Sähköisen potilaskertomuksen tietorakenteita on kehitetty ja käytetty potilaskertomuksissa jo pitkään Suomessa ja ulkomailla. Suomessa sähköinen kertomustieto on osin rakenteista, mutta pitkälti vielä narratiivista tietoa. Tiedon rakenteisuuden avulla voidaan yksittäistä potilasta koskevaa tietoa koostaa, yhdistellä ja jakaa esimerkiksi eri kertomusnäkymiin potilastietojärjestelmien tai hoitoon osallistuvien organisaatioyksiköiden välillä. Rakenteista tietoa voidaan hyödyntää myös potilaan hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. Rakenteistamisen hyödyistä on kuitenkin toistaiseksi vähän tutkimusnäyttöä.Toteutimme systemaattiseen kirjallisuuskatsauksen Cochrane-katsauksen protokollan mukaisesti kertomustiedon rakenteistamisesta ja rakenteiden vaikutuksista. Haut toteutettiin 15 eri tietokannasta vuoden 2011 lopulla, ja ne tuottivat yhteensä 680 uniikkia artikkelia. Hakutulokseen sisältyneet aiemmat katsaukset analysoitiin omana ryhmänään sen selvittämiseksi, mitä näyttöä on jo koostettu ja onko mahdollista päivittää jotain aiempaa katsausta. Aiempia katsauksia analysoitiin yhteensä seitsemän. Tässä artikkelissa kuvataan oma tutkimusprotokollamme toteutus ja raportoidaan aikaisempien katsausten löydökset.Kolmessa aiemmassa katsauksessa koodistot, luokitukset ja terminologiat liittyivät parantuneeseen tiedon laatuun. Lomakerakenteet paransivat kertomusjärjestelmän laatua yhdessä katsauksessa, tiedon laatua kahdessa katsauksessa, hoitosuositusten noudattamista kahdessa katsauksessa sekä diagnostista tarkkuutta yhdessä katsauksessa. Rakenteistamiselta odotettuja vaikutuksia terveydenhuollon tuloksiin ei ollut arvioitu lainkaan (esimerkiksi potilasturvallisuus tai kansalaisen osallistuminen).Aiempien katsausten toteutusprotokollat oli kuvattu vaihtelevalla tarkkuudella, eikä niihin sisältynyt katsauksia, jossa olisi arvioitu erilaisia rakenteistamisen menetelmiä. Aikaisemmissa katsauksissa ei myöskään rajattu tutkimusnäkökulmaa rakenteistamisen menetelmien arviointiin riippumattomana muuttujana (interventiona). Näistä syistä yksikään aikaisemmista katsauksista ei soveltunut omiin tavoitteisiimme. Empiiristen artikkelien analyysien tulokset tullaan raportoimaan erillisissä artikkeleissa hoitotyön, kliinisen työn sekä toisiokäytön näkökulmasta
