Tulppaaneita tulvillaan!
Kolmas Euroopan
kansanterveyskokous
– 3rd European Public Health
Conference: Integrated Public
Health, Amsterda

Gissler, Mika

Keskimäki, Ilmo

Kuusio, Hannamaria

Lumme, Sonja

Vehko, Tuulikki

Finnish

Journal.fi

89k o k o u s s e l o s t u sSoSiaalilääketieteellinen aikakauSlehti 2011: 48 89–92Tulppaaneita tulvillaan! Kolmas Euroopan kansanterveyskokous – 3rd European Public Health Conference: Integrated Public Health, Amsterdam 10.–13.11.2010tain maansa terveysneuvoston joh-toon. Zsuzsanna Jakab piti Euroopan tärkeimpänä tehtävänä kroonisten kansantautien vähentämistä. Tämä on nostettu myös ensi vuoden YK:n huippukokouksen (UN High Level Summit On Non-Communicable Diseases) pääaiheeksi ja WHO:n vuoteen 2020 tähtäävän terveysoh-jelman ytimeen. WHO korosti kan-sainvälisten järjestöjen yhteistyön syventämistä. WHO ja EU ovat so-pineet kuudesta yhteisestä tulevai-suuden tavoitteesta. Euroopalle on saatava yhteinen terveyden turvalli-suusjärjestelmä ja yhteinen tietojär-jestelmä, hyvien käytäntöjen ja in-novaatioiden jakamista on paran-nettava, terveyseroja on vähennet-tävä, terveyden ja terveydenhuollon investointeja on lisättävä ja eri sek-torit ylittävää yhteistyötä on lisättä-vä. Suomen innokkaasti esillä pitä-mää terveyttä kaikissa politiikoissa (HiAP, Health in All Policies) tärke-yttä korostettiin. Ensimmäisessä yleisistunnossa käsiteltiin kokouksen pääaiheitta eli tieteen, koulutuksen ja käytännön yhteiseloa ja erityisesti vaikeuksia. Jonathan Lomas Kanadasta korosti ideologian vaikutusta päätöksen-teossa: Yhtäkään päätöstä ei tehdä ilman ideologista perustaa. Näin varmaan Pohjois-Amerikassa, mut-ta toisaalta onhan kotimaan kon-sensukseen pyrkiminen ideologia. Ideologian vaikutusta voidaan vä-hentää lisäämällä asioiden valmiste-lua ja päätöksentekoa yhteistyönä. Toinen päätöksenteon sudenkuoppa on anekdoottien käyttäminen pää-töksenteossa tieteellisen tutkimus-tulosten sijaan. Poliitikot ja media rakastavat hyviä tarinoita, kun taas tutkimusmaailmassa niillä ei Loma-sin mukaan ole sijaa. Kolmas harha on vallitsevan tilanteen suosiminen muutoksen sijaan, vaikka kaikki tosiasiat puhuisivat muutoksen puolesta. Näytöstä huolimatta voi olla helpompi jatkaa vanhoja käy-täntöjä. Poliitikoilta kysyttäessä suurimpana ongelmana pidetään suorien yhteyksien puuttumista tie-demaailmaan. Kaikki joukolla ver-kottumaan politiikkaan – mars! Toinen pääpuhuja professori Kate Lorig Yhdysvalloista oli täy-dellisen eri mieltä tarinoista ja anekdooteista. Hän korosti, että sanoman perillemeno on paljon to-dennäköisempää, mikäli tutkijalla on hyvä tarina kerrottavanaan. Kate Lorig työskentelee pitkäaikais-sairaiden kanssa, ja saimmekin kuulla tarinan, jossa Nobel-palki-tulla ja sanfranciscolaisella koditto-malla kroonisesti sairaalla oli täs-mälleen samat huolet omasta ter-veydestään ja tulevaisuudestaan. Yllättäen myös kolmaskin pääpu-huja oli toiselta puolen Atlanttia. Professori Larry Green Yhdysval-loista kartoitti tieteen ja käytännön työn esteitä, joita on mm. usko käy-tännön työn kannalta epäuskotta-viin kokeisiin, usko interventioiden yleistettävyyteen ja usko yksittäis-ten interventioiden kaikkivoipai-suuteen. Näyttöön perustuvan hoi-don rinnalle olisi nostettava hoitoon perustuva näyttö. Erityisesti satun-naistettujen verrokkitutkimusten tuottama tieto ei aina ole lähelle-kään riittävää tosielämän moni-muotoisessa hoitotilanteessa.Toinen pääistunto koski kan-santerveystietoja koskevia tietojär-jestelmiä. Aiemmin eri kansainvälis-ten järjestöjen välinen yhteistyö oli nihkeää, mutta tilanne on parantu-nut, erityisesti eri järjestöjen jäsen-maiden vaatimuksesta. EU:n toimi-ala laajeni kattamaan myös (kan-san)terveyden Maastrichtin sopi-muksen myötä vuonna 1993. Vuo-Tämän vuoden Euroopan kansan-terveyskokous oli menestys. Kol-mannessa EUPHA:n (European Public Health Association) ja ASPHER:in (Association of Schools of Public Health in the European Region) yhdessä järjestämässä ka-santerveyskonferenssissa osallistujia oli kaikkien aikojen ennätysmäärä, runsaat 1700. Abstrakteja lähetet-tiin myös ennätykselliset 900. Näis-tä 200 valittiin suulliseen esitykseen ja 400 posteriksi. Vaikka paras kukkakausi olikin ohi, ei tulppaa-neilta voinut tämän vuoden ko-kouksessa välttyä. Kokouksen tun-nus oli tulppaanimeri ja avajaisissa isäntämaan edustajat vetivät yhteis-karaokena kaikille tutun viisun iloi-sesta Amsterdamista ja sen tulppaa-neista (Tulpen uit Amsterdam).Avajaisten pääpuhujat olivat EUPHA:n ensimmäinen puheenjoh-taja Louise Gunning-Schepers Alan-komaista ja WHO:n Euroopan aluejohtajana helmikuussa aloitta-nut Zsuzsanna Jakab. Louise Gun-ning-Schepers kertoi omakohtaisista kokemuksistaan, miten tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja tervey-denhuollon yhteistyöllä voidaan terveyttä parantaa. Kliinisessäkin työssä on kansanterveysnäkökulma tarpeellinen. Louise Gunning-Sche-pers korosti myös tieteellisten tutki-mustulosten käyttämistä päätöksen-teossa. Hän onkin siirtynyt hiljat-90sikymmenen lopulla BSE:n ts. hul-lun lehmän taudin seurauksena EU:n toimivaltaa terveysasioissa laajennettiin ja sittemmin toiminta on edelleen laajentunut kattamaan mm. terveydenhuollon ja harvinai-set sairaudet. Komission terveys-osasto on aloittanut oman, kaikille avoimen HEIDI-terveystietojärjes-telmän rakentamisen (http://ec.eu-ropa.eu/health/heidi). EU:n terveys-tiedoista vastaavan DG SANCO:n yksikön johtaja Nick Fahy toivoi, että tämä olisi pohjana yhteisen ter-veystietojärjestelmän luomiseen Eurooppaan. Suomalaisten vetämät terveysosoitinhanke (ECHIM) ja terveystarkastustutkimuksen pilot-tihanke (EHES) mainittiin tärkeinä osina EU:n terveystietojärjestel-mää.OECD:n terveysosaston johtaja Mark Pearson korosti eri kansain-välisten järjestöjen eri mandaatteja. OECD on kiinnostunut terveyden talousvaikutuksista. OECD-maissa terveysmenot ovat keskimäärin 9 prosenttia kansantuotteestaan. Jär-jestöjen välinen yhteistyö toimii Euroopassa hyvin € jopa niin hyvin, että OECD:n terveystietojärjestelmä uhkaa jäädä eurooppalaiseksi jär-jestelmäksi. OECD:n vahvuudet ovat terveysmenojen tilastoinnissa ja sen kehittämisessä sekä tervey-denhuoltojärjestelmän laadun mit-taamisessa, mutta tarkempia tietoja tarvitaan mm. yleisestä terveydenti-lasta ja terveydenhuollon vaikutta-vuudesta. Manfred Hüber WHO:n Eu-roopan aluetoimistosta muistutti, että heidän toiminta-alansa ulottuu Grönlannista Vladivostokiin. Yli 50 jäsenmaata ovat myös hyvin erilai-sessa tilanteessa mm. terveystilansa ja terveysjärjestelmänsä suhteen. WHO vastaa mm. kansainvälisistä luokituksista, mutta eri määritelmät tehdään yhdessä jäsenmaiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. EU:n erityinen intressi on kerätä tietoja maiden välisten ja maiden sisäisten terveyserojen mit-taamiseksi. Ilman kattavaa ja luotet-tavaa tietopohjaa on vaikea tilan-netta parantaa. WHO:n Euroopan aluetoimisto pyrkii integroimaan useat eri tietokantansa yhteen yh-deksi tietovarastoksi, joka on ilmai-nen ja käyttäjille helppokäyttöinen.Marc Sprenger Euroopan tar-tuntatautivirastosta (ECDC) koros-ti jatkuvan tiedonkeruun merkitystä tartuntatautien torjunnassa niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella. Tau-dit eivät tunne rajoja. ECDC:n pi-tää siis olla varuillaan Haitin kole-ratilanteesta, sillä eurooppalaiset matkaavat joukoin Haitin naapuri-maahan Dominikaaniseen tasaval-taan lomailemaan talven pimeinä kuukausina. Muitakin uhkia on. Sosiaaliset ja taloudelliset erot mai-den ja maanosien välillä lisäävät muuttoliikettä. Ilmasto lämpenee. Nämä tulevat muuttamaan tautikir-joa myös Euroopassa. Kansallisiin tietojärjestelmiin, kansanterveyden tutkimuslaitoksiin ja terveystutki-mukseen olisi investoitava entistä enemmän.Perjantain iltapäivän yleisistun-to oli saanut keskustelevan muo-don: puheenjohtajana ja keskuste-lun virittäjänä toimi Josep Figueras (WHO European Observatory for Health Systems and Policies). Kes-kustelun otsikko oli kansantervey-den tavoitteiden saavuttamisesta julkisen ja yksityisten toimijoiden kumppanuudella. Yritysmaailman puheenvuoroista ensimmäisen piti Marti van Liere Unileveriltä. Tämä maailmanlaajuisesti päivittäistava-roita myyvä yritysjätti on osallistu-nut väestön verenpaineen alentami-seen vähentämällä osasta tuotteista suolan määrää. Pandemiauhkien aikana on kampanjoitu käsienpesun puolesta etenkin kehitysmaissa. Rob Hargrove PepsiCo -yrityksestä piti toisen puheenvuoron elintarvik-keista. PepsiCo panostaa ja laajen-taa ”good for you” -tuotteisiin, jotka ovat ravintoarvoiltaan ter-veellisempiä kuin yrityksen tavalli-set tuotteet. Vastauspuheenvuoroja pitivät professorit Walter Ricciardi, Martin McKee ja Michael Hübel. Vaikka yritysten kanssa yhteistyöstä on aikaisemmin tupakka ja alkoho-liteollisuuden kanssa saatu huonoja kokemuksia, kehotettiin nuoria kansanterveystieteen alan tutkijoita selvittämään millaisia luottamusta herättäviä ja läpinäkyviä työskente-lytapoja olisi mahdollista kehittää yksityisten yritysten kanssa toimi-misessa.   Viimeinen kokouspäivä alkoi yleisistunnolla ehkäisevien ja ter-veyttä edistävien toimien integroi-misesta perusterveydenhuoltojärjes-telmään. Peter Groenewegen Alan-komaista johdatteli päivän teemaan. Terveysjärjestelmien rajat ovat yleensä korkeita. Hoitojärjestelmät keskittyvät yksilön terveysongelmi-en hoitamiseen. Sähköiset potilas- ja asiakasjärjestelmät eivät keskus-tele keskenään. Korvausjärjestelmät ovat suoritekeskeisiä. Näihin ongel-miin toivottiin ratkaisuja kahdelta pääpuhujalta. Euroopan RAND:n terveyden ja terveydenhuollon yksikön johtaja Ellen Nolte korosti, että eri tervey-denhuollon toimijoiden välinen tii-vis yhteistyö on paras keino paran-taa kansalaisten terveyttä ja heidän tyytyväisyyttä terveydenhuoltojär-jestelmään, ja samalla hillitä tervey-denhuollon kustannuksia. Tervey-denhuollossa on siirrytty eri henki-löstöryhmien tiimityöskentelyyn, sairaanhoitajien työkenttää on laa-jennettu ja terveydenhuollon rajoja on muutettu esimerkiksi peruster-veydenhuollon ja erikoissairaanhoi-don välillä sekä terveys- ja sosiaali-sektorin välillä. Sairauksien hoidos-sa ja komplikaatioiden estämisessä maat ovat varsin hyviä, samoin diagnosointi kehittyy ja riskiryhmiä hoidetaan hyvin. Sen sijaan riskien minimointi terveessä tai alhaisen riskin väestössä on vähäistä, joten siihen on panostettava jatkossa.91Professori Fred Paccaud, Sveit-sin kansanterveyskoulun johtaja, jatkoi teemaa esittelemällä kroonis-ten tautien ehkäisystrategioita. Ydinasemassa on sairauksien seu-lonta, ei pelkästään syövän, mutta myös esimerkiksi sydän- ja verisuo-nitautien seulonta. Edellisestä pu-hujasta poiketen korkean riskin ryhmän tavoittamista pidettiin tär-keimpänä. Kliinisessä lääketieteessä diagnostiikan ja ehkäisystrategioi-den parantaminen on tärkeintä. Paccaud huomautti, ettei väestöta-son terveyden edistämisen keinoja ole todistettu ja riskin väheneminen väestötasolla on vähäistä. Ellen Nolten puheen jälkeen puhe ja sen teesit tuntuivat vanhakantaisilta. Kansanterveys pyrittiin paketoi-maan kliinisen lääketieteen mene-telmin.EUPHA järjesti ensimmäisen kerran kokouksen aikana erillisen jäsenfoorumin. Koko iltapäivän ta-pahtuman tarkoitus on parantaa yhteydenpitoa EUPHA:n, sen uuden organisaation ja jäsenten välillä. EUPHA on keräämässä jäsenjärjes-töjensä ja sektioidensa mielipiteitä toiminnasta ja sen kehittämisestä. Vasta vajaat puolet kansallisista jär-jestöistä ja kolmannes sektioista on vastannut useasta ker(j)uukierrok-sesta huolimatta. Jo saatujen vas-tausten mukaan erityisesti lehteä (European Journal of Public Health), vuosittaisia konferensseja ja kuukausittain ilmestyvää uutis-kirjettä pidettiin hyvinä. EUPHA:n heikkojen puolten analysointi on vielä kesken – tai niitä ei uskallettu tuoda esille.EUPHA vastasi EU:n rahoitta-masta SPHERE-hankeesta (Strengt-hening Public Health Research in Europe), joka kartoitti EU:n tutki-musrahoitusta ja -rakenteita sekä kansanterveystutkimuksen esteitä Euroopassa. Sen johtopäätöksenä oli, ettei kansanterveydestä vastaa-va ministeriö yleensä ole kiinnostu-nut tutkimuksesta, eri tutkimusalo-jen ja -perinteiden välinen yhteistyö on vähäistä ja tutkimustulosten saa-minen käytäntöön ontuu. Uutena hankkeena EUPHA on saanut ra-hoituksen PHIRE-hankkeelle (Pub-lic Health Innovation and Research in Europe). Ruotsin Karoliinisen instituutin johtama hanke on kah-deksan osan kokonaisuus ja siinä kartoitetaan kansanterveyden tutki-musta ja innovaatiota Euroopassa.EUPHA:n sääntöjä ja hallintoa on viime vuosina uudistettu ja tä-män vuoden konferenssin yhtey-dessä aloittikin tehtävänsä ensim-mäinen kaksivuotisen toimikauden puheenjohtaja, joksi viime vuonna valittiin italialainen Professori Wal-ter Ricciardi (Istituto di Igiene, Uni-versità Cattolica del Sacro Cuore, Rome). Tämänvuotisen Governing Councilin kokouksessa Ricciardin toimikautta jatkettiin edelleen kah-della vuodella. Pitkäaikainen yhdis-tyksen rahastonhoitaja Kenneth Grech luopui tehtävistään ja uudek-si rahastonhoitajaksi valittiin Montreux’n EUPHA konferenssi-järjestelyjä koordinoinut Martin Kaufmann. EUPHA:n sihteeristö kehittää omia sivujansa (www.eupha.org). Ns. EUPHA-pedia tulee kokoamaan keskeiset eurooppalai-set kansanterveystiedot yhteen, mm. EUPHA:n kaikki uutiskirjeet, kon-ferenssien abstraktit vuodesta 1992 alkaen sekä jäsenjärjestöjä ja sekti-oita koskevia tietoja. Kaikilla EUPHA:n jäsenillä on mahdollisuus lisätä dokumentteja ja jakaa niitä esimerkiksi oman sektionsa jäsenil-le. Portaalista on myös ulkoiset lin-kit mm. EU:n ja WHO:n terveyssi-vustoille. Järjestelmän arvioidaan olevan kaikkien käytössä vuoden pilottivaiheen jälkeen. Jäsenfoorumin jälkeen EUPHA järjesti seminaarin kansanterveyden johtajuudesta: Millainen on hyvä johtajuus ja mikä on kansanterveys-järjestöjen rooli? Suomea pidettiin edelläkävijänä kansanterveyden huomioimisessa päätöksenteossa. Terveys kaikissa poliitikoissa - poli-tiikan lisäksi esimerkkinä mainittiin myös Sosiaalilääketieteen yhdistyk-sen esitys laajasta terveyseroja kos-kevasta tutkimusohjelmasta 1990-luvulla. Tämänhän Suomen Akate-mia sittemmin rahoitti. Johtajuu-desta keskusteltiin myös pienryh-missä. Esitelmien ja keskusteluiden antia EUPHA aikoo hyödyntää jat-kotyössään.EUPHA:lla on jo 18 sektiota, ja konferenssin aikana keskusteltiin uuden kansanterveyden seurannan ja raportoinnin sektion perustami-sesta. Sen toimialaa ovat mm. osoit-timet, metatiedot ja raportointiväli-neet sekä ennusteiden tekeminen. Hanketta vetävät alankomaalaiset, mutta suomalaisella asiantunte-muksella on varmaan paljon annet-tavaa tässäkin yhteistyössä.Neljänkin päivän kokous päät-tyy aikanaan. Päättäjäistilaisuudes-sa jaettiin palkinnot mm. parhaim-masta abstraktista ja posterista sekä Ferenc Bojan -palkinto nuorelle kansanterveystieteilijälle. Tällä ker-taa palkinnot karttoivat Suomea. ASPHER:in perinteinen vuosittai-nen kunnianosoitus, Andreija Štam-par -ansiomerkki, myönnettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ASPHER:in ja EUPHA:n yhdessä nimeämälle kansanterveysalueen merkkihenkilölle. Ansiomerkin sai suomalaisten hyvin tuntema Profes-sori Elias Mossialos (London School of Economics and Social Sciences). Myöntöperusteissa korostettiin hä-nen monipuolisia saavutuksiaan mm. terveystieteen, opetuksen ja hallinnon alalla niin kotimaassaan kuin koko Euroopassa. Onpa hän vuodesta 2008 alkaen ollut myös Kreikan parlamentin jäsen ja johtaa pääministerin alaista ajatushauto-moa. Palkintoesitelmässään Elias Mossialos kuvaili EU:n lainsäädän-nön vaikutuksia Euroopan kansan-terveyteen. Vaikka terveydellä on oma asemansa regulaatiotasolla, 92menevät muut EU:n periaatteet – yhteismarkkinat, kilpailulainsää-däntö, henkilöstön vapaa liikkumi-nen ja Euroopan tuomioistuimen linjaukset – terveyden edelle. Esi-merkiksi markkinoita korjaavat toimet eivät yleensä koske kansan-terveyttä, eivätkä esimerkiksi ra-kennerahastojen tuella rakennetut sairaalat välttämättä ole järkevim-piä investointeja kansanterveyden kannalta. Kansallisen ja EU-päätök-senteon välillä on asymmetria, jota hankaloittaa maiden erilaiset perin-teet oman maan ja EU:n edun aja-misessa. Näiden välillä tasapainoi-leminen johtaa yleensä terveyden kannalta epäedullisiin päätöksiin. Yleistasolla EU varoo tekemästä päätöksiä esimerkiksi yhteisestä ve-ropolitiikasta, mutta muilla aloilla päätöksenteossa voidaan painottaa kuluttajien, teollisuuden tai etujär-jestöjen vaikutuksia. Esimerkiksi EU:n lääkepolitiikka perustuu pää-asiassa kuluttajien ja teollisuuden, ei terveydellisiin näkökohtiin. Ter-veysarviointi on päätöksenteossa mukana, mutta esimerkiksi EU:n lääkevirastossa (EMA, European Medicines Agency) ei Mossialoksen mukaan työskentele yhtään kansan-terveystieteilijää, tilastotieteilijää tai epidemiologia. EU:n asukkaat eivät tunne itseään EU-kansalaiseksi. Ydinkysymys onkin, tuntevatko eu-rooppalaiset itsensä republikaaneik-si vai kosmopoliiteiksi. Tätähän Impivaara–Bryssel €-keskustelua käydään myös Suomessa. Kreikan panhelleenisen sosialistiliikkeen (PASOK) kansanedustaja Mossialos korosti solidaarisuutta ja kansan-terveyttä markkinavoimien sijasta – harvinaista puhetta jopa kansan-terveyskokouksessa.Ensi vuoden konferenssi järjes-tetään Kööpenhaminassa 10.–12. 11.2011, jota edeltävät 9.–10.11. pidettävät pre-konferenssit. Ko-kouksen virallisena otsikkona on “Public Health and Welfare: Wel-fare Development and Health”. Kokouksessa käsitellään mm. eri terveydenhuollon järjestelymalleja ja luvassa on runsaasti myös poh-joismaisia kokemuksia, esimerkiksi tanskalaisten flexicurity-mallista ja rekisteritutkimuksesta. Luvassa on myös tutkimusta musiikin, kulttuu-rin ja arkkitehtuurin vaikutuksesta terveyteen. Tuttuun tapaan abstrak-tien jättöaika on vapunpäivänä 2011. Lisätietoja saa EUPHA:n ko-tisivulta (www.eupha.org). sonja luMMeMiKa GisslerHannaMaria KuusiotuuliKKi veHKoilMo KesKiMäKi

Tulppaaneita tulvillaan! Kolmas Euroopan kansanterveyskokous

https://journal.fi/sla/article/download/4486/4228

Tulppaaneita tulvillaan! Kolmas Euroopan kansanterveyskokous

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi