Laitinen, Markku

Finnish

Journal.fi

ISO:n informaatio- ja dokumentaatioalan standardikehitystä – Kansalliskirjastojen mittaristo kehitteilläMarkku LaitinenJo Goethen väitetään sanoneen ”Mittaa kaikki, mikä on mitattavissa; ja tee mitattavaksi se, mitä ei voi mitata”. ISO (International Organization for  Standardization) on tämän haasteen vastaan kansainvälisen standardoinnin osalta, jonka ehkä tunnetuimpana toimijana se on ollut jo 60 vuoden ajan.Kirjasto- ja informaatioalalla nojataan moniin ISO:n standardeihin, mutta osal-listutaan myös niiden kehitystyöhön. Kirjoituksessani käsittelen Tukholmassa pidetyn ISO:n teknisen komitean (TC) 46 Information and documentation ja sen alakomiteoitten (SC) yleiskokoukset ja työryhmien (WG) kokoontumisia, joihin osallistuin viime keväänä.Laaja ja hierarkkinen ISOVuonna 1947 perustettu ISO (International Or-ganization for Standardization) on valtava kan-sainvälinen standardisointiorganisaatio, mutta ei ainoa: muita ovat esim. IEC (International Electrotechnical Commission) ja ITU (Interna-tional Telecommunication Union) ja ISO toimii yhteistyössä myös niitten kanssa.ISO:n korkeimmat päättävät elimet ovat yleis-kokous ja neuvosto. ISO:ssa on 157 kansallista jäsentä. Standardityö tehdään yli 200 teknisessä komiteassa alakomiteoineen (n. 540) ja niitten työryhmissä (lähes 2300), joissa toimii yhteensä n. 50 000 asiantuntijaa. Jäsenorganisaatio voi ol-la ns. tarkkailija- eli O-jäsen (Observer), tai täy-sivaltainen P-jäsen (Participating member), joka osallistuu aktiivisesti työskentelyyn ja jolla on ää-ni- ja puhevalta.ISO:n TC 46:ssa on meneillään 24 työkohdet-ta ja se on tähän mennessä julkaissut yli 90 stan-dardia. Toimivia työryhmiä on yli 30. Suomi on aktiivisesti mukana toiminnassa.Yhteistyökumppaneita TC 46:lla on kaikki-aan parikymmentä aina IAEA:sta UNESCOon, ja luonnollisesti IFLA on läheinen yhteistyö-kumppani.ISO:n hierarkkisen organisaation rinnalla suo-rastaan anarkistiselta vaikuttaa IETF eli Inter-net Engineering Task Force, Internet-protokol-lien standardoinnista vastaava organisaatio, jon-ka toimintaa kokouksessa esiteltiin. Se on täysin avoin organisaatio, jonka jäsenistön muodostavat yksityiset, eivät organisaatiot tai maat. Enimmäk-seen työmenetelminä ovat avoimet sähköpostilis-tat ja kaikki toimintaan liittyvä materiaali on va-paasti saatavana organisaation internet-sivuilta. Organisaatio järjestää vuosittain kolme yleisko-kousta. IETF tuottaa ns. RFC-standardeja (Re-quest for Comment).Tilastoinnin ja laadun mittaaminen – Kansalliskirjastojen mittaristo kehitteilläOmat työryhmäni kuuluvat alakomiteaan 8 (Quality – Statistics and performance evaluati-on), jossa kuulun tällä hetkellä kolmeen standar-deja ylläpitävään ja kehittävään työryhmään: Kokousisäntä, Ruotsin standardointilaitos(SIS) sijaitsee lähellä Slussenia osoitteessaSankt Paulsgatan 6Kuva: Markku Laitinen–  Wg 2: ISO 2789 (International library statistics)–  Wg 4: ISO 11620 (Library performance indicators)–  Wg 7: ISO TR 28118 (Quality measures for national libraries)Yleisen kirjastotilastostandardin ISO 2789 (Wg 2) uusin laitos valmistui 2006, mutta alan nopea kehitys pakottanee standardin uudistami-seen jo lähivuosina. Erityisesti digitaalisten pal-velujen ja ohjeistuksen kehittyminen (digitoin-titoiminta, digitointiformaatit ym.) tuo uudis-tuspaineita. Lisäksi standardin käyttökokemuk-set ainakin Suomesta osoittavat, että kehittämis-tarpeita on myös muilta osin. Samalla on otetta-va myös huomioon ISO 2789:n harmonisoin-ti muiden standardien kanssa, joten tehtävää tu-lee olemaan.ISO 11620:n (Wg 4) uusin laitos on valmistu-nut jo 2007, mutta sen ilmestyminen on lykkään-tynyt ISO:n henkilöstötilanteen vuoksi. Tilanne lienee kuitenkin jo korjaantunut ja ISO 11620 il-mestynee kuluvan vuoden syksyyn mennessä.Wg 7 on saamassa valmiiksi kansalliskirjasto-jen tarpeisiin soveltuvan mittariston, josta koo-taan standardia joustavampi tekninen raport-ti (TR). Asiakirja tulee saamaan nimekseen ISO TR 28118 - Performance indicators for natio-nal libraries.Mittaristo oli loppulausunnoilla tänä kevää-nä sen tekemiseen osallistuvissa maissa (10 maa-ta) ja se viimeisteltiin Tukholman kokouspäivi-en aikana. Mittaristo sisältää 30 indikaattoria, joilla mitataan melko laajasti kansalliskirjastojen eri toimintoja.Kaksi kolmannesta mittaristosta on kokoelmiin (muodostaminen, saavutettavuus ja säilytys) liit-tyviä indikaattoreita. Palveluja ja toiminnan te-hokkuutta mitataan muutamalla indikaattorilla ja joukossa on myös joitakin kansalliskirjastojen roolia yhteiskunnassa kuvaavia indikaattoreita. Työryhmä siis pääsi tavoitteeseensa ja ISO TR 28118 ilmestyminen on aikataulutettu kuluvan vuoden loppupuolelle.Vaikuttavuuden arvioinnissa haasteita edelleenSC 8 yleiskokous kokosi yhteen työryhmien ai-kaansaannokset ja katsauksen eri maissa tapahtu-vaan työskentelyyn. Mittariprojekteja on ollut ja on useissa maissa. Esim. Norjassa on yleisillä ja akateemisilla kirjastoilla kaksikin projektia. Liet-tuassa ja Etelä-Afrikassa on käyty keskustelua kir-jastojen vaikuttavuuden osoittamisesta.Meillä Suomessa toimii kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryhmä, jossa on edus-tus kaikilta neljältä kirjastosektorilta (yliopistot, ammattikorkeakoulut, yleiset ja erikoiskirjastot). Kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryh-mä on ottanut tavoitteekseen kehittää kirjastojen käyttöön johtamisen ja tiedottamisen työkaluk-si soveltuva yhteinen raportti liittyen kirjastojen raportointi- ja mittaustarpeisiin.Lopputulemana käydyssä keskustelussa oli, et-tä seuraavan parin vuoden aikana seurataan mi-ten nyt kehitetyt indikaattorit toimivat, hyödyn-netään eri maista saatavia tietoja niiden mittari-projekteista ja pyritään löytämään myös vaikut-tavuusindikaattoreita.Samalla toki jouduttiin toteamaan, että vaikut-tavuutta on vaikea ”standardisoida”. Korrelaatioi-ta tosin voidaan laskea, mutta siitä on vielä mat-kaa varsinaisiin vaikuttavuusindikaattoreihin.SC 8 päämääräksi tarkennettiin ”Tietopalvelu-organisaatioiden ja sisällöntarjoajien (esim. kir-jastojen, arkistojen, museoiden ja kustantajien) johtamisessa tarvittavan määrällisen ja laadulli-sen tiedon standardisointi”.TC 46 yleiskokousISO TC 46:n alaisena toimii neljä alakomiteaa työryhmineen sekä useita suoraan komitean alaisena toimivia työryhmiä. Alakomiteat ovat– SC 4 (Technical interoperability) (8 työryhmää)– SC 8 (Quality - Statistics and performance evaluation) (6 työryhmää)– SC 9 (Identification and description) (10 työryhmää)– SC 11 (Archives/records management) (10 työryhmää)Kokousviikon viimeinen päivä oli varattu ko-ko TC 46:n yleiskokoukselle. Normaalien koko-usrutiinien (avaaminen, läsnäolijoiden esittäyty-minen jne.) jälkeen päivän aikana jaettiin run-saasti tietoa aina TC 46 toiminnasta ja standar-dien työvaiheista ja aikataulutuksesta yhteistyö-organisaatioitten katsauksiin, alakomiteoitten ra-portteihin ja suunnitelmiin, jotka esiteltiin yleis-kokoukselle.Ei liene yllätys, että standardien määrän kas-vu on aiheuttanut paineita ja työtaakkaa teks-tien seurantaan. Standardit on myös pidettävä ajan tasalla. Muutostarpeita aiheuttavat teknolo-gian, työmenetelmien ja materiaalien kehittymi-nen sekä laatu- ja turvallisuusmääräysten muut-tuminen.Esim. väitöskirjojen ulkoasua ohjeistava stan-dardi ISO 7144 (Documentation -- Presentati-on of theses and similar documents) on jo vuo-delta 1986. Se vaatii kipeästi uudistamista, sillä väitöskirjat ilmestyvät yhä useammin sähköises-sä muodossa ja niiden ohjeistuksessa tulee ottaa huomioon formaatti, linkitys, metadatan harmo-nisointi ja multimedia. Painettujenkin väitöskir-jojen ohjeistus kaipaa uudistamista jo siksikin, että se kieltää värien käytön!Yleiskokouksen päätteeksi äänestettiin julkilau-sumista. Yleiskokous vahvisti SC 8 yleiskokouk-sen päätöksen alakomitean päämäärien tarkista-misesta. Kiina, vaikka ei olekaan alakomiteassa edustettuna, ilmaisi eriävän mielipiteensä ja pi-dättyi äänestämästä.Yleiskokous päätti myös lakkauttaa suoraan alaisuuteensa kuuluneen työryhmän ”Concer-sion of written languages” sen toimimattomuu-den vuoksi.Yleiskokous vahvisti myös aloitteen perustaa uusi projekti em. ISO 7144 -standardin uudis-tamiseksi.Kokousviikko oli erinomaisen antoisa, hyödyl-linen ja tuloksekas: Onhan meillä nyt kohta valm-istuva uusi mittaristo, johon Suomella oli STKS:n myöntämän apurahan turvin mahdollisuus vai-kuttaa sen loppumetreille asti, mistä esitän seu-ralle lämpimän kiitoksen. &19    Lisätietoja:ISO:n kongressi, Tukholma, 19.–23.5.2008 sekä ISO:n teknisen komitean (TC) 46 Information and documentation ja sen alakomiteoitten (SC) yleiskokoukset ja työryhmien (Wg) kokoontu-miset. Osallistuin työryhmätyöskentelyyn ja ko-kouksiin ajalla 20.–23.5.2008. Tietoa kirjoittajasta:Markku Laitinen, suunnittelija, Kansalliset  kirjastoverkkopalvelut, Kansalliskirjastoemail: markku.laitinen@helsinki.fi

ISO:n informaatio- ja dokumentaatioalan
standardikehitystä - Kansalliskirjastojen mittaristo
kehitteillä

https://journal.fi/signum/article/download/3489/3239

ISO:n informaatio- ja dokumentaatioalan standardikehitystä - Kansalliskirjastojen mittaristo kehitteillä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi