Kielenaineksetniin (kieli: suomi, sivulla: 413)no (kieli: suomi, sivulla: 413)näin meidän kesken (kieli: suomi, sivulla: 412)sanoa (kieli: suomi, sivulla: 412)suoraan sanoen (kieli: suomi, sivulla: 412)tulla (kieli: suomi, sivulla: 413)täytyä (kieli: suomi, sivulla: 412)voida (kieli: suomi, sivulla: 412

Vesikansa, Jouko

Finnish

Journal.fi

412 Kielemme käytäntö Joutavia puheen lisäkkeitä1Kaikki olemme panneet ystäviemme ja työtoveriemme puheesta merkille seu­raavanlaisia mieli-ilmauksia: itse asiassa, suoraan sanoen, näin meidän kesken - harva­han tulee tarkkailleeksi omaa kielen­käyttöään. Niitä he viljelevät tuhka­tiheään sekä mahdollisissa että aivan mahdottomissa yhteyksissä. Puhujalta itseltään ne ehkä jäävät kokonaan huo­maamattakin, mutta kuulijaa ne jouta­vuutensa vuoksi saattavat hymyilyttää tai - harmittaa. Nimenomaan radio- ja televisiohaas­tatteluista tuttu on yhä yleistyvä tarpee­ton ti{yryä-verbin käyttö. Haastattelijan kysymykseen miten matkanne onnistui haas­tateltava vastaa kernaasti: täy'lyy sanoa, 1 Kielivartio 26. 9. 1963.että se onnistui hyvin. Miksi matkan täytyy sanoa onnistuneen hyvin? Eikö matkalta palannut myönnä sitä mielihyvin, sillä ei kaj voi olettaa, että hän itse on toivonut matkan epäonnistuvan? Sanat täy'lyy sanoa että ovat siis vastauksessa joutavat, täysin aiheettomat. Samaan tapaan käytetään niin pu­heessa kuin kirjoituksessa ilmauksia voi sanoa, mainita, voi todeta, panna merkille. Esimerkki eräästä pitäjänkuvauksesta: vuoriperä tulee harvoin näkyviin, Ja maista voidaan sanoa, että ne ovat luonteeltaan mata­lan aaltomaisia. Virkkeestä on voida-verbi ja sitä määrittävä infinitiivi sanoa kar­si tta vissa virkkeen ajatuksen siitä lain­kaan kärsimättä; päinvastoin se tällöin Kielemme käytäntö 413 vain selkeytyy. Siis: maat ovat luonteeltaan matalan aaltomaisia. Virkkeen alkoholita­pausten suhteen voidaan panna merkille, että niissä kuoli 128 ja loukkaantui 1 147 henkilöä voi pelkistää peräti kuusi sanaa lyhyem­pään ja siitä huolimatta kaiken olennai­sen ilmaisevaan asuun: alkoholitapauksissa kuoli 128 ja loukkaantui 1 147 henkeä. Syyttä suotta moni käyttää esityk­sessään aasinsiltaa mitä tulee siihen, ruot­siksi vad det beträffar. Niinpä valtioval­tamme edustaja sanoo: mitä tulee viennin kokoomukseen, ei viennissä ole tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia, mikä turhitta lisäkkeittä tarkoittaa: viennin kokoomuk­sessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Toinen esimerkki, teknillisestä tutki­muksesta: mitä tähän tutkittavaan sarjaan tulee, niin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta täyttää sarja kohtuudella asetettavat vaatimukset. Nasevammin : nyt tutkittava sarja täyttää kohtuudella asetettavat ( tai koh­tuulliset) vaatimukset. Ja eikö kolmila u­sein en virke mitä Suomen kesään tulee, niin täytyy sanoa, että se on hyvin lyhyt ole vii­dellä sanalla ilmaistuna : Suomen kesä on hyvin lyhyt! Yltyleinen tieteellisessä ja tieteellis­luonteisessa tekstissä on ilmaisutyyppi jos tarkastellaan ... niin havaitaan. Tätäkin sovinnaista ja paperiselta maistuvaa, asiasta toiseen siirryttäessä käytettävää kliseetä on sy.ytä karttaa. Jos tarkastellaan karieksen (hammasmädän) levinneisyyttä, sen havaitaan olevan Pohjois-Suomessa vielä yleisempi kansantauti kuin Etelä-Suomessa, lyhyemmin: karies on Pohjois-Suomessa vielä yleisempi kansantauti kuin Etelä-Suo­messa. Samoin: tarkastettaessa ( tieliikenne -) vahinkojen vaihteluja eri viikonpäivinä on havaittu, että huippuluku saavutettiin lauan­taisin, mikä ei sano olennaisesti sen enem­pää kuin eri viikonpäivinä vahingot vaihteli­vat siten, että huippuluku saavutettiin lauan­taisin tai huippuluku sattui lauantaiksi. Lopuksi vielä pari pientä, mutta pie­nuudestaan huolimatta turhaa sanaa, jotka harva se päivä saa kuulla radion ja television haastatteluista.Ja vaikka haas­tattelija jo työhönsä kouliutuneena ei aloittaisikaan kysymystään adverbilla no (no, milloin työ saadaan valmiiksi?), haas­tateltava sitä vastoin melko varmasti tokaisee vastauksensa alkuun apusanan niin ( niin, se valmistuu ensi vuoden alkuun mennessä). Nämä vähäiset adverbit, jotka tavallaan vastaavat rykäisyä ja jotka käyttäjänsä mielestä ilmeisesti jollain ta­voin keventävät hänen puheenvuoroaan, ovat nekin kyseisissä tapauksissa joutavia puheen lisäkkeitä. JOUKO VESIKANSA 

Joutavia puheen lisäkkeitä

https://journal.fi/virittaja/article/download/34672/44124

Joutavia puheen lisäkkeitä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi