Maasilta, Mari

Media & viestintä

Finnish

Journal.fi

½    Mari  Maasilta  ½    Media  &  viestintä  41(2018):  1,  i–-­‐ii         i  Pääkirjoitus    Mari  Maasilta          Arkistojen  aarteita  1970-­‐luvulta  –    Media  &  viestintä  täyttää  40  vuotta      Vuosi  1978  oli  merkittävä  suomalaiselle  median  ja  viestinnän  tutkimukselle,  sillä  silloin  aloitti  ilmestymisensä  Media  ja  viestintä  -­‐lehden  edeltäjä,  alan  ensimmäinen  tutkimuk-­‐sellinen   julkaisu   Tiedotustutkimus.   Lehden   syntyyn   johtanutta   pohdiskelua   kuvataan  Tiedotustutkimuksen  ensimmäisessä  numerossa  seuraavasti:    ”Tiedotustutkimus-­‐lehti  on  syntynyt  vastauksena  niihin  odotuksiin  ja  toivomuksiin,  joita  Nordicomin  ja  Tiedotusopillisen  yhdistyksen  piirissä  on  jo  usean  vuoden  ajan  esitetty.  Lehden  tarkoitus  on  keskitetysti  ja  säännöllisesti  esittää  tietoa  tiedotus-­‐tutkimuksen  tieteenalan  tapahtumista,  tutkimusprojekteista,  julkaisuista,  ja  koota  näin  lukijoikseen  alan  tutkijat,  käytännön  tiedottajat,  opiskelijat  jne.”    (Tiedotus-­‐tutkimus  1978,  1)      Neljäkymmentä  vuotta   sitten   puhuttiin   todellakin   tiedotustutkimuksesta,   eikä   sanoja  viestintä  tai  media  kelpuutettu  uuden  julkaisun  nimeen.  Viestintätutkimus  olisi  ollut  tap-­‐pio  Tampereen  ja  Helsingin  yliopistojen  välisessä  kilpailussa  oppialan  painotuksesta,  ja  mediatutkimus  tuskin  tuli  edes  kenenkään  mieleen  -­‐  ainakin  sitä  olisi  tuona  aikana  pi-­‐detty  kovin  vierasperäisenä.  Koska   lehteä  toimitettiin  Tampereella,   jossa  oppialan  ni-­‐menä  oli  tiedotusoppi,  oli  nimenvalinta  sikälikin  ymmärrettävä.  Ensimmäisenä  ilmestymisvuotenaan  Tiedotustutkimusta  ei  voinut  vielä  kutsua  tie-­‐teelliseksi  aikakauslehdeksi,  sillä  monistetun  ja  sivuistaan  yhteen  nidotun  lehden  ensim-­‐mäiset  numerot  olivat  varsin  uutispainotteisia.  Niissä  esiteltiin  alan  tutkimuksen  ja  ope-­‐tuksen  toimijoita,  listattiin  valmistuneita  opinnäytteitä  ja  kerrottiin  tieteellisistä  tapaa-­‐misista.  Vasta  kolmannessa  numerossa   lehti   avasi  uuden  pohtivan   sisältöalueen   ja   il-­‐moitti   alkavansa   julkaista   tiedotusopin   tutkimuskohteesta   tehtyjen   väitöskirjatöiden  tarkastuslausuntoja.  Ensimmäisinä  esittelyvuorossa  olivat  Hannu  Märkälän  ja  Seppo  Si-­‐sätön  väitöskirjojen  tarkastuslausunnot.  Mielenkiintoista  oli,  että  väitöskirjoja  esiteltiin  nimenomaan  tarkastuslausuntojen,  ei  esimerkiksi  referaattien  tai  –  kuten  nykyään  –  lek-­‐tioiden  kautta.  Ensimmäisenä  ilmestymisvuotenaan  Tiedotustutkimuksella  ei  myöskään  ollut  nimettyä  päätoimittajaa,  vaan  lehden  toimituksesta  vastasi  kolmihenkinen  ryhmä,  Paula  Jyrkiäinen,  Jukka  Haapasalo  (TOY:n  pj.)  ja  Renny  Jokelin.       ii  Ensimmäiseksi  päätoimittajaksi  nimettiin  vuonna  1979  Jukka  Haapasalo.  Hän  mää-­‐ritteli  Tiedotustutkimuksen  linjaa  ensimmäisessä  kirjoittamassaan  pääkirjoituksessa  to-­‐teamalla,  että  keskustelua  tiedotusopin  keskeisistä  ongelmista  on  käyty  viestintäpoliit-­‐tisin   äänenpainoin   asettamalla   vastakkain   nordenstrengiläinen   ja   wiiolainen   koulu-­‐kunta.  Julkisuudessa  on  kuitenkin  jäänyt  huomaamatta,  että  koulukunnat  ovat  ontolo-­‐giselta  perustaltaan  varsin  samankaltaisia.  Hänen  mukaansa  viestintäpolitiikasta  keskus-­‐telulle  on  Suomessa  jo  olemassa  lukuisia  foorumeita,  joten  ”tässä  lehdessä  voidaan  kes-­‐kittyä  keskustelemaan  tiedotusopista  tieteenä.”  (Haapasalo,  1979,  1–2.)      Ajalleen  ominaisesti   tiedotusoppitieteestä  keskustelu  merkitsi  keskustelua  kriitti-­‐sen  marxilaisen  tutkimuksen  näkökulmasta.  Ensimmäisten  artikkeleiden  otsikoissa  tois-­‐tuvat  kriittisen  teorian  tieteelliset  iskusanat:  materialismi,  massakulttuuri  ja  kulttuurite-­‐ollisuus.  Tieteellisen  keskustelun  viljelyssä  mentiin  jopa  niin  pitkälle,  että  vuonna  1980  oli  syytä  tehdä  uusi  avaus.  Lehti  oli  mielestään  saavuttanut  tavoitteensa,  koska  sitä  ei  ollut   tullut   edellisenä   vuona   pelättyä   ”viestintäpoliittisten   päivänäytösten   foorumia”,  mutta   samalla   se  oli   kehittynyt   liian   teoreettispainotteiseksi.   Siksi   seuraavissa  nume-­‐roissa   päätettiin   tehdä   korjausliike   ja   julkaista   enemmän   empiirispainotteista   tutki-­‐musta  ja  journalististen  ammattikäytäntöjen  analyysiä  ja  kritiikkiä  (Haapasalo  1980,  1).  Ensimmäinen  yrityksen  tähän  suuntaan  teki  Veikko  Pietilä  artikkelillaan  Tiede  ja  journa-­‐listinen  käytäntö.    Tiedotustutkimuksen  ensimmäisten  vuosikertojen  selailu  on  kurkistus  menneeseen  maailmaan,  mutta  samalla  sieltä  nousee  esiin  tuttuja  teemoja.  Ensimmäisen  ilmestymis-­‐vuoden  lopussa  toimituskunta  veti  yhteen  kokemuksiaan  tieteellisen  julkaisun  toimitta-­‐misesta  ja  päätyi  –  ei  niinkään  yllättävästi  –  seuraaviin  kysymyksiin:  Miten  lisätä  lehden  toimitusresursseja  –  sekä  ihmistyövoimaa  että  rahaa,  miten  aktivoida  lukijoita  ja  yleensä  alasta  kiinnostuneita  kirjoittamaan,  reagoimaan  ja  kantamaan  vastuuta  lehden  sisällön  ja  muodon  kehittämiseksi.   (Päivä  myöhemmin,  vuosi  eteenpäin,  1978,  1).  Seuraavina  vuosina  kaivattuja  ”mielenkiintoisia  esitelmiä,  kirja-­‐arvosteluja   ja  tutkimushankkeiden  raportointeja”  alkoi  tulla  jo  niin  runsaasti,  että  osa  valmista  aineistoa  jouduttiin  jättä-­‐mään  pois  painokustannusten  rajoittamiseksi   ja   julkaisemaan  yksi   lehdistä  kaksoisnu-­‐merona.  Nykyistä  verkkojulkaisemista  eivät  julkaisukustannukset  rajoita,  mutta  julkais-­‐tavasta  sisällöstä  on  välillä  puutetta.  Palaamme  tämän  vuoden  numeroissamme  useamman  kerran  Tiedotustutkimuksen  nelikymmenvuotiseen   historiaan.   Luvassa   on   muun  muassa   entisten   päätoimittajien  haastatteluja,  klassikkoartikkeleiden  uusintajulkaisuja  ja  kurkistuksia  lehtemme  saavu-­‐tuksiin.    Lukijat  pääsevät  myös  tutkimaan  lehden  historiaa  helposti  verkossa,  kun  Tiedo-­‐tustutkimuksen   reilun  ensimmäisen  vuosikymmenen  numerot  1978–1989  digitoidaan  juhlavuoden  kunniaksi.    Kirjallisuus    Haapasalo,  Jukka  (1979).  Tiedotustutkimuksesta.  Tiedotustutkimus  1(2),  1–2  Haapasalo,  Jukka  (1980).  Lukevalle.  Tiedotustutkimus,  2(2),  1.  Lukijalle  (1978).  Tiedotustutkimus  1(1),  1  Päivä  myöhemmin,  vuosi  eteenpäin  (1978).  Tiedotustutkimus  4(1),  1  

Arkistojen aarteita 1970-luvulta- Media & viestintä täyttää 40 vuotta

Mari Maasilta

Directory of Open Access Journals

https://journal.fi/mediaviestinta/article/download/69919/31020

Arkistojen aarteita 1970-luvulta- Media & viestintä täyttää 40 vuotta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi

Directory of Open Access Journals