Forsman, Maria

Finnish

Journal.fi

Kirjastotiede ja informatiikka 3 (4) - 1984 Kirjall isuutta 107 Opas Pohjoismaiden biblio-grafiseen aineistoon Guide to Nordic bibliography. Ed. Erland Munch-Peter sen. Kobenhavn 1984. Opas pohjo ismaiden bibliografiaan on pohjois-mais ten kir jastokoulujen opettajien yhte is työn tu-los. Aloite on tul lut Tanskasta , ja t eoksen päätoi-mit tajakin on tanskala inen . Muut toimittajat ovat Mona Madsen Tanskas ta , Odd Heine Hald Norjas-ta, S igrun Klara Hannesdö t t i r Is lannista, Cathar ina & N o r m a n Guthar tz , Charlot te Hanne r ja Lars Se ldén Ruots is ta sekä Eeva-Marjatta Kars tu Suo-mesta . Teos koos tuu kahdes ta pääjaksosta. Ens immäi -sessä on ka t sauks ia sekä Pohjolan että eri pohjois-ma iden bibl iografiatoimintaan, sen t aus taan ja his-tor iaan sekä erityisesti kansall isbibliografian kehi-tykseen . Toinen pääjakso käsi t tää bibliografisen luettelon, joka edel leen j a k a u t u u ko lmeen osaan: kansall isbibliografioihin, t ie teen ja ku l t tuur in merki t täv ien hahmojen henkilöbibl iografioihin sekä eri alojen erikoisbibliografioihin. Teoksen a lkuosassa esi te tään taus taa bibliogra-fiatoiminnalle. Er land Munch-Pe te r sen luo histori-allisen ka t s auksen pohjoismaiden keh i tykseen : eri maissa käyte t ty ih in kieliin, val t ioiden his tor iaan sekä lopuks i vapaakappa le to imin taan , joka on kansall isbibliografian tuo t t amisen perus ta . Käytet-tyjen kielien mon ina i suus on tä rkeä t ieto. Kartta-kuv in tue t tu ka t saus pohjoismaiden yhteises tä ja erillisestä his tor iasta valaisee sitä, mi tä maant ie-teellisiä, kielellisiä ja kul t tuur is ia alueita on mil-loinkin k u u l u n u t mink in va l t akunnan ala isuuteen: Tanska-Norjalla ja Ruots i -Suomel la on pi tkä yhtei-n e n historia. Vasta 1900-luvun a ikana voidaan pu-hua erillisistä, yksit täisistä pohjoismaista. Tämä ka t saus olisi vo inut olla laajempikin. Se olisi vo inut olla analysoivampi , olisi vo inut poht ia e n e m m ä n toisaalta kirjallisen ku l t tuur in syntyä ja kehi tys tä pohjoismaissa, toisaalta valtiollisen ja yh te i skun-nall isen e lämän merki tys tä ja niissä t apah tune i t a muu toks i a bibliografian kannal ta . Mut ta hyvä nä inkin . Maakohtaisissa kansallisbibliografiatarkasteluissa on pyri t ty n ivomaan kansall isbibl iografian kehi-tys tä k u n k i n m a a n valtiolliseen his tor iaan ja kirja-pa ino to iminnan kehi tykseen . Näin osoitetaan, et tä bibliografia ei ole kirjaston sisäinen ilmiö, vaan se kehi tys liittyy moni in mu ih ink in asioihin. Lisäksi art ikkelissa pohd i t aan kansall isbibl iografian kan-nal ta ongelmall isia alueita: ha rmaa ta kirjallisuutta, vaihtoehtojulkaisuja, sarjajulkaisuja, kirjoihin ja sarjajulkaisuihin sisältyviä art ikkeleita, u lkomail la ju lkais tua kirjall isuutta, karttoja, pa ine t tua mu-siikkia sekä audio-visuaalista aineistoa. Tämä tar-kais te lu tapa antaa u lo t tuvuu t t a bibliografiatoi-m i n n a n kehi tykseen . S u o m e n kansall isbibliografiaa koskevan kat-sauksen on kir joi t tanut Tampereen yl iopis ton kir-jas tot ie teen ja informati ikan la i toksen emer i tus lehtori Eeva-Marjatta Kars tu . Katsaus on raken-teel taan h iukan erilainen ku in muu t , ja siinä on pa inotus kul t tuur ih is tor iassa , ei n i inkään valtiolli-sessa tai poli i t t isessa historiassa. Siinä ei m y ö s k ä ä n er ikseen pohdi ta ei-kir jamuotoiseen aineis toon liittyviä ongelmia. I lmeisest i Suomessa t i lanne on muih in pohjoismaihin ver ra t tuna se lkeämpi . Kat-saus antaa yleiset suuntavi ivat suomala iseen bib-liografiaan, esit tää sen merkkipaaluja . Se ei kui-t enkaan pyri ana lyso imaan taustoja tai t apahtu-mien syitä. Niitä olisi etsi t tävä t ä m ä n ka t s auksen takaa. Katsaus an taak in pont ta tu tk ia t a r k e m m i n kansal l isbibl iograf ia toiminnan kehi tys tä Suomes -sa yh teydessä erilaisiin yhte iskunnal l i s i in ilmiöi-hin. Teoksen to inen pääjakso käsi t tää ensiksi eri ma iden kansal l isbibl iografioiden esittelyä. Biblio-grafisten t ietojen jä lkeen on lyhyt t i ivistelmä ja arvio bibliografioiden sisällöstä. Ti ivis telmät ovat suhteel l isen hyviä. Tietysti ne olisivat voineet olla laajempia, m u t t a täl laisinakin ovat mieles täni informatiivisia. Toisen pääjakson toisen o s u u d e n muodos t ava t 45 t iukalla kädel lä va l ikoidun pohjoismaisen tie-teen ja ku l t tuu r in merkk ihenk i lön henki löbibl io-grafiat. Kri teer inä sanotaan käy te tyn sitä, että hen-kilöt olisivat jollain lailla kansainväl ises t i tunne t tu -ja ja merki t täviä . Suur i osa henkilöbibl iografioista on lisäksi laadi t tu eri kir jas tokouluissa opiskelijoi-den harjoi tustöinä. Suomalais is ta m u k a a n ovat päässeet Alvar Aalto, Kalevala (?), Aleksis Kivi, Väinö Linna , J e a n Sibelius, Sakar i Topel ius ja Mika Waltari. Kiistat ta merkk ihenk i lö i t ä Kalevalaa lukuuno t t ama t t a , m u t t a olisiko j oku m u u k i n voi-nu t m a h t u a t ähän j oukkoon? Kysyn tätä lähinnä siksi, että Tanskas ta on m u k a n a minul le tun temat -tomia kansainväl is iä kuu lu i suuks ia . Olisiko niin, että kirjan to imi t t aminen Tanskassa olisi vaikut ta-nu t asiaan? Toisen pääjakson k o l m a n n e n osan muodos t aa luettelo erikoisbibliografioista Pohjoismaissa . Mu-kaan on ote t tu bibliografioita r i ippumat t a siitä, ovatko ne paperi l le painettuja, m i k r o m u o d o s s a vai a inoastaan onl inehaet tavia . Erikoisbibliografioi-den val i t seminen täl laiseen luet te loon on myös aina a rvos tuskysymys . Mitä otetaan ja mitä jäte-tään. Seuraavia val intakri teerei tä on käytet ty: a) Miten o lennainen aihe on? Tässä yh teydessä on ajateltu a iheen kansainväl is tä mielenki in toa . b) Miten hyvä bibliografia on laadull isesti? Tä-m ä on poh jau tunu t t ekn is -metodiseen arviointiin. c) Miten a jankohta inen bibliografia on? Tässä t ä m ä n h e t k e n k i innos tavuus vaihtelee alal-ta toiselle. Val ikoima va ikut taa ens inäkemäl tä var-sin kat taval ta ja siinä mielessä perus te l tavissa ole-valta. Yritin h a k u a m p u a joi takin mieles täni tärkei-tä bibliografioita, ja ka ikki ne löytyivät. Lisäksi totesin, että ni iden sisältöä on mukavas t i k o m m e n -toitu. Tämän bibliografisen oppaan laa t iminen on var-mast i ollut suur i työ, sellainen jo ta kent ies on pidet t \ ' to ivo t tomana työnä, »hul lun h o m m a n a » . Voisin kuvitel la näin, en t iedä mi ten on. Kuvi t te len näin siksi, et tä m u k a n a on ollut m o n t a maa ta ja mon ta ihmistä . Kansall isbibliografiaosa on kiista-108 Kirjallisuutta Kirjastotiede ja informatiikka 3 (4) - 1984 ton, mutta henkilö- ja erikoisbibliografioiden va-linnassa vaikuttavat laatijoiden arvostukset. Mikä on laatijan mielestä tärkeää, ei ehkä ole aina sitä käyttäjän kannalta. Käsittääkseni tässä bibliogra-fiassa on kuitenkin onnistuttu suhteellisen hyvin. Ja aina voi kehitellä ja parantaa tehtyä työtä. Kir-jan päätoimittaja toteaakin esipuheessaan, että tekijät ottavat kommentteja ilolla vastaan. Biblio-grafiat päättyvät vuoteen 1983, ja tarkoituksena on julkaista suplementteja joka toinen vuosi. »Guide to Nordic Bibliography» on tarpeellinen teos. Pohjoismaisia bibliografioita on nyt koottu ja järjestetty, kirja on julkaistu englannin kielellä, ja tavoittanee näin myös pohjoismaiden ulkopuolisen bibliografisen informaation tarvitsijan. Bibliogra-fioiden käyttäjille teos saattaa tuottaa iloisia yllä-tyksiä: »Juuri minun kiinnostusalueestani on siis olemassa bibliografia!» Myös bibliografioiden laati-jat kokenevat oppaan tervetulleena, joskaan he eivät voi riemusta huuhdahtaa: »Minun kiinnostus-alueeltani ei olekaan vielä erikoisbibliografiaa», sillä tämä teos ei kata kaikkea. Uskoisin oppaan olevan hyödyllinen myös kirjastotieteen ja infor-matiikan opetuksen näkökulmasta. Bibliografian tutkimuksen kannalta »Guide to Nordic Bibliography» on kiinnostava. Se herättää heti ajatuksen, että olisi tutkittava perusteellisesti bibliografiatoiminnan syntyä ja kehitystä eri poh-joismaissa osana yhteiskunnan ja kulttuurin kehi-tystä. Toinen ajatus, joka nousee teosta selaillessa, on edellisen kääntöpuoli: Tätä luetteloa tutkimalla voidaan päätellä jotain eri tieteenalojen kehitykses-tä pohjoismaissa. Kolmas bibliografiantutkimuk-sellinen ajatusrykelmä liittyy tämän bibliografian syntyyn: Mikä todella oli se tilanne, joka sai poh-joismaiset kirjastoalan opettajat kokoamaan tätä luetteloa? Mitkä nähtiin tämän kirjan yhteiskun-nallisiksi tehtäviksi, funktioiksi? Entä mikä oli se tiedostettu tai tiedostamaton bibliografisen infor-maation tarve, joka tämän oppaan taustalla piilee? Maria Forsman Ohjeita kirjoittajille: Kirjastotiede ja informatiikka julkaisee oman oppiaineensa ja siihen läheisesti liit-tyvien tieteenalojen kirjoituksia: (1) artikkeleita, (2) katsauksia, (3) haastatteluja, (4) keskustelua, (5) raportteja, (6) kirjallisuus-esittelyjä ja -arviointeja sekä (7) Kirjasto-tieteen ja informatiikan yhdistyksen toimintaa esitteleviä kirjoituksia. Laajempien kirjoitusten (1-3) alkuun sijoitetaan lyhyt englannin kielinen tiivistel-mä (abstrakti). Kirjoitukset tarjotaan julkaistavaksi toimitukselle. Ne on kirjoiteltava koneella yhdelle puolelle liuskaa ns. »kolmosvälikkeellä» (noin 30 riviä per liuska) jättämällä kullekin sivulle leveä marginaali. Kirjoitusten on oltava lopullisessa puhtaaksikirjoi-tetussa asussaan. Kirjallisuusluettelon laadinnassa pyydetään käyttämään seuraavaa kaavaa: - Esimerkkinä kirja: Rözsa, György, Scientific information and society. Mouton, The Hague, 1973. - Esimerkkinä aikakauslehtiartikkeli: Inhaber, H. & Aivo, M., World science as an input-output system. Scientometrics. 1 (1): 43-64. 1978. (Jos vuosikertaa ei mainittu, ensimmäiseksi vuosiluku.) Ennen kirjoitusten painattamista kirjoittajille lähetetään yksi oikovedos, joka on korjattuna palautettava mahdollisimman pian toimittajalle. Kaikista yhteyksistä kirja-painoon vastaa toimitus. Tekijät vastaavat kirjoitustensa tieteellisestä sisällöstä. 

Opas Pohjoismaiden bibliografiseen aineistoon

https://journal.fi/inf/article/download/1209/1067

Opas Pohjoismaiden bibliografiseen aineistoon

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi