Iivonen, Mirja

Finnish

Journal.fi

Kirjastotiede ja informatiikka 6 (2)—1987 Kirjallisuutta 67 vaikka kuntalaiset voivat jo nyt ainakin periaat-teessa tehdä hankintaehdotuksia. Harva heistä ehkä kuitenkaan tietää tästä tai on rohjennut tuo-da esiin toivomuksiaan. Ehdotus herätti mieles-säni tukun kysymyksiä. Eivätkö kuntalaiset ha-luaisi saman tien esittää toivomuksia myös leh-distä, äänitteistä, kuvatallenteista yms.? Miten (ämä mahdollisuus ulotetaan koskemaan kaik-kia, esimerkiksi pikkulapsia? Mistä saadaan työ-voima käsittelemään ehdotuksia? Säilyisikö pää-tösvalta hankinnoista edelleen käytännössä kir-jastonhoitajilla eli ns. asiantuntijoilla vai tulisi-vatko muut kirjastojen työntekijät, erilaisia puo-luepoliittisia näkemyksiä edustavat kirjastolau-takuntien jäsenet ja/tai asiakkaat mukaan pää-töksentekoon vaikkapa hankintakiintiöin? Terhi Anttila Viitteet 1 Kyseessä on Merja Hurrin Helsingin yliopistoon vuon-na 1983 tekemä tiedotusopin lisensiaatintutkielma Kulttuu-riosastot. 2 Vrt. Jameson, Fredric, Reifikaatio ja utopia massakult-tuurissa. Suom. Seppo Siuro. Tiedotustutkimus 7(3): 29—45. 1984; Jameson, Fredric, Postmodernismi eli kulttuurin lo-giikka myöhäiskapitalismissa. Suom. Frkki Vainikkala ja työ-ryhmä Kimmo Jokinen, Jukka Laari, Kaarlo Laine. Teok-sessa Moderni/postmoderni. Lähtökohtia keskusteluun, s. 227—279. Toim. Jussi Kotkavirta ja Fsa Sironen. Tutkija-liitto, Jyväskylä, 1986. 3 Segers, Rien T., Kirja ja lukija. Johdatusta kirjallisuu-dentutkimuksen uuteen suuntaukseen. Suom. Iiii Ahonen. SKS, Juva, 1985. S. 107. 4 Varpio, Yrjö, Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen historia. WSOY, Porvoo, 1986. S. 131 — 143. 5 Vrt. Jallinoja, Riitta, Mitä on naiseus. Sosiologia 24(1): 32—42. 1987. 6 Pertti Vakkarin (Kirjojen lukeminen ja yleiset kirjastot. Tutkimus yleisten kirjastojen käytöstä kirjakanavana. Kir-jastopalvelu, Pieksämäki, 1983. S. 80—84.) mukaan kirjas-tosta lainaamattomiin lukijoihin kuuluu mm. sellaisia, jot-ka suosivat etenkin kioski- tai uskonnollisia kirjoja. Kansainvälinen luokitustutkimuksen äänenkannattaja International Classification Fraasi tai ei, mutta monilla tieteenaloilla uusin tutkimus ilmestyy nykyisin aikakauslehtiartikke-leina. Kansainvälisestä tutkimuksesta kiinnostu-neiden on kartoitettava oman alansa keskeiset ai-kakauslehtijulkaisut ja seurattava niitä. Omalla mielenkiintoalueellani, Iuokitustutkimuksen pii-rissä, eräs merkittävimmistä kansainvälisistä ai-kakauslehdistä on INDEKS Verlagin julkaisema ja FID:n luokitListutkimuskomitean tukema In-ternational Classification. Oman ilmoituksensa mukaan lehti keskittyy käsiteteoriaan, systemaat-tiseen terminologiaan ja tiedon organisointiin. International Classification -lehden toimitta-jien joukko on varsin arvovaltainen ja kansain-välinen. Päätoimittajana toimii tällä hetkellä tun-nettu saksalainen luokitusteoreetikko, filosofian tohtori Ingetraut Dahlberg. Muut toimittajat ovat professorit Aivvin Diemer (Saksan Liittota-savalta), Jean M. Perreault (Yhdysvallat) ja Arashanipalai Neelameghan (Pariisi, Unesco/ PGI). Toimitusneuvostoon kuuluu 16 jäsentä eri puolilta maapalloa. Heidän joukossaan on edus-tajia mm. Brasiliasta, Italiasta, Japanista ja Puo-lasta. Toimituskunnassa ovat mukana sellaiset Suomessakin hyvin tunnetut henkilöt kuten Da-gobert Soergel Yhdysvalloista ja AT. Tsernyi Neuvostoliitosta. Diisseldorfin yliopiston filoso-fian laitoksen informaation ja dokumentaation tutkimusosastolla, Saksan luokitusseuralla ja Wienissä sijaitsevalla Infotermilla on myös edus-tajansa toimitusneuvostossa. Artikkelien kirjo International Classification -lehdessä on nel-jän viime vuoden aikana (volyymit 10—13, vuo-det 1983—1986) julkaistu kaikkiaan 44 artikke-lia, joista jotkut useampiosaisina. Artikkelit ja-kaantuvat kirjoittajiensa työskentelymaan mu-kaan seuraavasti (kirjoittajan kotimaa ei välttä-mättä ole sama kuin työskentelymaa): 68 Kirjallisuutta Kirjastotiede ja informatiikka 6 (2)—1987 artikkelien kirjoittajien artikkelien i luk umäärä työskentelymaa voi . 10—voi. 13 voi. 13 Belgia 1 Englanti 2 1 Intia 5 2 Israel 1 — Itävalta 3 1 Kanada 1 1 Kiina 1 1 Saksan Liittotasavalta 15 1 Unkari 2 1 Yhdysvallat 10 3 Tanska 2 — Tsekkoslovakia 1 — YHTEENSÄ 44 11 Julkaistut artikkelit ovat peräisin monesta maasta ja siten toteuttavat lehden nimeä — In-ternational Classification. Kuitenkin vuosina 1983—1986 julkaistuista 44 artikkelista 25 (56.8 %) oli peräisin kahdesta maasta, Saksan Liitto-tasavallasta ja Yhdysvalloista. Viimeksi ilmesty-neessä vuosikerrassa (voi. 13) tilanne oli tosin jo erilainen. Kuten tieteellisten aikakauslehtien artikkelit yleensäkin, myös International Classification -lehden artikkelit ovat vaikeusasteeltaan hyvin-kin vaihtelevia. Jotkut artikkelit ovat teoreetti-sesti melko kunnianhimoisia ja saattavat vaatia lukijalta melkoista aihealueeseen perehtyneisyyt-tä. Esimerkkinä tämän tyyppisestä artikkelista voi mainita Wolfgang Dahlbergin kaksiosaisen artikkelin Natural Law and Evolution. Towards a Natural Classification of Order (International Classification 13(1986): 1, p. 1—8; International Classification 13(1986): 2, p. 65—72). Tässä ar-tikkelissa kirjoittaja ilmoittaa pyrkivänsä ymmär-tämään luonnonlakia, evoluutiota ja määräyty-misen muotoja uudella tavalla tarkastelemalla niiden kontekstia eri näkökulmista. Hänen mu-kaansa järjestystä kaikkien määräytymismuoto-jen käsitteellisenä viitekehyksenä on mahdoton-ta tarkastella erillään tietoisuudesta ja olemisesta. Esimerkki myös teoreettiseen jäsennykseen pyrkivästä, mutta jo helppolukuisemmasta ja mielenkiintoisesta kirjoituksesta on kanadalaisen professorin Gilles Deschateletsin artikkeli The Three Languages Theory in Information Retriev-al (International Classification 13(1986): 3, p. 126—132). Tekijä määrittelee ja luonnehtii kol-mea hakujärjestelmiin liittyvää kieltä, dokumen-tin kieltä, indeksointikieltä ja kyselykieltä. Lisäk-si hän identifioi niiden tehtäviä ja merkitystä tie-donhaussa. Kaikki International Classification -lehden ar-tikkelit eivät suinkaan pyri teoreettiseen mallin-tamiseen. Lehdessä julkaistaan myös paljon sel-vitystyyppisiä, kiinnostavia artikkeleita, joissa esitellään mm. eri maissa käytettäviä luokitus- ja indeksointijärjestelmiä. Tämän tyyppinen artik-keli on Kiinan kansantasavallassa, Hubein yli-opistossa työskentelevän Lei Zengin artikkeli An Introduction to Thesauri and Classification Sys-tems in the People's Republic of China (Inter-national Classification 13(1986): 1, p. 24—28). Artikkelissa esitellään kiinalaista tesaurusta ja kolmea Kiinan kansantasavallassa käytettyä kir-jastoluokitusjärjestelmää, Kiinan kansan yliopis-ton kirjaston luokitusta, Kiinan tiedeakatemian kirjaston luokitusta ja Kiinalaista kirjastoluoki-tusta, joka on Kiinassa eniten käytetty kirjasto-luokitus. Oma viehätyksensä on tietää joitakin piirteitä näistä luokituksista. Samoin on viehät-tävää tietää, että kiinalaisessa tesauruksessa viit-taukset tulevat seuraavasti (rinnalla suomenkie-liset vastineet): Y (Yong) Käytä D (Dai) KT (korvaa termin) F (Fen) ST (suppeampialainen termi) S (Su) LT (laajempialainen termi) C (Can) RT (rinnakkaistermi) Uusien aiheiden esiinnousu tutkimusalueella näkyy myös International Classification -lehdes-sä. Luokitustutkimuksen puitteissa tällainen uusi aihe on luokituksen ja tekoälyn suhde. Sitä ovat International Classification -lehdessä pohtineet Kölnissä työskentelevä Norbert Meder (Artificial Intelligence as a Tool of Classification/Interna-tional Classification 12(1985): 3, p. 128—132) ja Infotermissä työskentelevä Wolfgang Nedobity (Terminology and Artificial Intelligence/Interna-tional Classification 12(1985): 1, p. 17—19). Lehden kautta välittyy lisäksi kuva siitä, mi-ten »vanhat», melko erilläänkin käsitellyt aiheet liittyvät tällä hetkellä uudella tavalla ja aikaisem-paa kiinteämmin yhteen. Luokitusta ja indek-sointia käsitellään kiinteässä yhteydessä tiedon-hakuun. Tämä on seikka, joka käytännön näkö-kulmasta katsottuna vaikuttaa lähes itsestään sel-vältä, mutta joka luokitustutkimuksen puitteis-sa on sittenkin melko uusi ilmiö. International Classification on siten tiedonhaunkin tutkimuk-sesta kiinnostuneille varsin hyödyllinen tiedon-lähde. Luokitusuutiset International Classification on myös uutislehti. Uutispalstalla seurataan mm. eri maissa toimi-vien luokitustutkimusryhmien kokouksia ja mui-ta tapahtumia. Numerossa 2/1985 uutisoitiin esim. International Federation of Classification Kirjastotiede ja informatiikka 6 (2)—1987 Kirjallisuutta 69 Societies (IFCS) -nimisen järjestön perustaminen 4. 7. 1985. Uutisluontoiseen aineistoon kuuluvat myös tiedot eri maissa meneillään olevista tutki-muksista. Lehteä seuraamalla olen huomannut mm. että Lontoossa (London City University) (ehdään tutkimusta tiedonhaun kongnitiivisista malleista ja että Iranin kansalliskirjaston luoki-tustutkimusosastolla tehdään tutkimusta Iranin kielten ja kirjallisuuden esittämisestä Kongressin kirjaston luokituksessa. Irmeli Hovin juuri val-mistunut lisensiaatintyö mainittiin meneillään olevana tutkimuksena International Classifica-tion -lehden numerossa 3/1986. Uutispalstalla tiedotetaan myös eri luokitusten käytöstä eri maissa. Numerossa 3/1983 esimer-kiksi kerrottiin UDK:ta ja BBK:ta (Kirjastobib-liografinen luokitus) Neuvostoliitossa käyttävien kirjastojen lukumäärät (tilanne 1983). Koska us-kon näiden tietojen kiinnostavan ainakin joita-kin suomalaisia lukijoita, niin toistettakoon ne tässä: BBK:ta käyttävät kirjastot Neuvostoliitossa Valtionkirjastot Alueelliset kirjastot Yleiset kirjastot Lasten kirjastot ja koulu-kirjastot Yhteensä n. UDK:ta käyttävät kirjastot Neu vostoliitossa Tekniikan alan kirjastot Maatalousalan kirjastot Lääketieteen kirjastot Informaatiopalvelut Yhteensä n. Vaikka BBK on Neuvostoliitossa selvästi käy-tetympi luokitus kuin UDK, niin UDK:llakin on siellä vankka asema ja selvästi omat käyttäjäryh-mänsä. Tieteellisen aikakauslehden uutisoinnin seuraa-minen on itsensä ajantasalla pitämistä. Tieteel-lkm 50 5 000 113 000 127 000 245 000 lkm 15 000 4 500 6 500 10 000 36 000 lisillä aikakauslehdillä on moninaisia funktioita, aina niitä ei lueta vain siksi, että kerättäisiin viit-teitä omaan tutkimukseen. Tarpeelliset kirja-arvostelut International Classification sisältää myös mel-koisen määrän kirja-arvosteluja. Neljän viime vuoden aikana niitä on julkaistu kaikkiaan 58, mikä tarkoittaa n. 15 arvostelua/volyymi ja 5 ar-vostelua/numero. Uusien, joskus vähän vanhem-pienkin teosten arvostelijoina ovat alan asiantun-tijat. Ahkera kirja-arvostelujen kirjoittaja on esim. päätoimittaja Dahlberg itse. Toinen ahke-ra arvostelija on intialainen M.P. Satija. Kan-sainvälisessä lehdessä julkaistut kirja-arvostelut ovat merkittäviä ainakin kahdesta syystä. Ensin-näkin niiden kautta välittyy tieto uusista, itseä kiinnostavalla tutkimusalueella tehdyistä tutki-muksista jo ennen kuin nämä tutkimukset han-kitaan Suomen kaltaiseen periferiaan. Toisaalta Suomen kaltaisessa väkiluvultaan pienessä maas-sa tietyn spesifin tutkimusalueen harrastajia on vähän, ja niinpä mahdollisten kirja-arvostelujen-kin kirjoittajia on vähän. Luokitustutkimusta ei Suomessa koskaan pystytä kirja-arvostelujen avulla esittelemään niin laaja-alaisesti kuin kan-sainvälisissä julkaisuissa. Siksi kannattaa opetella lukemaan näitä arvosteluja esim. International Classification -lehden tyyppisestä julkaisusta ja näin käyttää hyväksi se työ, jota tehdään muu-alla. Myös sillä, että kirja-arvostelun'kirjoittaja on esim. Ingetraut Dahlberg tai Dagobert Soer-gel, on selvää informaatioarvoa monelle lukijal-le. Lopuksi On kirjoja, joita luetaan vain joskus ja on kir-joja, joihin palataan aina uudestaan ja uudes-taan. Samoin on tieteellisiä aikakauslehtiä, joi-ta tarvitaan vain joskus ja on tieteellisiä aikakaus-lehtiä, joita luetaan jatkuvasti ja säännöllisesti. Itselleni International Classification kuuluu jäl-kimmäisten, aina tarvittavien joukkoon. Mirja Iivonen 

Kansainvälinen luokitustutkimuksen äänenkannattaja International Classification

https://journal.fi/inf/article/download/1323/1170

Kansainvälinen luokitustutkimuksen äänenkannattaja International Classification

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi