Kesälomilta palattuani selailin vanhoja kirjoituksiani Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Kaksi juttua vaikutti yllättävän ajankohtaisilta. Kirjoitin helmikuussa 2014 kolumnin digitalisaation ja robotisaation vallankumouksesta. Sen voisi melkeinpä julkaista uudelleen, mutta keinoälyn merkitys tulisi nostaa aiempaa selvemmin esille teknologisessa vallankumouksessa

Brunila, Anne

Finnish

Journal.fi

TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2017  59TIETEEn koHTAAmISIAMIKONKATU 2, HELSINKIMA-PE 11.00 - 18.00LA 11.00 - 17.00FREDA 33, HELSINKIMA-PE 10.30 - 18.00LA 11.00 - 16.00PUH. 09 611 611WWW.AINO.NETTIETEEN KOHTAAMISIAJATKUVAN OPPIMISEN AIKAKesälomilta palattuani selailin vanhoja kirjoituk-siani Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Kaksi juttua vaikutti yllättävän ajankohtaisilta. Kirjoitin hel-mikuussa 2014 kolumnin digitalisaation ja robo-tisaation vallankumouksesta. Sen voisi melkeinpä julkaista uudelleen, mutta keinoälyn merkitys tu-lisi nostaa aiempaa selvemmin esille teknologises-sa vallankumouksessa.Esitin silloin, että teknologian valtavan kehi-tyksen ansiosta elämme parhaillaan digitaalista vallankumousta, joka muuttaa kiihtyvällä tahdil-la ihmisten tapaa kommunikoida, hankkia, tuottaa ja prosessoida tietoa sekä luoda uutta tietoa ja in-novaatioita. Digitaalisaation ja internetin seurauk-sena monet perinteiset tuotteet ja työpaikat ovat kadonneet ja kokonaisia toimialoja on ajautunut murrokseen. Samalla on syntynyt uusia ammat-teja, työpaikkoja ja tehtäviä, joita voi tehdä mis-sä vain, milloin vain. Nämä muutostrendit ovat viime vuosien aikana vain voimistuneet ja vauh-ti kiihtynyt. Harmittelin Suomen hitautta havahtua uusien teknologioiden esiinmarssiin ja kyvyttömyyttä hy-pätä uuden aallon harjalle luomaan uusia mahdol-lisuuksia Suomelle. Kun Suomessa lopulta alettiin laajemmin havahtua digitalisaation taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen, maailmalla kohistiin jo robotiikan ja keinoälyn synnyttämäs-tä teknologiavallankumouksesta. Onneksi kaikki eivät olleet yhtä hitaita ja Suomeen on syntynyt uutta luovien start up -yritysten joukko ja vahva peliteollisuus. Maailman huippuyliopistoissa ja tutkimuslai-toksissa robotiikan ja keinoälyn monitieteinen tutkimus on edennyt huimaa vauhtia ja niiden so-velluskohteet ovat paisuneet kuin sienet sateella. MIT:n, Stanfordin ja Oxfordin yliopistojen monia-laiset tutkimusohjelmat antavat hyvän kuvan sii-tä missä mennään.Elokuussa 2015 kirjoitin kriittisesti hallituksen tekemistä mittavista leikkauksista koulutukseen ja tutkimukseen. Pidin leikkausohjelmaa erityisen lyhytnäköisenä, kun otetaan huomioon käynnis-sä oleva teknologinen murros, johon sopeutumi-nen ja josta hyötyminen ei onnistu ilman korkeata-soista koulutusta ja monialaista tutkimusta. Vanha osaaminen ja taidot eivät useinkaan vastaa uusia työtehtäviä, jonka takia uudenlaisen koulutuksen tarve on kasvanut kaikilla koulutustasoilla. Kor-keatasoinen ja monipuolinen koulutus on paras tae sille, että Suomeen voi syntyä uusia hyvin pal-kattuja työtehtäviä, kannattavaa yritystoimintaa ja hyvinvointia. Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu iät ja ajat, mutta toistaiseksi toteutus on pahasti on-tunut. Nyt viimeistään uuden oppiminen ja uusi-en taitojen omaksuminen on nähtävä elinikäisenä prosessina, johon on pystyttävä tarjoamaan jousta-via ratkaisuja kaikilla koulutusjärjestelmän tasoil-la sekä yrityksissä. Koulutus ja osaamisen kehit-täminen on nähtävä investointina eikä pelkkänä kustannuseränä. Yhteiskunnallisia ja inhimillisiä kustannuksia syntyy, jos koulutus laiminlyödään.Koulutuksen lisäksi pärjääminen edellyttää sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta jatkuvaa panostusta korkeatasoiseen perus- ja soveltavaan tutkimukseen, innovaatiotoimintaan sekä korkea-koulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkimus-yhteistyöhön. Hallituksen tekemät tutkimusrahoi-tuksen leikkaukset olivat erityisen haitallisia ja niitä ovat kritisoineet useat kotimaiset tahot sekä viimeksi OECD tekemässään Suomen innovaatio-politiikan arviossaan.Hallituksen puoliväliriihessä keväällä politii-kan suunta vihdoin muuttui ja leikkausten sijas-ta tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle myön-nettiin lisärahoitusta. Tekesin (Business Finland vuoden 2018 alusta) rahoitusta päätettiin lisätä 70 miljoonaa ja Suomen Akatemian rahoitusta 50 miljoonaa euroa vuosina 2018–19. Lisäksi Suomen Akatemiaa ja Tekesiä varaudutaan pääomittamaan kumpaakin 60 miljoonalla eurolla. Tekesin pääomittamisella tuetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeita, eli niin sanottuja kasvun moottoreita. Suomen Aka-temian rahoituksella toteutetaan lippulaiva-tutki-muskeskittymiä, jotka perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen tukemaan osaamispe-rusteista kasvua. Lippulaiva-ohjelman tavoitteena 60 TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2017 TIETEEn koHTAAmISIAon vahvistaa suomalaisen tieteen huippuja ja tu-kea tutkimuksen yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Siihen valitaan kansallisesti kor-keatasoisimmat ja vaikuttavimmat tutkimustee-ma-alueet sekä niiden tieteellisiltä meriiteiltään vahvimmat tutkimusryhmät.Nämä rahoituspäätökset ovat hyviä uutisia sa-moin kuin se, että Suomessakin on herätty näke-mään tekoälyn ja robotiikan huimasti kasvanut merkitys taloudessa ja yhteiskunnassa. Elinkei-noministeriö asetti toukokuussa ohjausryhmän valmistelemaan ehdotusta Suomen tekoälyohjel-maksi, jonka tavoitteena on yhteistyössä julkisen sektorin ja yritysten kanssa löytää ne keskeiset uu-det toimenpiteet, jotka parhaiten tukevat tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä yritysten innovaatio-toiminnassa Suomessa ja nostavat Suomen teko-älyn kärkimaaksi. Tekoälyn soveltamiskohteina ministeri Mika Lintilä mainitsee mm. terveyteen ja hyvinvointiin, liikenteeseen, energiaan ja valmistavaan teollisuu-teen liittyvät alueet. Menestyminen näillä sekä muilla soveltamisalueilla edellyttää vahvaa tutki-muksellista ja koulutuksellista perustaa sekä kan-sainvälistä verkottumista tutkimus- ja yritysmaa-ilman kanssa. Verkottuminen pelkästään Suomen sisällä ei riitä asetettujen tavoitteiden saavuttami-seksi.Opetus- ja kulttuuriministeriö on puolestaan perustanut vastikään osaamisen tulevaisuuspa-neelin, jonka tehtävänä on tarkastella ja enna-koida digitaaliteknologian, robotiikan ja tekoälyn kansainvälistä ja kotimaista kehitystä sekä teknii-kan ja tieteen kehityksen vaikutusta osaamistar-peisiin. Lisäksi paneelin tehtävänä on ennakoida yhteiskunnallisesti merkittäviä koulutuspolitiikan muutostarpeita sekä tehdä osaamisen ja oppimi-sen kehittämistä koskevia ehdotuksia kaikilla kou-lutusasteilla ja kaikissa koulutusmuodoissa. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen korostaa siir-tymistä jatkuvan oppimisen aikaan, joka on elin-ikäisen oppimisen ytimessä. Tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalle tarvitaan nopeita ja jousta-via täydennys-, uudelleen- ja muuntokoulutuk-sen muotoja, joihin voi osallistua työuran varrel-la. Osaamisen muuttuminen kertainvestoinnista jatkuvaksi oppimiseksi on valtava muutos vallin-neeseen koulutusajatteluumme ja antaa Suomelle erinomaiset mahdollisuudet pärjätä teknologises-sa murroksessa.Tulevia työtehtäviä ja ammatteja on vaikea ennustaa, mutta maailmalta löytyy runsaasti ana-lyysia taidoista, joita tulevaisuudessa tarvitaan: yritteliäisyyttä, luovuutta ja mielikuvitusta, kom-munikaatio-, yhteistyö- ja ongelmanratkaisutai-toja, monipuolista tiedon soveltamista, kriittis-tä ajattelua ja analyyttisyyttä, kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta.ANNE BRUNILAKirjoittaja on Hankenin professori.OPPAITA JA PORTAALEJAJohan Vilhelm Snellmanin elämästä on julkais-tu kaikille avoin Snellman-lähdeportaali (http://snellman.kootutteokset.fi). Sinne on koottu kaik-ki Snellmanin teokset, elämäkerta ja tutkimuksia. Lähteiden laajuus on 25 000 sivua. Portaalin on julkaissut Snellman-instituutti yhteistyössä Ol-vi-Säätiön ja Editan kanssa. Siitä voi lukea mm. Snellmanin kirjeitä ystävilleen ja hänen Kuopiossa julkaisemiaan sanomalehtiä. Lähdeportaali on tarkoitettu kaikille suomalaisille, mutta tekijät toivovat, että se tavoittaisi etenkin koululaiset ja levittäisi tietoa Snellmanin ajatusmaailmasta.Arkeologisen kulttuuriperinnön opas on Museo-viraston hanke, jossa yhteistyössä yliopistoissa, maakuntamuseoissa ja vapaina tutkijoina toimi-vien arkeologien kanssa määritellään ja kuvataan suomalaista arkeologista kulttuuriperintöä sekä esitellään, millaisista kohdetyypeistä se koostuu. Tavoitteena on, että sivusto toimii konkreettise-na apuvälineenä asiantuntija- ja viranomaistyössä mutta myös kaikkien arkeologiasta kiinnostunei-den tietopankkina. Opas on toteutettu wikisivus-tona (http://akp.nba.fi/start), jotta sen jatkuva ja avoin päivittäminen on mahdollista.Suomen metsä-, pelto-, lanta- ja jätebiomasso-ja koskevat tiedot löytyvät nyt yhdestä osoitteesta, Biomassa-atlas-verkkopalvelusta (https://www.luke.fi/biomassa-atlas/). Atlaksesta voidaan hakea tie-toa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivu-virroista, peltokasvien tuotannosta, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteis-tä ja lietteistä. Paikkatiedot löytyvät atlaksesta ne-liökilometrin tarkkuudella. 

Jatkuvan oppimisen aika

https://journal.fi/tt/article/download/65840/26637

Jatkuvan oppimisen aika

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi