Hollsten, Laura

Finnish

Journal.fi

                                         AURAICA         Scripta a Societate Porthan edita          Vol. 9, 2018: 71– 73                                                                                                                                                                   Edidit Porthan-Seura  http://www.protsv.fi/porthan-seura ISSN 1797-5913  Kirjallisuusarvostelut – Recensioner   Carina Nynäs och Lars Bergquist: A Linnaean Kaleidoscope. The Hagströmer Medico-Historical Library. Fri tanke 2016, 616 s. Arv. Laura Hollsten. Dosentti, yliopistonopettaja, Allmän historia, Åbo Akademi. laura.hollsten (apud) abo.fi  ………………………………………………………………………………………………….  Carina Nynäs ja Lars Bergquist esittelevät englanninkielisessä teoksessa A Linnaean Kaleidoscope Carl von Linnén johdolla vuo-sina 1743–1776 kirjoitetut 186 dissertaatiota eli väitöskirjaa. A Linnaean Kaleidoscope on ensimmäinen teos, joka esittelee kaikki 186 väitöskirjaa englannin kielellä. Kaksiosainen teos on kuvitettu alkuperäisillä kuvilla. Kirjoit-tajien pyrkimyksenä ei ole ainoastaan väitös-kirjojen tieteellisen sisällön esittely, vaan he pohtivat teoksia myös aatehistorian ja kult-tuurisen kontekstin näkökulmasta. Esipuheen mukaan teos on suunnattu tieteen historiasta sekä aate- ja oppihistoriasta kiinnostuneille. Dissertaatiot esitellään lyhyiden esseiden muodossa. Niiden sisällön lisäksi Nynäs ja Bergqvist valottavat aiheita Linnétä ja hänen oppilaitaan käsittelevän tutkimuskirjallisuu-den pohjalta.   **  Linné toimi 185:n opinnäytteen ohjaajana (praeses); viimeisen opinnäytteen ohjaaja oli Carl von Linné nuorempi. Ajan dissertaatioita voidaan pitää nykypäivän väitöskirjan esias-teena. Respondentti puolusti dissertaatiota julkisessa väitöstilaisuudessa (disputatio), ja työt painettiin tavallisesti viikkoa ennen väi-töstilaisuutta. Ohjaaja päätti aiheesta ja toimi toisinaan myös opinnäytteen pääasiallisena kirjoittajana. Respondenttien oma panos vaihteli, mutta Linnén oppilaat olivat joissain tapauksissa varsin omatoimisia. Linné jopa hylkäsi aluksi yhden opinnäytteen, J.V. Sie-vertin ilman laatuja käsittelevän teoksen Aer Habitabilis (1759), joka kuitenkin painettiin ja nähtävästi lopulta hyväksyttiin. Linnén kolle-gan, J.G. Acrelin mukaan Linnéllä oli tapana sanella teksti respondentille latinaksi tai ruot-siksi jättäen lopullisen sananmuodon tämän huoleksi. Respondentilla oli lupa esiintyä tekijänä, kunhan hän viittasi Linnéhen, esi-merkiksi sanoin ”kuten arvoisa praeses on osoittanut”.1 Opinnäytteet ovat pituudeltaan vaihtelevia – lyhyimmät  4 ja pisimmät 58 sivua.    Alun perin latinankieliset dissertaatiot ovat olleet luettavissa lyhyinä englanninkielisinä tiivistelminä Richard Pulteneyn vuonna 1781 ilmestyneessä teoksessa A General View of the Writings of Linnaeus. Noin puolet väitös-kirjoista on ilmestynyt ruotsiksi sarjassa Val-da avhandlingar av Carl von Linnaeus i över-sättning, jota Svenska Linnésällskapet on julkaissut vuodesta 1921 lähtien. Jotkut väi-töskirjat on käännetty englannin kielelle tai muille eurooppalaisille kielelle, joissain tapa-uksissa jo Linnén elinaikana.2  **  Suuri osa väitöskirjoista käsittelee tunnetusti kasvitiedettä, niin yksittäisiä kasveja kuin kasvitieteellisiä kokoelmia. Kokoelmia tarkas-televat työt perustuvat usein muiden luon-nontieteilijöiden kokoelmia esitteleviin kirjalli-siin esityksiin. Esimerkiksi Carol. Gust. Sandmarkin puolustama Jamaikan kasvistoa käsittelevä Flora jamaicaicensis (1759) pe-rustuu Sir Hans Sloanen teokseen A Voyage to the Islands Madera, Barbados, Nieves, S. Cristophers and Jamaica (1707/1725) sekä Patrick Brownen teokseen A Civil and Natu-ral History of Jamaica (1756). Maininnat ai-kaisemmasta tutkimuksesta ja kokoelmien alkuperästä ovat tärkeitä tiedon kiertokulusta kiinnostuneille tutkijoille, ja ne osoittavat, että luonnontieteilijät olivat hyvin perillä muualla tehdystä tutkimuksesta.                                                 1 Bo Lindberg, Disserations in the Eighteenth Century, Carina Nynäs & Lars Bergquist, A Linnaean Kaleido-scope (2016), XII. 2 Katso esimerkiksi J. Antonovics & J. Kritzinger, A translation of the Linnaean dissertation The Invisible World. The British Journal for the History of Science, 49 (3), 2016: 353–382. doi:10.1017/S0007087416000637. Kirjallisuutta • AURAICA 9, 2018  72 Kasvien lisäksi aiheena ovat usein eläimet ja eläintieteelliset kokoelmat. Petrus Sundiuk-sen Surinamensia grilliana (1748) käsittelee Hollannin Guyanasta peräisin olevaa eläin-kokoelmaa. Neljäkymmentä alkoholiin säilöt-tyä eläintä käsittävän kokoelman oli koonnut plantaasin omistaja Pater Gerret poikineen. Kokoelma joutui sittemmin Ruotsin Itä-Intian komppaniaa johtaneelle Clas Grillille (1705–1767), joka lahjoitti sen Uppsalan museolle. Luonnontieteitä harrastava kauppahuoneen omistaja Grill oli siinä mielessä tyypillinen 1700-luvun menestyvä kauppias, että hän tuki tieteitä. Hän myönsi esimerkiksi Kunin-kaalliselle Tiedekatemialle lainan observato-rion hankkimista varten, ja hänet valittiin akatemiaan yhtenä sen ensimmäisistä jäse-nistä. Surinamensia grilliana sisältää muun muassa kiinnostavan kuvauksen boakäär-meestä, joka kulkee nimellä Cechris. Ajan tavan mukaan kuvauksessa on runsaasti viittauksia aikaisempiin kirjoituksiin. Käär-meen kerrotaan nielevän kokonaisena lam-paita, vuohia ja kauriita, joidenkin tutkijoiden mukaan jopa puhveleita, minkä jälkeen boa lepää liikkumattomana kahdeksan päivän ajan joutuen helposti alttiiksi erilaisille vaaroil-le, kuten alkuperäisväestön saaliiksi. Su-rinamin eläimistön lisäksi opinnäyte antaa tietoa verkostoista, joiden kautta luonnonhis-torialliset esineet ja niitä käsittelevä tieto liikkuivat 1700-luvulla.  Nynäs ja Bergquist ovat esseissään nosta-neet esiin myös aikaisemmin vähemmälle huomiolle jäävät dissertaatiot, kuten ravinto- ja terveyskysymyksiin sekä naisiin ja lapsiin liittyvät opinnäytteet. Ravintokysymykset esiintyvät useissa terveyttä ja ruokavaliota käsittelevissä dissertaatioissa. Esimerkiksi Hieronymus von der Burgin opinnäyte Aceta-ria (1756), jossa esitellään 18 raakana syötä-vää vihannesta, paneutuu näiden vihannes-ten terveysvaikutuksiin. Salaatteja suositel-laan heikoille, kuumaverisille henkilöille, jotka kärsivät univaikeuksista ja ruokahalun puut-teesta. Tekstin mukaan salaatit suolan, öljyn ja etikan kera nautittuna viilentävät kehoa ja kiihdyttävät ruokahalua. Kaikille salaatit eivät kuitenkaan sovi, vaan niiden säännöllinen nauttiminen voi aiheuttaa miehelle sukupuo-lista kyvyttömyyttä ja jopa hedelmättömyyttä. Rasvainen liha ja lanttu sopivat kovaa ruu-miillista työtä tekevälle henkilöille, mutta pai-kallaan olevaa elämää viettävien on syytä välttää lihaa. Linné (ja hänen oppilaansa) kehottaa toistuvasti välttämään liiallista lihan-syöntiä ja varoittaa erityisesti liiallisen kahvin-juonnin aiheuttamista terveysongelmista. Jotkut neuvot ovat varsin samanlaisia kuin nykyajan terveysvinkit: vähemmän lihaa ja suolaa, enemmän vihanneksia sekä kohtuul-lisesti hikoilua aiheuttavaa liikuntaa.   Vaikka osa terveysohjeista vaikuttaa nyky-päivään soveltuvilta, toiset suositukset osoit-tavat, että menneisyys on vieras maailma. Esimerkiksi Federicus Lindbergin nimissä olevassa opinnäytteessä Nutrix Noverca (1752) pohditaan imettäjän roolia ja tarpeelli-suutta. Linné suosittelee äideille imetystä ja arvostelee yläluokan tapaa käyttää imettäjää. Hän harmittelee, miten tuskin jätettyämme äidin kohdun meiltä evätään luonnon meille tarkoittama maito ja niin joudumme turmiol-lisen tavan uhriksi. Lisäksi teksti tuo ilmi säätyyn liittyviä ennakkoluuloja: imettäjät kuuluivat Linnén mukaan usein alempaan säätyyn, jonka edustajilla oli tapana nauttia alkoholipitoisia juomia. Tämän lapsen ter-veydelle haitallisen tavan lisäksi imettäjä saattoi olla hysteerikko, mikä saattoi aiheut-taa imeväiselle ilmavaivoja. Nutrix Noverca kertoo myös, että mustatukkaisen imettäjän maitoa pidettiin laadultaan parhaana, kun taas imettäjän punaiset hiukset merkitsivät huonolaatuista maitoa. Nykylukijan on hel-pompi ymmärtää Linnén pohdintaa äidin ja lapsen suhteesta: imetys luo lämpimämmän suhteen äidin ja lapsen välille. Linnén mieles-tä ei siis riittänyt, että pieni lapsi sai äidinmai-toa imettäjältä, vaan maidon tuli olla oman äidin.   Monet Linnén oppilaista tulivat ulkomailta, muun muassa Saksasta ja Venäjältä. Suo-malaista lukijaa saattaa kiinnostaa Suomen puolelta tulleet oppilaat, jotka usein palasivat Suomeen saatettuaan opintonsa loppuun. Yksi heistä oli Suomen lääketieteen isäksi kutsuttu Johan Haartman (1725–1787), joka puolusti väitöskirjaansa De plantis hybridis vuonna 1751. Haartman toimi Turun ja Porin läänin piirilääkärinä (provincialmedicus) vuo-desta 1754 ja perusti Turkuun lääninlasare-tin, joka valmistui vuonna 1759. Lisäksi Haartman käynnisti Turussa variolaation eli rokottamisen isorokkoepidemian aikana 1754.3  **                                                 3 Matti Haltia ja Antti Vaheri, Johan Haartman – Suomen lääketieteen isä, http://www.hi.helsinki.fi/tietoa/johan_haartman.html.  AURAICA 9, 2018                            Nynäs & Bergquist: A Linnaean Kaleidoscope  73  Nynäsin ja Bergquistin oppineet esseet tuo-vat Linnéen dissertaatiot englantia lukevalle yleisölle helposti lähestyttävässä muodossa. Esseiden kautta pääsee tutustumaan väitös-kirjojen taustoihin, niiden sisältöön sekä 1700-luvun aate- ja oppihistorialliseen kon-tekstiin. Ne antavat nopean läpileikkauksen siitä, mistä 1700-luvun luonnontieteessä oltiin kiinnostuneita, miten tieto liikkui luonnontie-teen maailmassa ja minkälaisten verkostojen kautta se kulki. Kiinnostuneet voivat edetä varsinaisten väitöskirjojen pariin. Esseet toimivat porttina varsinaisiin väitöskirjoihin mutta ovat nautittavaa luettavaa myös itses-sään. 

A Linnaean Kaleidoscope

https://journal.fi/aur/article/download/78063/38967

A Linnaean Kaleidoscope

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi