Markless, Sharon

Muranen, Justiina

Streatfield, David

Finnish

Journal.fi

KATSAUS David Streatfield & Sharon Markless Toimivien oppilaitoskirjastojen kehittäminen opetuksen ja oppimisen tueksi: kokemuksia Iso-Britanniasta' Streatfield, David & Markless, Sharon, Toimivien oppilaitoskirjastojen kehit-täminen opetuksen ja oppimisen tueksi: kokemuksia Iso-Britanniasta [Developimg effective school and Polytechnic libraries to support teaching and learning: the British experience]. Kirjastotiede ja informatiikka 14 (3): 100-105, 1995. This paper outlines the school library service provision for the 11 to 18 age range in Britain and examines the much-favoured model of the Learning Research Centre to provide this service. The authors call on their recent research to argue that this model is unsuitable for many traditional schools. They advocate an approach to library service provision based on the prevalent styles of teaching and learning in the school. This four-phase model can be used to assess whether current library provision is effective as well as to set performance targets for the library, linked to development of approaches to teaching and learning in the school. The authors argue that, although the UK context is different, their model and the approach to performance target setting is potentially applicable in Finland. Address: Information Management Associates, 28 Albion Road, Twickenham, Middlesex, 1W2 6QZ, England. Koulukirjastot Iso-Britanniassa Koulukirjastot ovat merkittävä osa monien kes-kiasteen oppilaitosten kasvatusprosessia. (Keskias-teen oppilaitoksilla tarkoitetaan tässä artikkelissa Iso-Britannian oppilaitostyyppejä "secondary school", joka kattaa ikävuodet 11-18 ja vastaa suurin piirtein suomalaista peruskoulun yläastetta + ammattioppilaitosta, ja "Sixth Form College", joka kattaa ikävuodet ja vastaa suomalaista lukio-ta). Oppilaitoskirjastojen kehitys ei kuitenkaan ole ollut yhtenäistä. Parhaimmillaan ne ovat suuria ja Suomentanut Justiina Muranen sisältävät runsaat kokoelmat kirjoja, aikakausleh-tiä ja CD-ROMeja, ja niillä on käytettävissään tietokonepäätteet ja hyvinvarustetut tilat sekä ryh-missä että yksin opiskeluun. Tällaisten kirjastojen toiminnasta vastaavat useimmiten pätevät kirj aston-hoitajat oppilaitosjohdon tukemina. Monien kirjastonhoitajien, samoin kuin rehto-reidenjakoulutoimentarkastajienkin, mielestä ihan-teellinen kirjasto on oppimiskeskus. Oppimis-keskuksen tehtävä on heidän mielestään tarjota opiskelijoille yksilöllisiä oppimispaketteja, joiden avulla nämä voivat opiskella omaehtoisesti. Tällai-nen "superkirjasto" voi menestyä todella ainoas-taan, jos koko oppilaitos on sitoutunut avoimen ja joustavan oppimisen ajatukseen. Tällöin opettajan tehtäviin kuuluu perinteisen opettamisen ohella Kirjastotiede ja informatiikka 14(3) - 1995 Streatfield & Markless: Toimivien... 101 käynnistää ryhmäkeskusteluja, neuvotella opiske-lijoiden kanssa yksilöllisiä oppimissopimuksia ja tarkkailla kunkin opiskelijan kehittymistä. Äsket-täin tekemässämme tutkimuksessa huomasimme kuitenkin, että oppimiskeskusmallista ei perintei-semmässä oppilaitoksessa olekaan kirjastolle niin paljon hyötyä. Muuttuva rahoitus ja hallinto British Libraryn tutkimus- ja suunnitteluosasto rahoitti projektin Toimiva oppilaitoskirjasto (Effective School Library)1, jonka tarkoituksena oli tutkia oppilaitoskirjastojen vaikutusta opetuk-seen ja oppimiseen sekä ehdottaa alalle soveltuvia suoritusmittareita. Ajankohta oli Iso-Britanniassa tutkimuksen kannalta merkittävä, sillä vastuu oppilaitoskirjastojen budjetista oli vain hieman ai-kaisemmin siirretty kunnilta oppilaitoksille itsel-leen. Joutuessaan tekemään vaikeita päätöksiä yhä pienempien määrärahojen käytöstä vain rohkea rehtori sijoittaa mieluummin kirjastoon kuin esi-merkiksi uuden opettajan palkkaamiseen - ellei sitten ole täysin vakuuttunut siitä, että toimiva oppilaitoskirjasto vaikuttaa näkyvällä tavalla oppi-laitoksen keskeiseen opetukseen ja oppimiseen. Kaksi muutakin seikkaa tekivät tutkimukses-tamme merkittävän. Iso-Britanniassa on monissa kunnissa perustettu oppilaitoskirjastokeskuksia (School Library Services) tukemaan kaikkia alu-een oppilaitoksia. Keskuksia hoitavat pätevät kirj as-tonhoitaj at neuvovat oppilaitosten johtoa oppilaitos-kirj astoj en kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä, osallistuvat koulutarkastuksiin ja tarjoavat oppilai-tosten käyttöön lainakokoelmia (nämä kirja-kokoelmat on suunniteltu rajattujen aihekokonai-suuksien, kuten "Viikingit" tai "Energia", opetusta varten) sekäkouluttavatoppilaitoskirjastonhoitajia tai kirjastoista vastaavia opettajia. Aiemmin kun-nille näitä palveluja varten myönnetyt varat anne-taan nyt uusien rahoitusjärjestelyjen vuoksi suo-raan oppilaitoksille, jotka voivat käyttää ne mui-hinkin tarkoituksiin. Jälleen voimme vain todeta, että varoja tuskin käytetään oppilaitoskirjasto-keskusten toiminnan ylläpitämiseen, ellei oppi-laitosjohto koe, että oppilaitoskirjastoilla on kou-luille merkitystä. (Muutamat oppilaitoskirj asto-keskukset ovatkin jo joutuneet lopettamaan toi-mintansa.) Lisäksi uusi hallintojärjestelmä määrää, että tar-kastukset kohdistuvat kunkin koulun laatimaan kehittämissuunnitelmaan ja siihen, kuinka suunni-telma on toteutunut. Tämän vuoksi oppilaitoksen kaikessa toiminnassa - myös oppilaitoksen tarjoa-missa kirjastopalveluissa - korostuu suoritusten mittaus ja tavoitteiden asettaminen. Me olemme sitä mieltä (samoin kuin useimmat suoritusmittareita ja tavoitteita käsitteleviin seminaareihimme osal-listuneet oppilaitoskirj astonhoitaj at), että kirj aston-hoitajien on itse kehitettävä tehokkaita suoritus-mittareita opetuksen ja oppimisen tukemisen mit-taamista varten. Muussa tapauksessa muut tahot (kuten koulutoimentarkastajat) laativat tarkoituk-seen vähemmän hyvin sopivia mittareita, jotka keskittyvät siihen, mitä on helppo laskea. Oppilaitoskirjastojen kannalta hyvä uutinen oli, että lähes jokainen tutkimuksen johdosta tapaa-mamme ihminen oli vakuuttunut siitä, että toimiva oppilaitoskirjasto voi todella vaikuttaa opetukseen ja oppimiseen. Ajatukset siitä, millaista opetuksen ja oppimisen pitäisi olla ja millaiset kirjastot voisi-vat parhaiten tukea erilaisia opetus- ja oppimis-tapoja, vaihtelivat kuitenkin suuresti. Palatkaamme ajatukseen omaehtoista oppimista tukevasta oppimiskeskuksesta. Tutkimuksemme myötä olemme alkaneet kyseenalaistaa nykyisin vallalla olevan suuntauksen, jonka mukaan kaikki-en oppilaitoskirjastojen pitäisi pyrkiä toteuttamaan oppimiskeskusmallia. Tavoite olisi universaalisti sopiva siinä tapauksessa, että kaikkien oppilaitos-ten tavoitteena olisi muodostua avoimen ja omaeh-toisen oppimisen saarekkeiksi. Kun kuitenkin ote-taan huomioon se, kuinka paljon oppilaitosten suosimat opetustyylit poikkeavat toisistaan, voi todellisuudessa käydä niin, että täydellinen oppimiskeskuksemme on täydellinen -jonkun toi-sen oppilaitoksen tarpeisiin. Meidän mielestämme olisi hyödyllisempää että oppilaitoskirj astot tukisivat oman oppilaitoksensa opetus- ja oppimiskäsityksiä. Ja sitten, kun oppi-laitoksessa aletaan kehittää avoimempaa suhtautu-mista opetukseen, oppilaitoskirj aston kehittämi-sessä pitäisi noudattaa yhtenäistä ja kattavaa lähes-tymistapaa. Keskiasteen oppilai toskir jastopah elut -neljän kirjaston malli Oppilaitoksia j a niiden kirj astoj a koskevan tutki-muksemme tuloksena esitämme neljä tyyppiä, joi-hin keskiasteen oppilaitosten kirj astot voidaan mie-lestämme jakaa. Nämä neljä tyyppiä ovat peräisin 102 Streatfield & Markless: Toimivien... Kirjastotiede ja informatiikka 14 (3) - 1995 niistä keskusteluista, joissa opettajat esittivät käsi-tyksiään kirjastoista. Oppilaitoksissa suoritettu ha-vainnointi sekä kirjastonhoitajien ja opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet hiomaan mallia edelleen. Näin hahmottuvasta rakenteesta olemme keskustelleet oppilaitoskirjastonhoitajien kanssa joulukuussa 1992 pidetyissä kahdessa kan-sallisessa seminaarissa, ja rakennetta on muotoiltu edelleen kymmenessä oppilaitoskirjastonhoitajille vuosina 1993 ja 1994 järjestetyssä kansallisessa työpajassa. Kuviossa 1 esitellään oppilaitoskirjastojen neljä tyyppiä. Kussakin tyypissä otsikko kertoo kirjas-ton päätehtävän, mutta kirjaston palveluissa on todennäköisesti aineksia myös kolmen muun tyy-pin palveluista. Olemme nähneet projektimme ai-kana jokaista tyyppiä edustavia kirjastoja, ja kaikki ovat saaneet myönteistä palautetta ainakin joiltakin opettajilta. Oppilaitoskirjastojen tarjoamissa pal-veluissa voidaan havaita kehitystä, joka johtaa "romaanivarastoista" ensin laajempiin lainaus-palveluihin, sitten saatavuuden lisääntyvään koro-tukseen, jalopuita palvelumuotoon, jossakeskeistä on itsenäisen oppimisen tukeminen. Saman tutkimuksen tuloksena voidaan hahmot-taa neljä oppilaitosten kehitysvaihetta. Näiden kehitysvaiheiden avulla on helpompi nähdä, mil-lainen kirjasto tyyppi ja palvelujen taso on sopivin kullekin oppilaitokselle. Useimmat, elleivät kaik-ki, Iso-Britannian keskiasteen oppilaitokset ovat KIRJASTON PÄÄTEHTÄVÄ ON TARJOTA LAINAUS tuetaan huvin vuoksi lukemista VALIKOIMA PALVELU (opiskelijoi T  _ KAUNO-i i^ \ , — l^TPTAT T TQTTTTTTA nej \̂~ JVlKJ / Y L L l o U U 1 I A (kauno-ja X v (opettajille opiskelijoiden tietokirjallisuus) kanssa käytettäväksi) \ \ "PUOLIJULKISEN" N \ \ KIRJASTON N \ TEHTÄVÄ \ \ \ \ tuetaan TEHTÄVÄNÄ X \ \ tuetaan itse- opetusta opiskelua? KEHITTÄÄ \ \ . TIEDONHALLINTA- \ \ TAITOJA \ ^ \ \ \ ^ \ ÄLYLLISE SISÄLLÖI> FYY, SINEN I SAATAVUUS SAATAVUUS tuetaan itsenäistä oppimista (opiskelijoille ja (opiskelijoille opettajille tarkoitettu tarkoitettu aineisto) aineisto) (oppimiske skus) [itsenäinen oppiminen] [projekti- ja ryhmätyö] Kuvio 1. Oppilaitoskirjastojen neljä tyyppiä. Kirjastotiede ja informatiikka 14(3) - 1995 Streatfield & Markless: Toimivien... 103 Piirteet PERINTEINEN/ DIDAKTINEN NIMELLISESTI JOUSTAVA KEHITTYVÄ OPPIMIS-KESKEINEN OPETUSTYYLI TEEMA-TYÖSKENTELY painopiste opetuksessa opettajan johdolla -kirjastonhoitaja ei osallistu opetusta ja jonkin verran "itsenäistä työskentelyä" teema ilmoitetaan kirj astonhoitaj alle - pyydetään mää-riteltyä aineistoa yhdistelmä opetusta ja projektityöskentelyä teemasta ja näkö-kulmasta keskustel-laan kirjaston-hoitajan kanssa ja pyydetään tämän tukea painopiste oppimisessa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kirjas-tonhoitajan kanssa OPETTAJAN YHTEYS KIRJAS-TOON (TAI OPPIMIS-KESKUKSEEN) MITÄ OPET-TAJA ODOTTAA KIRJASTON-HOITAJALTA OPETTAJAN NÄKEMYS KIRJASTOSTA rajoittunut tiedonlähde, tarjoaa tarjoaa tukea ja aineistoa apua järjestelmällinen; vastaa pyyntöihin yksilöllisiä näkemyksiä "Hyvä olemassa, mutta..." "Hyvä olemassa" hyödyllinen; tarjoaa tukea kirjastonkäyttö opiskelijoille tärkeää keskeinen oppi-misen kannalta kollega ja liittolainen oppimisen kan-nalta tärkeä resurssi OPISKELI-JOIDEN KIRJASTON-KÄYTTÖ rajoittunutta; kysytään kirj astonhoitaj alta, mistä mitäkin löytyy lähetetään käyttä-mään; kysytään kirj astonhoitaj alta vastauksia opetta-jan kysymyksiin tuodaan käyttä-mään; kysytään kirj aston-hoitaj altaj os ei itse löydetä nähdään kirjas-tonhoitaja tieto-yhteytenä myös kirjaston ulko-puolelle Kuvio 2. Oppilaitoksen neljä kehitysvaihetta?? sekoituksia kahdesta tai useammasta kehitys-vaiheesta. Ei ole epätavallista sekään, että yhden koulun eri laitosten välillä on suuria eroja (Oppilai-tosten kehitysvaiheet esitetään kuviossa 2.) Mitä kirjaston terveystarkastuksen jäl-keen: suoritusmittareita ja tavoitteita Jos nelivaiheinen mallimme oppilaitoksen kehitysvaiheista hyväksytään, niin seuraavaksi on loogista pohtia, mitä palveluja missäkin kehitys-vaiheessa tarvitaan, ja miten palveluja voidaan tarkasteltavassa oppilaitoksessa kehittää. Tämän pohdinnan pitäisi puolestaan johtaa suoritus-mittareiden yksilöintiin. Suoritusmittareiden pitäi-si pystyä kertomaan jotakin käyttökelpoista kirjas-ton tehtävästä opetuksen ja oppimisen tukena. (Mittarit eivät saisi jäädä kirjastokeskeisten suoritteiden, varaston, kustannusten, kalusteiden, jne. tasolle - näitä on Iso-Britanniassa jo saatavilla Library Associationilta ja vastaavilta tahoilta.) Käytännössä tähän tehtävään tarvitaan suoritus-indikaattoreita, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan kahden tai useamman suorituksen yhdistämistä niin, että toimivuuden mittaaminen on mahdollista, ja 104 Streatfield & Markless: Toimivien... PERINTEINEN OPPILAITOS Koko oppilaitoksen taso: Otetaanko kirjaston budje-tissa huomioon kirjanhintojen nousu? Kuinka monta tuntia viikossa kirjasto on opiskelijoiden käytettävis-sä? Osaston tai laitoksen taso: Tietääkö kirjastonhoitaja, mitkä ovat kunkin aineen opetuksen kannalta keskei-siä teemoja? Minkä aineiden? Onko olemassa keinoa pitää ainelaitokset ajan tasalla niiden aihepiiriin kuu-luvista julkaisuista? Vuosiluokat: Luetaanko luokissa (erityisesti ensim-mäisen luokan jälkeen) kirjastosta hankittua kirjalli-suutta (kaunokirjallisuutta tms.) Otetaanko kirjaston kokoelmat huomioon, kun annetaan tutkimustehtäviä/ kurssitehtäviä? Tarkastavatko opettajat kokoelmat etukäteen? Käyttävätkö oppilaat kokoelmia? Opettajat: Tarkistavatko opettajat, mitä aineistoa kir-jastossa on? Työskentelevätkö opettajat koskaan kir-jastossa? Tuovatko opettajat ryhmiä työskentelemään kirjastossa? Oppilaat/opiskelijat: Käyttävätkö oppilaat kirjaston kokoelmia kotitehtäviä tehdessään? Kaikki vuosi-luokat? Käyttävätkö oppilaat kirjaston kokoelmia vapaa-ajan lukemiseen? Kaikki vuosiluokat? NIMELLISESTI JOUSTAVA Koko oppilaitoksen taso: Onko kirjastolla olemassa toimintasuunnitelmaa? Kuka sen on laatinut? Maini-taanko kirjasto oppilaitoksen kehittämissuunnitel-massa? Osaston tai laitoksen taso: Viitataanko aineohjelmissa kirjoihin ja muihin oppimateriaaleihin? Kaikissa? Viitataanko aineohjelmissa kirjastoon? Kaikissa? Valmisteleeko kirjasto kirjaston käytön kursseja yh-teistyössä laitosten kanssa? Vuosiluokat: Onko luokissa oppaita joissa kerrotaan Kirjaston käytöstä ja aineistosta? Mitkä luokat käyt-tävät tunneilla kirjaston resursseja? Käytetäänkö oppilaitoskirjastopalvelun tarjoamia aihekokoelmia ja miten? Opettajat: Neuvottelevatko opettaj at kirj astonhoitajan kanssa ennen kuin antavat laajempia tehtäviä oppilail]e? Valmistelevatko opettajat oppilaita etukä-teen kirjastotyöskentelyyn? Oppilaat/opiskelijat: Osaavatko opiskelijat käyttää kirjaston palveluita järkevästi? (Esim. osaavatko he käyttää hakemistoj a tai tehdä avainsanahakuj a; tunte-vatko he kirjaston käyttöön liittyvää sanastoa; osaa-vatko he käyttää sisällysluetteloita; osaavatko he käyt-Kuvio 3. Mitä kirjaston terveystarkastuksen jälkeen: Kirjastotiede ja informatiikka 14 (3) - 1995 tää CD-ROMeja ja muuta sähköistä aineistoa; osaa-vatko he suorittaajärjestelmällisiäj a loogisia hakuja?) Käyttävätkö opiskelijat kirjastoa vapaaehtoisesti (eli muulloinkin kuin tuntien aikana tai etsiessään tiettyä kirjaa)? KEHITTYVÄ Koko oppilaitoksen taso: Toteuttaako kirjaston toimintasuunnitelma oppilaitoksen kehittämis-suunnitelmaa, sen tarkoin määriteltyjä tavoitteita ja aikataulua? Kuinka paljon aikaa kirjastonhoitaja viet-tää opettajien kanssa kirjaston ulkopuolella? Osaston tai laitoksen taso: Onko kirjastonhoitaja säännöllisesti mukana, kun laaditaan opetus-suunnitelmaa? Kaikilla laitoksilla? Vuosiluokat: Mille vuosiluokille kirjastonhoitaja opet-taa tiedonhallintataitoja, vai opettaako millekään? Opettajat: Suunnittelevatko opettajat projekteja yh-dessä kirjastonhoitajan kanssa? Pyytävätkö he kirjastonhoitajaa opettamaan kirjaston käyttöä ja tiedonhallintataitoja milloin se osoittautuu tarpeelli-seksi? Antaako kirjastonhoitaja opettajille palautetta oppilaiden oppimisesta ja saavutuksista kirjasto-työskentelyssä? Oppilaat/opiskelijat: Osaavatko oppilaat käyttää kirjastoresursseja monipuolisesti ilman, että heidän tarvitsee pyytää henkilökunnalta siihen apua? OPPIMISKESKEINEN Koko oppilaitoksen taso: Ovatko oppimisresurssit yhtenäisiä koulun kehittämissuunnitelman kanssa? Osaston tai laitoksen taso: Valmistelevatko laitokset yhdessä oppimisresurssivastaavan/kirj astonhoitaj an kanssa itseopiskeluun soveltuvia materiaaleja? Vuosiluokat: Käyttävätkö kaikki vuosiluokat kirjas-toa säännöllisesti ja pakottomasti oppimisen tukena? Onko kirjastossa säännöllisesti eri tavoin työskente-leviä samaan aikaan (luokkia, ryhmiä, itsenäisesti opiskelevia)? Opettajat: Osallistuvatko oppimiskeskuksen johtaja ja muu henkilökunta opettajien kanssa kirjastossa ja muualla suoritettavien tehtävien suunnitteluun, val-misteluun ja arvioimiseen? Oppilaat/opiskelijat: Pitävätkö opiskelijat kirjastoa luontevana osana heille tarjottuja oppimismahdolli-suuksia? Pyytävätkö opiskelijat kirjaston henkilö-kunnalta apua sellaisissa tiedonhankintatehtävissä, j otka ulottuvat oppilaitoskirj aston ulkopuolelle? Onko oppimiskeskus avoinna opiskelijoille myös kouluajan ulkopuolella (ja lomilla)? suoritusindikaattoreita ja tavoitteita. Kirjastotiede ja informatiikka 14(3) - 1995 Streatfield & Markless: Toimivien... 105 näiden indikaattoreiden joukosta valittuja suoritus-tavoitteita, joiden avulla palvelujen vaikutusta voi-daan seurata pidemmällä aikavälillä. Koska opetussuunnitelmaan liittyvät kysymyk-set hallitsevat oppilaitosten toimintaa monella ta-solla, niin kirjaston toimivuutta ja vaikutusta ope-tukseen ja oppimiseen on voitava tarkastella mo-nesta eri näkökulmasta, kun määritellään niitä mittaavia indikaattoreita ja tavoitteita. Joitakin tar-vittavista tasoista esitetään kuviossa 3, ja kussakin tapauksessa olemme ehdottaneet kutakin oppilaitos-tyyppiä varten ainakin yhtä suoritusmittaria. Näitä mittareita voidaan käyttää sellaisinaan, niitä voi-daan kehittää, ja niiden avulla voidaan määritellä toiminnalle tavoitteita. Kuvion 3 mittarit on tarkoitettu ainoastaan viitteiksi siitä, millaisia mittareita oppilaitokset voivat omiin tarpeisiinsa kehittää, ja jotkut ehdo-tuksista eivät sovellu suomalaisiin oppilaitoksiin toistaiseksi! Mielestämme suomalaiset oppilaitok-set hyötyisivät siitä, että ne tutkisivat malliamme ja päättäisivät, mikä nelj ästä tyypistä parhaiten kuvaa oppilaitoksen tilannetta ja ovatko ehdotuksemme soveltuvista oppilaitoskirjastopalveluista käyttö-kelpoisia. (Tässä on otettava huomioon jokainen kohta, jossa oppilaitokset tai niiden kehitystoimet poikkeavat mallista.) Tämän pohjalta voidaan laa-tia oppilaitoskohtaisia indikaattoreita ja tavoitteita kirjaston toiminnalle. Suomessa ei ehkä podeta kaikkia samoja julkisten palvelujen yksityistämi-sen aiheuttamia ongelmia kuin Iso-Britanniassa, mutta kehitys on samansuuntaista. Mallimme käyt-täminen takaa vähintäänkin sen, että oppilaitos-kirjastot arvioidaan ansioidensa mukaan - sen pe-rusteella, miten ne tukevat opettajia ja opiskelijoi-ta! Hyväksytty julkaistavaksi 29.8.1995. Viite 1. Streatfield, D. R, and Markless, S. Invisible learning? The contribution of school libaries to teaching and learning. Report ... on the Effective School Library research project. Library and Information Research Report 98. London: The British Library 1994. 

Toimivien oppilaitoskirjastojen kehittäminen opetuksen ja oppimisen tueksi: kokemuksia Iso-Britanniasta

https://journal.fi/inf/article/download/1505/1352

Toimivien oppilaitoskirjastojen kehittäminen opetuksen ja oppimisen tueksi: kokemuksia Iso-Britanniasta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi