsäalan keskeisenä kehit-tämishaasteena. Tutkimuksessa havait-tiin, että digivälineiden käytön oppimisen ohella tärkeä motiivi täydennyskoulutuk-seen osallistumiseen oli tarve kuulla ja ja-kaa kokemuksia digitalisaatiosta muiden opettajien kanssa. Vesa Huotari ja Joanna Kalalahti (2017) tarkastelevat katsausartikkelissaan simu-laatioperusteista oppimista, jonka voidaan nähdä yhdistävän oppimista luokkahuo-neessa ja työssä. Katsauksessa todetaan, et-tä simulaatio ei ole ainoastaan menetelmä vaan simulaatio-opetuksessa simulaatio it-sessään voi olla oppimisen kohde. Katsa-uksen lopuksi kirjoittajat hahmottelevat-kin laajaa orientaatiota simulaatioon. Anna Mazenod (2017) esittelee katsa-uksessaan englantilaisen oppisopimuskou-lutuksen erityispiirteitä sekä tuo esiin nä-kökulmia suomalaiseen oppisopimuskou-lutukseen liittyen. Englannin esimerkki osoittaa, että oppisopimuskoulutus on osa laajempaa kokonaisuutta ja usein koulu-tuspolitiikan armoilla. Katsauksessa tode-taankin, että Suomessa oppisopimuskou-lutuksen marginaalisesta asemasta nuor-ten koulutusmuotona ei tule huolestua, vaan se on pikemminkin seurausta koko nuorisokoulutusjärjestelmän vahvuudesta.Haasteltavana tässä numerossa on kou-lutuksen ja työelämän professori Hannu L. T. Heikkinen Jyväskylän yliopistosta. Markku Tasalan haastattelema viime ke-väänä virkaansa nimetty professori Heik-kinen kertoo olevansa kiinnostunut teke-mään tutkimusta, josta on aidosti hyötyä ammatillisten käytänteiden kehittämisel-le. LähteetAldahdouh, T. Z., Korhonen, V., & Nokelai-nen, P. (2017). How does organisation’s culture relate to professional growth? A study of Finnish higher education institutions. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 19(1), 9-30.Fuller, A., & Unwin, L. (2004). Expansive learning environments: Integrating organization-al and personal development. In H. Rainbird, A. Fuller, & A. Munro (Eds.), Workplace learning in context (pp. 126–144). London: Routledge.Helsingin Sanomat. (2017). Ammattikoulutuk-sen uudistuksesta maalataan uhkakuvia – TEM: työ-tä palkatta seitsemänä päivänä viikossa jopa kolmen vuoden ajan. Luettu osoitteesta http://www.hs.fi/talousHuotari, V., & Kalalahti, J. (2017). Työ, koulu ja simulaatio ammattiin oppimisessa. Ammattikas-vatuksen aikakauskirja, 19(1), 47-55.Koris, R. (2012). Customer orientation mod-el for a higher education institution: When is stu-dent-customer orientation appropriate? Interna-tional Scientific Publications: Educational Alterna-tives, 10(1), 261–277.Koris, R., & Nokelainen, P. (2015). The stu-dent-customer orientation questionnaire (SCOQ). International Journal of Educational Management, 29(1), 115–138.Mazenod, A. (2017). Oppisopimuskoulutus koulutuspolitiikan armoilla: Oppisopimuskoulu-tus nuorten koulutuksena Englannissa. Ammatti-kasvatuksen aikakauskirja, 19(1), 56-63.Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016a). Luon-nos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi am-matillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liitty-viksi laeiksi (8.11.2016). Luettu osoitteesta http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulu-tus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/ammatil-linenkoulutus/liitteet/Luonnos_HE_laiksi_amma-tillisesta_koulutuksesta_ja_eraiksi_siihen_liittyvis-ta_laeiksi.pdfOpetus- ja kulttuuriministeriö (2016b). Lau-suntopyyntö OKM/41/010/2016. Luettu osoit-teesta http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulu-tus/ammatillinenkoulutus/liitteet/Lausuntopyyn-to_HE_dnro_41_010_2016.pdf8Rintala, H., Mikkonen, S., Pylväs, L., Noke-lainen, P., & Postareff, L. (2015). Työpaikalla ta-pahtuvaa oppimista ja ohjausta edistävät ja es-tävät tekijät. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 17(4),9–21.Pylväs, L., Rintala, H., & Nokelainen, P. (in press). Integration of apprentices and the develop-ment of work competences in workplace learning in Finland. To appear in S. Choy, G. Warvik, V. Lindberg, & I. Berglund (Eds.), Integration of vo-cational education and training experiences: Purpos-es, practices and principles. Springer: Singapore.Virtanen, A., Tynjälä, P., Rekola, M., Kortes-maa, A., Honkimäki, S., & Tiusanen, E. (2017). Metsäalan opetuksen digitalisaatio ammatillisessa peruskoulutuksessa – Opettajien näkökulma. Am-mattikasvatuksen aikakauskirja, 19(1), 31-46.

Ajankohtaista ammattikasvatuksessa

https://journal.fi/akakk/article/download/84805/43886

Ajankohtaista ammattikasvatuksessa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi