Philip Ball: Mittojen mukaan, 2000-luvun materiaalit.
Suomentanut Kimmo Pietiläinen Terra Cognita Oy 1998

Leskelä, Markku

Finnish

Journal.fi

  Yleistajuisesti uusista materiaaleistaMarkku Leskelä Philip Ball: Mittojen mukaan, 2000-luvun materiaalit.Suomentanut Kimmo Pietiläinen Terra Cognita Oy 1998.Philip Ball, tiedelehti Naturen toimittaja, on julkaissut lyhyenajan sisällä jo toisen tiedettä popularisoivan teoksen (Mittojenmukaan, 2000-luvun materiaalit, alkuteos Made to measure,New materials for the 21th century, 1997). Edellinen oli vuonna1994 ilmestynyt Designing the Molecular World, Chemistry atthe Frontier (suom. Kimmo Pietiläinen: Kemian eturintamassa,Terra Cognita 1997). Ballilla on Naturen toimittajana oivallinennäköalapaikka seurata tieteen viimeisintä kehitystä. Onkunnioitettavaa, että hän on ryhtynyt tähän vaativaan ja osinepäkiitolliseenkin tehtävään. Materiaalit ovat ehdottomastimodernin teknologian avainasia ja kehitys materiaaleissa onhuimaa. Siksi populaari kirja tältä alalta on ehdottomastitarpeellinen. Kirjan esipuhe on lyhyt katsaus aiheeseen ja selvitysprosessoinnin tärkeydestä materiaalitieteessä sekävaikeuksista kaupallistaa uusia materiaaleja. Esipuheessatekijä myöskin selvittää kirjan käsittelytavan. Koskamateriaaleja on niin kovin paljon – esimerkiksi jonkin koneenosan valmistajalla saattaa olla 40 000–80 000 vaihtoehtoamateriaalivalinnassa – kirja sisältää lyhyitä katsauksia vainjoistakin mielenkiintoisista ja ajankohtaisista materiaalitieteenaloista. Jokainen luku on itsenäinen eikä pyri antamaanaiheesta täydellistä kuvaa. Valittuja teemoja on kymmenen: 1) Fotoniset materiaalit, 2)Materiaaleja informaation tallentamiseen, 3) Älykkäätmateriaalit, 4) Biomateriaalit, 5) Biolääketieteen materiaalit, 6.Puhtaan energian materiaalit, 7) Huokoiset materiaalit, 8)Timantit ja kovat materiaalit, 9) Uudet polymeerit sekä 10)Pinnat ja rajapinnat. Jokaisen luvun otsake on kaksijakoinen.Toisen eli jälkimmäisen osan muodostaa em. faktiset otsikot jaensimmäisen osan kansanomaisemmat ilmaisut, kutenValoisaa puhetta (1), Täydellinen muisti (2), Nokkelaa ainetta(3), Luonnonmukaista (4) jne. Osikoiden kaksijakoisuudentarpeellisuudesta voidaan olla eri mieltä.  Onnistuneet aihevalinnatMateriaalit voidaan jakaa koostumuksensa mukaan kolmeenpääryhmään: metalleihin, keraameihin ja polymeereihin.Biomateriaalit ovat uutena ryhmänä sekoittaneet totuttua jakoasamoin kuin komposiitit, jotka ovat eri perusmateriaalienseoksia. Mittojen mukaan -kirja käsittelee kaikkiamateriaalityyppejä.  Metalleja sellaisenaan käsitellään varsinniukasti, mutta aihealueesta riippuen uusia kehityssuuntianiistäkin tulee esiin. Toinen materiaalien jakotapa on sovelluslähtöinen:elektroniikan materiaalit, optiikan materiaalit, magneettisetmateriaalit, energiantuotannon materiaalit jne. Myös tälläjaottelulla tarkastellen kirja käsittelee materiaaleja hyvinmonipuolisesti. Aihevalinnat on tehty ajankohtaisuudenperusteella ja on selvää, että optoelektroniikan materiaalit,biomateriaalit, paristot ja akut, kehittyvät polymeerit ja pinnatovat tällä hetkellä kuumimpia materiaalitieteen tutkimusalueita.Siten kirjan aihealueiden valintaa voidaan pitää varsinonnistuneena. Lukujen otsikot eivät aina anna aivan täyttä kuvaa siitä, mitäkaikkea luvussa käsitellään. Nanoteknologian tärkeä osa-alue,atomien manipulointi tunnelointimikroskoopin kärjen avulla,käsitellään esimerkiksi Pinnat ja rajat -otsikon alla. Hyväsisällysluettelo korvaa tämän puutteen ja mikään aihealue eisiten jää lukijalta löytämättä. Kirjan jokainen luku noudattaa melko samanlaista rakennetta.Aluksi on johdanto aiheeseen, joka voi olla historiallinenkatsaus kuten esimerkiksi timantin tapauksessa tai aihealueenongelmakentän hahmottaminen kuten puhtaan energianmateriaaliessa. Johdanto on tärkeä, koska se luo lukijallekontekstin joihin käsiteltävä aihe liittyy. Tässäkin suhteessakirja onnistuu aika hyvin. Johdannon jälkeen luvuissa esitelläänalan uusimpia materiaaleja ja niiden toimintaa ko.sovelluksessa. Käsittelytapa on sellainen, että kunkin alanpioneeri-tutkijaryhmät tulevat selvästi niminä esille. Asiatesitetään ikäänkuin tutkijaryhmä-esimerkein eikä niinkäänviedä asiaa asiana eteenpäin. Käsittelytapa tekee tekstistäinhimmillisen ja kiinnostavan. Aiheista pyritään tuomaan esilleaivan viimeaikaisimmat tiedot. Tässä tosin huomaa alankehityksen nopeuden, sillä paljon on ennättänyt tapahtua kirjanjulkaisemisen jälkeen.  Ymmärrettävää kieltäYleistajuisen tekstin kirjoittaminen on vaikeaa, koskalukijakunta on heterogeenistä, eikä kirjoittaja tiedä kaikkienlukijoiden taustatietojen tasoa. Tästä seuraa, että tällaisissateksteissä on usein kohtia, joita lukijan mielestä ei olisitarvinnut selittää näin tarkasti, ja toisaalta kohtia, joidenymmärtäminen tekstin pinnallisuudesta tai niukkuudesta johtuenon vaikeaa. Ballin kirjaa ei voi ainakaan syyttääniukkasanaisuudesta, pikemminkin päinvastoin: joskusrunsassanaisuus jopa häiritsee ja hankaloittaa oleellistenasioiden löytämistä. Selkokielisten väliotsakkeiden avullalukuja olisi saanut selkeämmäksi. Tekstin vaikeustasonarvioimiseen alan tieteentekijä ei ehkä ole oikea henkilö, muttatuntemukseni on, ettei teksti ole liian vaikeaa. Kirjan musta–valko-kuvitus on niukahkoa, mutta toisaaltatärkeimmät asiat löytyvät niistä. Kuvat ovat riittävän selkeitä jalisäksi niissä on seikkaperäiset kuvatekstit, joten neitsenäisinä, asiayhteydestä irrotettuinakin, välittävät selkeäninformaation. Lisäkuvituksena kirjassa on vielä 15 värikuvaa.Kirjan painoasu on asiallinen, kustannuksienkurissapitämiseksi kaikenlaista pröystäilyä on vältetty.   Kirjan loppuun on sijoitettu luettelo lähteinä käytetyistä kirjoistaja  luku luvulta on erikseen lueteltu tärkeimmät lähteet.  Kimmo Pietiläisen käännös on varsin hyvä. Toki tekstistä löytyyjoitakin termejä, joista alalla työskentelevillä on omat sanansa –eikä kääntäjä voi kaikista niistä tietää. Ehkä kieliammattilaisensuorittama kielenhuolto olisi tehnyt tekstistä vieläluettavamman, mutta ymmärrän asiaan liittyvät aika- jakustannusongelmat. Koska kirja on käännös, ei kääntäjä oletietenkään voinut puuttua väliotsikointiin ja tekstintiivistämiseen, jotka olisivat ryhdistäneet esitystapaa. Mittojen mukaan on mielenkiintoinen teos, jonka soisi kuluvansuuren yleisön, koululaisten ja opiskelijoiden käsissä. Kirja onvarsin sopiva myös tiedeihmisille, jotka haluavat tietää mitänaapuritieteen alalla oikein tapahtuu ja missä mennään. Olenvahvasti sitä mieltä, että tällaiset käännökset ovat tarpeellisia jaBallin kirja saa näin Suomessa paljon enemmän lukijoita kuinsiinä tapauksessa, että teos olisi saatavissa vainenglanninkielellä. Yleistajuisia suomenkielisiä tämän alankirjoja on ollut ja on edelleen kovin vähän tarjolla. KimmoPietiläinen tekee tässä mielessä tärkeää kulttuurityötä.    Kirjoittaja on professori ja Epäorgaanisen kemianlaboratorion esimies Helsingin yliopistossa.   

Yleistajuisesti uusista materiaaleista

https://journal.fi/tt/article/download/58338/19990

Yleistajuisesti uusista materiaaleista

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi