Kirja-arvioMalkiel, Yakov: Yakov Malkiel Etymolog

Kulonen[-Korhonen], Ulla[-Maija]

Finnish

Journal.fi

vertailusanastossa. Aihepiirissä riittää kui-tenkin vielä tutkimista. ltse toivoisin tähän-astista aakkosellista käsittelyä täydentä-mään sellaista funktionaalisesta näkö-kulmasta tehtyä riskisanastotutkielmaa, jos-sa valotettaisiin riskisanojen esiintymistätodellisessa kielenkäytössä; tärkeää olisimyös tarkastella sellaisia konneksioita. jois-sa yleensä riskitön yhteinen lekseemi muut-tuu riskialttiiksi (kuten edellä käsitellyt.s'aına ja vasrıı ).lKLAUS LAALOSuoı ne ııkielen laitoit, PL 3 (Fabianinkatu33), 00014 Helsingíıı yli0p1Äs`t‹›Sähköposti: laalrı@cc.liel.s'i ıı ki. fiETYMOLOGIAA ETELÃ-EUROOPASTAYakov Malkiel Etymo/ogy. Cambridge University Press. Cambridge |993.><II + 223 s. ISBN0-52 I -3 I I 66-7.erkeleyn yliopiston romaanisten kiel-B ten professori Yakov Malkiel on koon-nut kirjaan nimeltä ››Etymology›› laajanjakson indoeuropeistiikan historiaa. Kirjannimenä moinen voisi kyllä antaa odottaamuunkinlaista sisältöä. Yleisesityksiä ety-mologiasta tieteenalana ei ole näihin saak-ka ollut olemassa kovinkaan monia; tunne-tuin näistä lienee saksalaisen Elmar Seebol-din ››Etymologie (eine Einführung am Beis-piel der deutschen Sprache)›› vuodeltal98 l . joka on luonteeltaan metodinen.Malkielin kirja on katsaus etenkin ro-maanisten kielten etymologisen tutkimuk-sen historiaan 1800-luvun alkupuoleltanykypäiviin. Suurelta osin ja varsinkin1800-luvun osuudessa kirjassa tarkastellaanetymologisen tutkimuksen kehitystä myöslaajemmasta indoeuropeistiikan näkökul-masta. Pääpaino on kuitenkin melko ahtaas-ti romanistiikassa. Koko etymologinen tut-kimustraditio on tietysti kehittynyt varsinpitkälti indoeurooppalaisten kielten paris-sa. ja roınaaniset kielet ovat monelta osintällä tieteenalalla pioneereja. mutta toisaaltamyös kehitykseltään varsin poikkeukselli-@Dsia. Romaanisten kielten etymologinen tut-kimus pohjautuu kauttaaltaan latinaan. jakoko tutkimusalalla ei välttämättä usein-kaan edes harhauduta latinan taakse. Jogermaanisten kielten kohdalla etymologi-nen tutkimus onjonkin verran erilaista, kunhuomioon tulee otetuksi myös sellaisia kie-len vaiheita. joista ei välttämättä ole ole-massa kirjallisia dokumentteja.Tyystin toisenlainen on etymologinentutkimusmetodi monien muiden kielteneikä vähiten oman kielikuntamme etymo-logisessa tutkimuksessa. Tästä ei Malkielinkirjasta löydyjuuri ainuttakaan esimerkkiä.Siinä ensimmäinen syy. miksi lukija (eten-kin tällainen moiskielikuntalainen»ja vie-lä etymologi) kokee pienen pettymyksensenjälkeen. mitä on kirjan nimen perusteel-la odottanut. Vaikka kyseessä onkin tutki-mushistoriallinen eikä niinkään metodolo-ginen teos, odottaisi silti edes esimerkin-oı naistaviittausta muidenkin kuin tutuim-pien indoeurooppalaisten kielten etymolo-giseen tutkimukseen. Onhan koko tieteen-alankin metodinja tutkimustradition kehit-tymiseen vaikuttanut myös esim. suoı na-DVlRlTTÄlÄ 2/1995lais-ugrilaisten kielten etymologinen tutki-mus, ja myös indoeuropeistiikan kannaltaluulisi olevan mielenkiintoa ja merkitystäeritoten kielikuntien välisten lainakontak-tien tutkimuksen kuvaamisella, mutta siihenei uhrata juuri riviäkään (mainitsen kohtaainoan esimerkin).Malkielin 223-sivuinen kirja jakautuukronologisesti kolmeen lukuun: ensimmäi-nen luku käsittelee 1800-lukua (s. l-39),toinen luku 1900-luvun ensimmäistä puo-liskoa (s. 4l-l04)ja kolmas luku 1900-lu-vun jälkipuoliskoa (s. 105-165). Lisäksilopussa on lyhyt luku päätelmiä (s. 167-171) sekä laajahko kirjallisuusluettelo(173-208) ja asia- ja henkilöhakemisto (s.209-223). Laajan asiakokonaisuuden jaka-minen tällä tavoin aikaväleille on ratkaisu-na tietysti helppo, ja jonkinlaista kronolo-giaa tämäntyyppisessä teoksessa onkin pak-ko noudattaa. Kun asioita kuitenkin tarkas-tellaan paljolti myös aihepiireittäin ja me-todin ja toimintatapojen kehittymisen näkö-kulmasta, teksti ei ajallisesti etene aivanlineaarisesti; kuinka voisikaan. Etenkinsuurempien kokonaisuuksien esittely joh-dattaa lukijan useissakin kohdin jo ensi jak-sossa 1900-luvun puolelle ja toisessa jak-sossa aina 1970-luvulle saakka. Moitteensijaa löytyy mielestäni vain siinä, että teks-tiä on asiallisesti vaikea seurata, kun muka-na ei ole minkäänlaisia ulkoisia vihjeitä sii-tä, mikä on käsiteltävänä. Sivujen ylälaidas-sakin annetaan vihjettä vain kulloisenkinluvun nimen verran (tyyliin ››the nineteenthcentury››), mikä ei paljon auta. Kun tekijäei ole tahtonut pirstoa sanottavaansa ala-lukuihin, olisivatjonkinlaiset vihjeet käsi-teltävänä olevista teemoista paikallaan jokoylätekstissä tai marginaalissa. Lukiessanihuomasin ryhtyä tekemään niitä itse muttavasta puolenvälin jälkeen.Malkiel on tehnyt kirjansa ilmeisestivähintään yhtä paljon muille kielitieteilijöil-le, tai pikemminkin koko kielentutkijoidenjoukolle, kuin etymologikollegoille. Varsin-kin kirj an loppupuolelta alkaa paljastua te-kijän huoli etymologian maineesta tutki-musalana ja sen harrastuksen hiipumisesta.Laajana juonena Malkielin kirjasta käykauniisti ilmi se, kuinka etymologia tieteen-alana ensin nousee kielentutkimuksen etu-rintamaan, jo varhain 1800-luvun puolellanuorgrammatiikan esiinmurtautumisen ai-koina. Kun tutkimusmenetelmät kehittyvätja yksityisten sanojen ja sanaperheiden(sekä äännehistorian, mikä häneltä kyllähavaitakseni jää tuomatta esiin) tutkimuk-sen kautta sanamateriaali ja selvitettyjenetymologioiden määrä vuosisatamme alku-puolella kasvaa merkittävästi, saavutetaaneräänlainen etymologian huippukausi vuo-sisatamme puolivälin tienoilla (laajasti ot-taen sen kahden puolen), jolloin ilmestyvätmerkittävät etymologiset sanakirjat useim-mista tärkeistä kielistä (vain indoeurooppa-laisia tosin mainitaan). Kun tämä ››huippu››on saavutettu, uhkaavat muut kielitieteen osa-alueetja uudet tutkimusalatjyrätä alleen kokotieteenalan, ja Malkiel ainakin näkee romah-duksen etymologian arvostuksessa.Yhtenä kirjan päätarkoituksena onkinselvästi nostaa etymologia tieteenalana siitäunohduksen suosta, johon se näyttäisi vii-me vuosikymmeninä olleen vajoamassa.Ehkäpä romaanisten kielten ja indoeuroop-palaisten kielten tutkimuksessa yleensäkinuudet kielitieteen suuntaukset ovat saaneetsuhteellisesti vahvemman jalansijan kuinuralilaisten kielten tutkimuksen piirissä,vaikka meillä ei tässä suhteessa oman kie-lemme tai kielikuntamme kannalta kyllä olekovinkaan erilainen tilanne. Etymologianarvostus ei ole kuitenkaan havaitaksenikärsinyt meillä sellaista haaksirikkoa kuinMalkielin kirjan perusteella voisi kuvitellaromaanisten ja yleisemmin indoeurooppa-laisten kielten etymologiselle tutkimuksellekäyneen. Onhan nimenomaan suomen kie-len viimeaikainen lainasanatutkimus saanutQ?osakseen varsin huomattavaa arvostusta(esimerkiksi yhden Suomen korkeimmistatutkijanviroista: Jorma Koivulehdon vastapäättyneen 5-vuotisen tutkijaprofessuurin),ja sehän on samalla myös mitä suurimmas-sa määrin indoeuropeistiikkaa! Sääli, etteitämä ole tavoittanut Malkielia. Kielikun-tamme toisessa ääripäässä Unkarissa ety-mologisia sanakirjoja on suorastaan tulvi-nut esiin viimeisten kahdenkymmenen vuo-den aikana: näitä ovat unkarin kielen histo-riallis-etymologinen sanakirja TESz, unka-rin kielen suomalais-ugrilaiset aineksetMSzFE (molemmat 1967-), uralilaistenkielten etymologinen sanakirja UEW, jokaedustaa erittäin traditionaalista lajityyppiä(1986-) sekä viimeksi 1992 ilmestymisen-sä aloittanut unkarin etymologinen sanakir-ja Etymologisches Wörterbuch des Unga-rischen EWUng. Viime mainittu edustaasellaista etymologisen sanakirjan tyyppiä,jonka Malkiel sanoo 1900-luvun jälkipuo-liskolla kokonaan lakanneen olemasta, ni-mittäin kielellä B kirjoitettua kielen A ety-mologista sanakirjaa.Viittauksia uralilaisten tai suomalais-ugrilaisten kielten etymologiseen tutki-mukseen saa Yakov Malkielin kirjasta ha-kemalla hakea. Tästä ei tekijää tietenkäänvoi kovasti moittia, kun hän kerran itse onromaanisten kielten tutkija. Asiahakemistopaljastaa, että suomea tai suomalais-ugrilai-sia kieliä käsitellään kahdella sivulla. Ter-mi Finno-Ugric jää pelkäksi maininnaksiMichael Lejeunen tutkimusintressien esit-telyssä, ja suomen kieli mainitaan yhdenkerran ja silloinkin lievästi sanoen oudos-sa yhteydessä, minkä perusteella voisi jopapäätellä, että ainakaan termi Ostseefi nnischei ole tekijälle aivan tuttu. Tette Hofstranväitöskirja »Ostseefinnisch und Germa-nisch: frühe Lehnbeziehungen im nörd-lichen Ostseeraum. . .›› mainitaan kohdassa,jossa puhutaan etymologian ajautumisestaarveluttaville alueille silloin kun tutkitaanasutushistoriaa (Siedlungsgeschichte) jajoudutaan mahdollisesti ottamaan kantaajoidenkin kansojen oikeuksiin johonkintiettyyn alueeseen: ››Saksalaiset [Hofstra onhollantilainenl] - - ovat ottaneet melkoisenaskelen eteenpäin siirtäessään tutkimuksenpainopisteen merivyöhykkeille (maritimezones) sanaston yhteensulautumisen analy-soinnissa›› (s. 114). Tästä on Malkielinmukaan oivallinen esimerkki Hofstran tut-kimus, joka käsittelee ››suomen ja saksanyhteyksiä itäisellä Itämerellä (Contacts bet-ween Finnish and German in the EasternBaltic)››! Suomen ja indoeurooppalaistenkielten kontaktien tutkimus ansaitsisi kyl-lä muunlaista huomiota. Unkarin kieli löy-tyy hakemiston perusteella yhdestä kohdas-ta (s. 67), jossa se mainitaan tarpeettomanaekskurssina yhdessä baskin kanssa.Romaanisten kielten tutkija voisi antaaMalkielin kirjasta etymologiaan keskittyvä-nä tutkimushistoriallisena teoksena huo-mattavasti positiivisemman arvion. Ikäväkyllä fennistiikan ja suomalaisen (etymo-logi)lukijan näkökulmasta teos vaikuttaapuutteelliselta. Teoksen nimi johdattaa liianyleisluontoisiin odotuksiin. Yleisesitykse-nä mannereurooppalaisesta etymologises-ta tutkimuksesta teos on opettavaista luet-tavaa, ja siitä kyllä välittyy tämän alueen jatieteenalan huikean syvällinen tuntemus.Loppupäätelmissään Malkiel esittää moniasuuntaviivoja etymologisen metodin ja tut-kimussuuntien kehittämiseen, joihin urali-laisten kielten tutkijakin mieluusti yhtyy,esimerkiksi etymologisten tutkimusmene-telmien yhdistämisen modernin morfolo-gian, erityisesti derivaation, tai äännesym-boliikan tutkimiseen. Älkää hyvät indo-europeistit hylätkö etymologiaa, emme me-kään sitä ole aikoneet tehdällULLA-MAIJA KULONENKotimaisten kielten tutkimuskeskus,Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki@

Etymologiaa Etelä-Euroopasta

https://journal.fi/virittaja/article/download/38800/28068

Etymologiaa Etelä-Euroopasta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi