Kirja-arvioBergenholtz, Henning & Cantell, Ilse & Fjeld Vatvedt, Ruth & Gundersen, Dag & Jónsson, Jón Hilmar & Svensén, Bo: Nordisk leksikografisk ordbo

Vilppula, Matti

Finnish

Journal.fi

LEKSIKOGRAFIAN SANAKIRJA NORJAKSIHenning Bergenholtz, Ilse Cantell, Ruth Vatvedt Fjeld, Dag GundersenJónHilmar jónsson & Bo Svensén Nordisk /eksikograflsk ordbok. Med bidrag av l-lelgi l-la-raldsson, Hans Kristian Mikkelsen & Jaakko Sivula. Skrifter utgitt av Nordisk forening for lek-sikografi. Skrift nıfi 4. Universitetsforlaget, Oslo 1997. 348 s. ISBN 82-00-22901-7.spoon Hanasaaressa toukokuussa 1997E pidetyn pohjoismaisen leksikografia-konferenssin yhtenä ohjelmanumerona olileksikografian sanakirjan julkistaminen.Vaikka kirjan nimenä onkin Nordisk lek-sikografisk ordbok (NLO), kirja ei kuiten-kaan rajoitu vain pohjoismaiseen leksiko-grafiaan. Suuri osa sen termeistä on peräi-sin ulkomaisista lähteistä, varsinkin laajastatietoteoksesta Wörterbüclı er/Dictio ıı aries/Dictionnaires. ››Nordisk›› NLO:n nimessätarkoittaakin vain sitä, että kirja on pohjois-maista yhteistyötä, vuonna 1991 perustetunpohjoismaisen leksikografian yhdistyksen(Nordiskforeníngfor leksikografi) voiman-näyte.Päävastuun teoksesta kantavat sen nor-jalainen päätoimittaja Dag Gundersen, tans-kalainen Henning Bergenholtz ja ruotsalai-nen Bo Svensén. Heidän lisäkseen mukanaon ollut joukko avustajia kaikista Pohjois-maista. Suomalaisena yhteyshenkilönä ontoiminut Ilse Cantell. Kun Kotimaisten kiel-ten tutkimuskeskus vuonna 1994 päätti läh-teä mukaan hankkeeseen, toimituksen täy-dennykseksi tuli Jaakko Sivula, joka saitehtäväkseen kirjassa esiintyvien termiensuomenkielisten vastineiden laatimisen.Hän on muun toimituskunnan ohella osal-listunut myös termien määrittelemiseen.Leksikografian tutkimus on Skandina-viassa vielä melko nuortaja Suomessa vie-lä nuorempaa. Tätä taustaa vasten NLO:njulkaiseminen tuntuu ennenaikaiselta. Te-kijöiden perusteena on kuitenkin se, ettävakiinnuttamalla termien nimitykset ja nii-den sisältö ennen kuin kirjavuutta pääsee@VlRlTTÄlÄ 2/1998syntymään vauhditetaan leksikografian tut-kimusta ja saadaan ala kehittymään.Varsinaisen artikkeliosan lisäksi kirjasisältää laajan, yli 30-sivuisen johdannon,eräänlaisen yleiskatsauksen. Siinä käydäänrajaa leksikografianja sen lähialojen välil-lä, esitellään eri sanakirjatyypit sekä tarkas-tellaan niin sanakirjan kokonaisrakennettakuin yksittäisen sana-artikkelin koostumus-takin. Johdanto toimii kehyksenä, jonka si-sällä systeemin osat, leksikografiset termit,esiintyvät systeeminmukaisella paikallaan.Lukija oppii hahmottamaan, millä tavallamegastruktuuri, makrostruktuurí ja mikro-struktuuri eroavat toisistaan tai mikä on täy-sin aakkosellisen makrorakenreen, nissi-aakkosellisen makrorakenteen tai sanue-aakkoselliseıı makrorakenteen keskinäinensuhde.Johdantoa seuraavassa sanasto-osassatermit sitä vastoin ovat aakkosjärjestykses-ja niistäjokainen muodostaa oman sana-artikkelinsa, jossa hakusanaa seuraa mää-ritelmä ja usein lisäksi laajempi ja yksityis-kohtaisempi kommentti. Artikkeli sisältäämyös systeeminmukaisen luokitusnumeronsekä Viittauksia muihin sana-artikkeleihinja lähdekirjallisuuteen. Hakusana annetaannorjan bokmålilla ja itse artikkelissa senlisäksi kahdeksalla muulla kielellä: tans-kaksi, suomeksi, islanniksi, nynorskiksi,ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja saksak-si. Kirjan lopussa kunkin kielen termit onesitetty omana luettelonaan.Tennejä kirjassa on noin tuhat. Määräon huomattavasti pienempi kuin Wörter-bücher/Díctíonaríes/Dictionnaires-teoksenlopussa olevassa asiasanaluettelossa.NLO:n toimitus onkin pyrkinyt pitämäänvalinnoissaan silmällä termien keskeisyyt-tä ja sitä, että ne todella kuuluvat nimen-omaan leksikografian alaan. Suomalaises-sa leksikografıassa monet niistä silti ovatuusia. Emme ole tottuneet käyttämään em-mekä tarvinneet enempää alluusiosanakir-jaa, ammatillista osa-aluesanakirjaa, il-maisuparadigmaattista sanakirjaa, integ-roidusti kaksisuuntaista sanakirjaa kuin po-sitioaakkosellista sanakirjaakaan emmekätottuneet miettimään sitä, että sanakirja voiolla paitsi kaksisuuntainen myös kaksikiivt-töinen ja kaksitoimintoinen. Emme myös-kään ole puhuneet aavesanoista, vaikkameikäläisiinkin sanakiı joihin on varmastipäässyt väärin lukemisen tai kuulemisenvuoksi sanoja, joita todellisuudessa ei oleolemassa. Sanakirjarikollisuuskín on meilläuusi termi. Ehkäpä suomalaiset kustantajateivät ole syyllistyneet siihen, että myisivätvanhaa sanakirjaa uuden nimisenä ja ikäänkuin kyseessä olisi kokonaan uusi sanakir-ja tai että sanakirja sisältäisi huomattavanpaljon plagiaatteja toisista sanakirjoista.Päätös suomenkielisten vastineidenmukaanotosta tehtiin vasta silloin, kun kir-jan toimitustyö muissa Pohjoismaissa oli jovarsin pitkällä. Työtä hankaloitti myös se,että monet termeistä olivat suomalaisessaleksikografiassa outoja ja että osalla eikäännösvaiheessa ollut vielä määritelmää.Kääntäjän oli monesti turvauduttava ulko-maiseen lähdekirjallisuuteen saadakseenselville, mitä käännettävällä terrnillä oikeintarkoitetaan. Työ on ollut äärimmäisen vaa-tiva ja vaikea. Siitä huolimatta jälki on har-vinaisen laadukasta. Ne huomautukset, joitajäljempänä esitän, eivät ole mukana sentakia, että haluaisin vähätellä tehtyä työtätai sen tulosta. Ne ovat mukana siksi, ettäkun kirjasta aikanaan toimitetaan uusi lai-tos, toimittajilla olisi käytössään vinkkejäja toivomuksia kirjan kehittämiseksi.NLO on tehty skandinaavien ehdoilla.Se näkyy siinä, että jotkin meikäläisessäleksikografiassa keskeisinä pidetyt käsitteetovat jääneet nimitystä vaille, kun taas jokinkäsite, joka meistä tuntuu perifeeriseltä, onsaanut nimityksen. Hakija etsii kirjasta tur-haan sellaisia tuttuja sanoja kuin aineisto(lähdeaineisto), dispositio (jäsennys), esi-merkistä (esimerkistöosa), hakumuoto, le-vikki, merkitysryhmä, merkitysvariantti,merkitysvivahde, rinnakkaísmuoto, selite(merkityksenselite), selitysosa. Vaikka sa-nakirja-artikkeli ja leksikografia ovat mu-kana, niiden synonyymit sana-artikkeli,artikkeli ja sanakirjaryo' puuttuvat. Meikä-läisissä sanastotyön käsikirjoissa ja oppais-sa esiintyvät kontekstimääritelmä, kooste-määritelmä, spiraalimääritelmà' jajoukko-määritelmä ovat niin ikään unohtuneet pois.Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan voiolla pelkästään Suomessa käytössä olleistamääritelmätyypeistä, vaan nimityksillä täy-tyy olla kansainväliset esikuvat.Jos NLO suomalaisesta näkökulmastakatsottuna on jossakin suhteessa suurpiir-teinen, se jossakin toisessa on hyvinkin pik-kutarkka. Tuntuu hiusten halkomiselta erot-taa toisistaan normatíivinen sanakirja, nor-mia kuvaava sanakirja, normia luova sana-kirja, normisanakírja ja normittava sana-kirja. Joskus kaksi norjankielistä termiäsaattaa olla semanttisesti niin lähellä toisi-aan, että ne ovat saaneet saman suomenkie-lisen vastineen. Esimerkiksi betydning jabetydningsangivelse on kumpikin käännet-ty merkitykseksi.Kääntäjän kannalta on ongelmallista,jos lähdekielen termi ja kohdekielen termipeittävät toistensa merkitykset vain osittain.Suomessa sanakirja-aineiston keräämistäniin puheesta kuin kirjallisistakin lähteistäon totuttu nimittämään sanastamiseksi.NLO:ssa termi ekserpering on saanut vas-tineekseen poiminnan ilmeisesti sen takia,että ekserpering voi tarkoittaa vain kirj alli-l>®sista lähteistä tehtyä muistiin merkintää. Onvahinko, että sanastaa, sanastus ja sanas-taja puuttuvat nyt kokonaan NLO:sta. Sa-mantapainen ongelma koskee termiä mer-kitysnumero, betydningsnummer 'siffer sominnleder en delbetydning under et polysemtlemmaÄ Merkityssignumi tai pelkkä signu-mi olisi merkitysnumeroa kattavampi, kos-ka se voi tarkoittaa paitsi numerolla myöskirjaimella osoitettua merkitysryhmän jär-jestysmerkkiä. Samoin termi synonymdefi-nisjon tulisi synonyymimääritelmän sijas-ta korvata synonyymiselitteellä. Määritel-mänä on suomessa nimittäin totuttu pitä-mään (vaillinaisen) lauseen muotoista seli-tettä. Synonymdefi nisjon tarkoittaa kuiten-kin merkityksen selittämistä yhden tai use-amman synonyymisen sanan avulla.Sekäfortekst että omtekst ovat käänty-neet alkutekstíksi. Edelliseen käännös sopii-kin, koska terrnillä tosiaan tarkoitetaan sana-kirjassa ennen sana-artikkeleja olevaa teks-tiä. Jälkimmäinen sen sijaan tarkoittaa kaik-kea artikkelien ulkopuolelle jäävää tekstiä:niin alussa olevaajohdantoaja käyttöohjeitakuin lopussa olevia liitteitäkin. Sitä paitsiappendiks, joka juuri tarkoittaa liitteitä, onsaanut kirjassa yhdeksi suomennosvasti-neekseen jälkiteksti. (Muut vastineet ovatliite, täydennysosa.) Jos omtekst on alku-teksti, jälkiteksti siis sisältyy alkutekstiin.Onkohan jotakin unohtunut pois, kundiaevaluativ markering on saanut käännök-sekseen pelkän arvottava, vaikka kaikkimuut markering-loppuiset termit ovat kir-jassa tarkennuksia? Koska terrnillä diaeva-luativ markering viitataan sellaisiin luon-nehdintoihin kuin »alatyyliin kuuluva››,»kiertäen» ja niin edelleen, voisi jokin sä-vyttävä tarkennus tai käyttöalan kuvaussopia sen vastineeksi. Arvottavan tarken-nuksen haittana on nimittäin sen kaksitul-kintaisuus; termihän voi tuoda arpajaisetmieleen.Kaksitulkintaisuus vaivaa myös terrne-jä kantasanakirja ja elävä sivuotsikko. Edel-linen ei suinkaan ole kirja, joka käsitteleekantasanoja, vaan sanakirja, joka koskeevartaloita, sanakantoja. Jälkimmäisen sivu-otsikko ei ole pääotsíkon vastakohta. Termitarkoittaa sanakirjan sivun ylälaidassa ole-vaa ja sivun ensimmäiseen tai viimeiseenhakusanaan viittaavaa ns. elävää päätä,juoksevaa hakusanaa, juoksevaa otsikkoa.NLO on tiettävästi ensimmäinen sana-kirjatyön sanakirja maailmassa. Se voisiolla myös ensimmäinen yleismaailmallinensanakirjatyön sanakirja ellei siinä olisi yhtäpahaa puutetta: sen kieli on norja, norjanbokmål. Kielensä takia NLO tavoittaa kyl-lä pienen Pohjolan pienilukuiset leksikogra-fit, mutta ei muita. Ehkä pelättiin, että poh-joismaisuus kokisi jonkinlaisen kolauksen,jos kirja julkaistaisiin esimerkiksi englan-niksi, mutta toisaalta: jos niin olisi tehty,mahdollisuudet leksikografian termistönyhtenäistämisen saralla olisivat olleet mo-nin verroin suuremmat. IMAl-ll VILPPULAKotimaisten kielten tutkimuskeskus,Sörnäisten rantatie 25, 00500 HelsinkiSähköposti: Matti. Vilppula@domlang.fiKIRJALLISUUTTASIVULA, JAAkko 1996: Suomalainen näkö-kulma pohjoismaiseen leksikografi-aan. Congressus Octavus Intematio-nalis Fenno-Ugristarum. Jyväskylä10.-15.8. 1995. Pars V: Sessiones sec-tionum. Lexicologia & Onomastica s.185-189. Jyväskylä.SvENsiâN, Bo 1994: Nordisk lexikografiskordbok _ terrninologisk systematik.LexicoNordica 1 s. 229-238.

Leksikografian sanakirja norjaksi

https://journal.fi/virittaja/article/download/39077/30496

Leksikografian sanakirja norjaksi

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi